Eduskuntavaalit 2027: mistä pienyrittäjä oikeastaan äänestää

Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2027. Pienyrittäjälle vaaleissa ratkeaa hyvin konkreettisia asioita: paljonko voitosta jää käteen, mitä ensimmäisen työntekijän palkkaaminen maksaa, millä perusteella YEL-maksu lasketaan ja kuinka paljon aikaa kuluu paperitöihin. Kokosimme, mitä yrittäjäjärjestöt vaativat ja mitä suurimmat puolueet ovat tähän mennessä luvanneet.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 7.–13.4.2027 ja ulkomailla 7.–10.4.2027 (Helsingin kaupunki). Aikaa on siis vajaat puoli vuotta, ja moni puolue viimeistelee vielä vaaliohjelmaansa. Tähän juttuun on poimittu vain julkaistuja kantoja, ja jokaiselle on lähde. Emme anna äänestyssuositusta.

Lähtökohta: velkajarru rajaa lupauksia

Seuraavan hallituksen liikkumavaraa rajaa talous. Eduskuntapuolueiden parlamentaarinen työryhmä asetti helmikuussa 2026 alustavan tavoitteen: julkista taloutta vahvistetaan ensi vaalikaudella noin 8–11 miljardilla eurolla. Sitova tavoite on tarkoitus päivittää tammikuun 2027 loppuun mennessä (Yle). Vasemmistoliitto jäi sovun ulkopuolelle (Yle).

Yrittäjälle tämä tarkoittaa, että vaaleissa ei valita, sopeutetaanko vai ei. Kysymys on siitä, miten sopeutus tehdään: menoja leikkaamalla, veroja korottamalla vai molempia yhdistämällä. Yhtä tärkeää on se, mitä talouskasvun eteen tehdään samaan aikaan. Pienyrittäjä tuntee eron omassa kassassaan.

Gallupit: kärkikolmikko tiukassa

Ylen lokakuun mittauksessa SDP:n kannatus oli 22,7 prosenttia. Perussuomalaiset (16,5 %) nousivat niukasti kokoomuksen (16,3 %) ohi. Keskustan kannatus oli 12,6 prosenttia ja vasemmistoliiton 12,4 prosenttia. Vihreät sai 8,3 prosenttia, RKP 3,6 prosenttia, KD 3,4 prosenttia ja Liike Nyt 2,1 prosenttia. Taloustutkimus haastatteli noin 2 800:aa ihmistä 7.9.–5.10.2026, ja virhemarginaali on enimmillään 1,8 prosenttiyksikköä (Yle, Maaseudun Tulevaisuus / STT).

Kakkos- ja kolmossijan ero mahtuu virhemarginaaliin. Kannatus kertoo siis lähinnä sen, että hallituspohja on auki. Siksi yrittäjän kannattaa seurata useamman puolueen linjaa kuin vain oman suosikkinsa.

Mitä yrittäjäjärjestöt vaativat

Suomen Yrittäjät julkaisi syyskuussa 2026 kasvuohjelmansa, jossa on kymmenen kärkitavoitetta (Yrittäjien kasvuohjelma). Pienyrittäjän arkeen osuvat erityisesti nämä:

• Osinkoverotus: listaamattomien yritysten osinkoverotuksesta poistettaisiin sidonnaisuus yhtiön nettovarallisuuteen. Nykyisin osingon verotus riippuu siitä, kuinka suuri osinko on suhteessa yhtiön nettovarallisuuteen. Järjestön mukaan yrittäjäriskin huomioiva osinkoverotus kannustaisi yrittäjyyteen.
• Arvonlisävero: vähäisen toiminnan raja nostettaisiin 30 000 euroon. Nyt raja on 20 000 euroa (Verohallinto).
• Paikallinen sopiminen: työehtosopimuksesta voisi poiketa, jos työnantaja ja työntekijät niin yhdessä sopivat.
• Sairauspoissaolot: sairauspäivärahan omavastuuaika lyhenisi kymmenestä päivästä kolmeen, mikä keventäisi pientyönantajan taakkaa.
• Byrokratia: yritysten hallinnollista taakkaa kevennettäisiin vähintään 25 prosenttia ja pk-yritysten 35 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
• Uusi alku: konkurssi tai aiemmat maksuvaikeudet eivät saisi estää uuden yrityksen perustamista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK painottaa vaalitavoitteissaan työn verotuksen keventämistä, ylisääntelyn purkamista, lupaprosessien sujuvoittamista ja puhdasta energiaa. EK haluaa myös vauhdittaa pk-yritysten kansainvälistymistä ja hyödyntää EU:n uudet kauppasopimukset täysimääräisesti. Sen “kasvun kaava” tavoittelee 30 miljardia euroa lisää vientiä ja miljoonaa uutta osake- ja rahastosäästäjää (EK:n vaalitavoitteet).

