Kolumni: Mellakat ovat Euroopan omia, mutta bensaa kaadetaan ulkoa

Lokakuun viimeisenä lauantaina Berliinin Prenzlauer Bergissä lensivät pullot, ilotulitteet ja munat, ja Frankfurtin Zeil-ostoskadulla ryöstettiin liikkeitä. Ranskasta alkanut nuorten protestiaalto on nyt Saksassa, ja sen kintereillä kulkevat nuorisomellakat. Kysymys siitä, kuka kaataa bensaa liekkeihin, on oikeutettu. Vastaus vain ei ole niin yksinkertainen kuin moni toivoisi.

Kertaus on paikallaan, koska aalto on edennyt nopeasti. Jo Pariisin kaduilla lasku lankesi yrityksille. Ranskassa lukiolaisten liike oli kasvanut viikkoja, kun 17. lokakuuta mielenosoitukset elinkustannuksia ja koulujen kuntoa vastaan riistäytyivät valtakunnallisesti. Limogesissa naamioituneet mielenosoittajat sytyttivät 143 vuotta vanhan kaupungintalon, ja pääministeri Sébastien Lecornun mukaan pidätettyjä oli koko maassa 1 200. Viikkoa myöhemmin Italian kaupungeissa heiteltiin pulloja ja kiviä, ja poliisi piti kahdeksassa kaupungissa lyhytaikaisesti kiinni 371 ihmistä, heistä 110 alaikäisiä. Haagissa kauppiaat laudoittivat ikkunansa jo ennalta, kun viestiryhmissä kiersi kutsuja Gen Z -mielenosoitukseen ja osin myös häiriköintiin ja ilkivaltaan, ja osa kauppiaista sai uhkauksia.

Saksassa Gen Z regelt -niminen aloite kutsui 31. lokakuuta rauhanomaisiin mielenosoituksiin noin kolmessakymmenessä kaupungissa. Poliisin mukaan liikkeellä oli yli 65 000 ihmistä, järjestäjien mukaan noin satatuhatta, ja vaatimukset koskivat koulujen rahoitusta, elinkustannuksia ja ilmastoa sekä asevelvollisuuden vastustamista. Päivä sujui pääosin rauhallisesti. Ilta ei. Berliinissä Brandenburgin portin rauhallisesta mielenosoituksesta erillinen iltakulkue lähti Rosenthaler Platzilta kohti Prenzlauer Bergiä, ja Brandenburgin portin mielenosoituksen järjestäjät ilmoittivat, etteivät he vastaa iltakulkueesta. Poliisin arvion mukaan kulkueessa oli noin 3 500 ihmistä, vaikka odotettu määrä oli 500. Kulkueesta heitettiin pulloja ja ilotulitteita, lähiliikkeitä kohti kiviä ja munia, ja 27 poliisia loukkaantui lievästi. Frankfurtissa yli sata poliisia loukkaantui, ja pidätetyt 54 epäiltyä olivat 13–29-vuotiaita. Koko maassa pidätyksiä kertyi uutistoimisto dpa:n mukaan ainakin 250.

Berliinin tapauksessa on yksi yksityiskohta, joka ansaitsee huomiota. Kaupungin sisäasiainhallinnon mukaan mielenosoituksiin mobilisoivat sekä vasemmistoekstremistiset toimijat että niin sanotun ulkomaihin kytkeytyvän ekstremismin (auslandsbezogener Extremismus) toimijat, ja tavoitteena oli todennäköisesti kaapata protestit ja radikalisoida ne. Liittovaltion perustuslainsuojeluvirasto varoitti samasta: mukaan voisi lähteä osia vasemmistoekstremistisestä skenestä sekä yksittäisiä ulkomaihin kytkeytyvän ekstremismin ryhmiä. Saksalainen termi tarkoittaa Saksassa toimivia ääriryhmiä, joiden juuret ovat ulkomaisissa konflikteissa, myös Lähi-idässä. Se on vakava varoitus, mutta se ei ole väite siitä, että jokin vieras valtio ohjaisi Berliinin katuja.

Mitä vieraasta vaikuttamisesta sitten tiedetään? Enemmän kuin moni luulee. Ranskan ulkoministeriö kutsui 7. lokakuuta Iranin suurlähettilään puhutteluun, koska Iranin ulkoministeriön virallisilta tileiltä oli levitetty valheellista sisältöä lukiolaisliikkeestä; Pariisin mukaan valheellinen sisältö oli täysin hyväksymätöntä. Eurooppalainen kansalaisjärjestöverkosto Alliance4Europe kävi läpi yli 547 000 julkaisua yhdeksällä kielellä. Sen mukaan venäläinen Pravda-verkosto julkaisi Ranskan levottomuuksista 1 018 artikkelia 28 sivustolla, ja Doppelgänger-operaatioon kytketty bottiverkko lähetti 639 koordinoitua viestiä ranskaksi, saksaksi, englanniksi ja puolaksi. Niitä nähtiin noin 7,4 miljoonaa kertaa kuuden viikon aikana ennen 17. lokakuuta. Yksi verkoston iskulauseista paljastaa tavoitteen: jokainen Kiovaan lähetetty euro on varastettu yhteisestä hyvinvoinnistamme.

Moskova ei synnyttänyt nuorten turhautumista, mutta se tekee kaikkensa, jotta turhautuminen kääntyisi Ukrainaa ja Euroopan unionia vastaan.

Yhtä tärkeää on sanoa, mitä ei tiedetä. Presidentti Emmanuel Macron on todennut, ettei ole näyttöä vieraasta sekaantumisesta itse tapahtumiin, vaikka tiedon manipulointia on tapahtunut niiden jälkeen. Alliance4Europen johtopäätös on sama: protestit syntyivät Ranskassa, eikä näyttöä ulkomaisesta alkuunpanijasta löytynyt. Nimettömänä esiintynyt EU-virkamies kertoi Euronewsille, ettei EU:lla ole tietoa tai varmaa vahvistusta siitä, että vieras tiedon manipulointi olisi tapahtumien takana, ja Financial Timesin mukaan EU:n sääntelijät selvittävät mahdollista Venäjän, Iranin ja Algerian verkkovaikuttamista. Se on epäily, ei todettu tosiasia. Saksan osalta julkisuudessa ei ole tähän mennessä esitetty viranomaistietoa siitä, että Berliinin tai Frankfurtin väkivalta olisi vieraan valtion järjestämää. Avoin kysymys kuuluu, kuka levitti kokoontumiskutsuja ja millä tileillä. Sen selvittäminen on turvallisuusviranomaisten työtä, ei kolumnistin arvailua.

Tästä seuraa kaksi virhettä, joita Euroopan pitää välttää. Ensimmäinen on sinisilmäisyys. Kremlin käsikirjoitus on ollut sama vuosia: se ei keksi railoja vaan etsii ne ja kiilaa niitä auki, ja nyt sen viestit kiersivät saksaksi ja puolaksi jo viikkoja ennen kuin ensimmäinen ikkuna Frankfurtissa hajosi. Toinen virhe on kätevä syntipukki. Jos jokainen kivi selitetään Moskovan heittämäksi, poliitikot pääsevät helpolla. Protestien ytimessä ovat hinnat, asuminen, palkat ja rapautuvat julkiset palvelut, ja ne ovat todellisia huolia. Sama pätee keskusteluun mellakoitsijoiden taustasta. Hessenin sisäministeri Roman Poseck kuvasi väkivaltaisen joukon olleen pääosin maahanmuuttajataustaista, mutta dpa:n mukaan valtaosa Frankfurtin pidätetyistä oli Saksan kansalaisia. Kumpikaan tieto ei oikeuta leimaamaan kokonaista väestöryhmää, sillä rikos on aina tekijänsä.

Laskun maksaa joka tapauksessa yrittäjä. Frankfurtin Zeilillä ryöstettiin viisi liikettä, Berliinissä kiviä heitettiin lähiliikkeitä kohti, ja Haagissa vanerilevyt nousivat jo ennen kuin mitään oli tapahtunut. Alankomaiden elinkeinoelämän järjestöt VNO-NCW ja MKB-Nederland kutsuivat näkyä syvästi surulliseksi. Harvalla kivijalkayrittäjällä on viestintäosastoa tai vararahastoa. Useimmilla on vakuutuksen omavastuu, menetetty ilta-asiakasvirta ja kysymys siitä, uskaltavatko ihmiset palata keskustaan. Kaupungin elinvoima rakentuu juuri näistä liikkeistä, ja se on yllättävän hauras.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ensinnäkin rauhanomainen mielenosoitus ja väkivalta on erotettava toisistaan selkeästi: ensimmäinen on suojeltava oikeus, jälkimmäinen on rikos, josta seuraa nopea tuomio. Toiseksi EU:n digipalvelusäädöstä on käytettävä täydellä painolla, sillä alustat kirjoittavat yhä useammin todellisuutta. Alustojen on pysäytettävä koordinoitu epäaito levittäminen nyt, eikä komissio voi jäädä odottamaan, että riski muuttuu järjestelmätasoiseksi. Ranskan Viginumin kaltainen kyky tunnistaa vieras digitaalinen vaikuttaminen kuuluu jokaiseen jäsenmaahan ja yhteiseen tilannekuvaan. Kolmanneksi nuorten huolet asumisesta, kouluista ja hinnoista on otettava vakavasti, ja vastaus löytyy kilpailukyvystä, toimivista sisämarkkinoista ja asuntorakentamisen esteiden purkamisesta. Tukiaisilla sitä ei ratkaista.

Ukrainasta on puhuttava suoraan, koska juuri sitä kautta Kreml yrittää kääntää nuorten turhautumisen. Väite, että tuki Ukrainalle on pois nuorilta, on tarina, jota Moskovan verkostot levittävät ahkerasti. Todellisuus on päinvastainen. Ukraina puolustaa koko Euroopan vapautta ja turvallisuutta, myös niiden berliiniläisten ja pariisilaisten nuorten, jotka nyt vaativat itselleen parempaa tulevaisuutta. Siksi tuen Ukrainalle on jatkuttava vahvana sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Se on Euroopan nuorten tulevaisuuden puolustamista, sillä ilman turvallisuutta ei ole kasvua, investointeja eikä niitä työpaikkoja, joita nuoret aivan oikein vaativat. Venäjän omat vaikeudet eivät vapauta Eurooppaa tästä vastuusta, vaan kasvattavat sitä.

Ukrainalaiset itse osoittavat, mitä sitkeys on. Ukrainassa toimivan Amerikan kauppakamarin (AmCham Ukraine) ja Citin kesäkuussa julkaisemassa kyselyssä 92 prosenttia vastanneista jäsenyrityksistä oli täysin toiminnassa yli neljä vuotta kestäneen täysimittaisen sodan keskellä, ja 87 prosenttia aikoi pitää investointinsa ennallaan tai kasvattaa niitä. Jokainen eurooppalainen yrittäjä ymmärtää, mitä se vaatii, kun ohjukset osuvat infrastruktuuriin ja työntekijöitä kutsutaan asepalvelukseen. Ukrainalaiset yrittäjät, sitkeytenne ansaitsee koko Euroopan kunnioituksen. Pidätte pystyssä maatanne ja samalla osaa Euroopan turvallisuudesta, eikä teidän pidä joutua tekemään sitä yksin.

Gen Z regelt on ilmoittanut osallistuvansa uusiin mielenosoituksiin noin kolmen viikon päästä lokakuun mielenosoituksista. Silloin nähdään, onko Eurooppa oppinut erottamaan aidon huolen, katuväkivallan ja vieraan lietsonnan toisistaan. Jos se ei opi, laskun maksavat taas ne, jotka nostavat aamulla oman liikkeensä rullaverhon.

Lähteet

• Ranskan ulkoministeriö: Iran – Convocation de l’ambassadeur de la République islamique d’Iran (7.10.2026) — Iranin suurlähettilään puhuttelu lukiolaisliikettä koskevan disinformaation vuoksi
• Alliance4Europe: EU Unrest Report – How France’s October 2026 protests were manipulated, then retold abroad (10/2026) — Pravda- ja Doppelgänger-verkostojen luvut, johtopäätös protestien kotimaisesta alkuperästä
• Euronews: No evidence foreign powers sparked Europe’s riots, but they exploited them (21.10.2026) — Macronin, komission ja Italian puolustusministerin lausunnot
• Il Sole 24 Ore / Financial Times: EU investigates pro-Russian disinformation linked to street protests (21.10.2026) — EU:n sääntelijöiden selvitys, epäillyt Venäjä, Iran ja Algeria
• Euronews (saksa): Gen-Z-Proteste in Berlin – Radikale Gruppen übernehmen (31.10.2026) — Berliinin kulkue, osallistujamäärä ja sisäasiainhallinnon arvio
• Stuttgarter Nachrichten: Bilanz einer Krawallnacht (1.11.2026) — 27 lievästi loukkaantunutta poliisia Berliinissä, uudet mielenosoitukset kolmen viikon kuluttua
• dpa-AFX / ARIVA: Krawalle nach Jugend-Demos (1.11.2026) — Osallistujamäärät, Frankfurtin pidätetyt ja yli 250 pidätystä koko maassa
• Euronews: Wages vs prices – the economic pressures behind Europe’s protests (19.10.2026) — Protestien taloudelliset taustasyyt
• IamExpat: Shops in The Hague board up ahead of Gen Z protest on Saturday (30.10.2026) — Haagin liikkeiden suojaus ja viestiryhmien kutsut
• NL Times: Interior minister: alarming messages about Gen Z riots in Dutch cities this weekend (30.10.2026) — VNO-NCW:n ja MKB-Nederlandin kommentti, viestiryhmien kutsut
• ZDFheute: Krawalle und Plünderungen überschatten “Gen Z regelt” (1.11.2026) — Frankfurtin, Kölnin ja Berliinin tapahtumat, viranomaisten kommentit
• Münchner Merkur / leinetal24: Verfassungsschutz warnt vor Linksextremisten (28.10.2026) — Liittovaltion perustuslainsuojeluviraston ennakkovaroitus
• France 24: Yellow vests throw their weight behind mounting student protests (17.10.2026) — Ranskan 17.10. tapahtumat, Limogesin kaupungintalo ja pidätykset
• Euronews: Protests sweep across Europe (24.10.2026) — Italian kiinniotot ja alaikäiset
• AmCham Ukraine: 92% operational, 87% investing – business confidence in Ukraine remains strong amid Russia’s war (23.6.2026) — AmCham Ukrainen ja Citin jäsenkysely: toimintakyky ja investointiaikeet sodan aikana