Verotus: yhteisövero jakaa puolueet

Hallitus esittää yhteisöveron laskemista 20 prosentista 18 prosenttiin. Uutta verokantaa sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuonna 2027. Samalla yritysten tappioiden vähennysaika pitenisi kymmenestä vuodesta 25 vuoteen (Verohallinto). Ratkaisu on esillä myös vaaleissa:

• SDP: Antti Lindtmanin mukaan yhteisöveron alennus “pitää katsoa uudelleen”. Hän ei kuitenkaan asettanut alennuksen perumista ehdottomaksi hallitusehdoksi (Demokraatti). SDP on lisäksi esittänyt määräaikaista puolustusveroa, joka keräisi noin viisi miljardia euroa viidessä vuodessa. Siinä yli 90 000 euron vuosituloja verotettaisiin kaksi prosenttiyksikköä kireämmin, pääomatuloveroa nostettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja arvonlisäverokantoja puolella prosenttiyksiköllä (STT / Salon Seudun Sanomat).
• Keskusta: Antti Kaikkosen mallissa noin kaksi kolmasosaa sopeutuksesta tehtäisiin menoista ja korkeintaan kolmannes veroista. Keskusta peruisi yhteisöveron alennuksen, mutta keventäisi yritykseen jätettävien voittojen verotusta Viron mallin suuntaan (Yle).
• Kokoomus: puolue on sitoutunut velkajarruun ja tavoittelee Pohjoismaiden tasoista työllisyysastetta. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostettaisiin 30 000 euroon, ja alle 25-vuotiaat yrittäjät vapautettaisiin sosiaalivakuutusmaksuista (Kokoomuksen tavoiteohjelma 2026).
• Perussuomalaiset: puolueen noin yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta yli kahdeksan miljardia tulisi menoleikkauksista ja noin miljardi veroista, kuten pankkiverosta, datakeskusten verotuksesta ja sokeriverosta. Puolue ei korottaisi työn tai yrittämisen verotusta. Samaan aikaan se leikkaisi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta (TKI) sekä yritystukia 580 miljoonaa euroa (Yle).

Pienen osakeyhtiön omistajalle yhteisöveron kaksi prosenttiyksikköä on vain osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeitä ovat osinkoverotus, arvonlisäveron raja ja se, kiristyykö kulutuksen verotus. Kulutusverot vaikuttavat suoraan kotimarkkinoilla toimivan yrityksen myyntiin.

Ensimmäinen työntekijä ja paikallinen sopiminen

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on pienyrittäjän suurin yksittäinen riski. Keskusta haluaa puolittaa työnantajakulut, kun yritys palkkaa ensimmäisen työntekijänsä (Yle). Suomen Yrittäjät taas keventäisi sairauspoissaolojen ja vanhempainpäivärahojen kustannuksia, jotka osuvat pieneen työnantajaan suhteessa raskaimmin.

Paikallista sopimista laajennettiin vuoden 2025 alusta. Sen jälkeen myös järjestäytymättömät yritykset, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta, ovat voineet sopia asioista paikallisesti (työ- ja elinkeinoministeriö). Vaaleissa kysytään, mennäänkö pidemmälle. Kokoomuksen mukaan työsuhteen ehdoista on voitava sopia nykyistä laajemmin yritystasolla. Suomen Yrittäjät sallisi poikkeamisen työehtosopimuksesta, jos työnantaja ja työntekijät niin yhdessä sopivat.

YEL: uudistus on jo eduskunnassa

Yrittäjän eläkkeestä ei tarvitse odottaa vaalien jälkeistä hallitusohjelmaa, koska hallituksen esitys annettiin lokakuussa. Esityksen mukaan yrittäjä voisi valita, perustuuko YEL-työtulo nykyiseen eläkelaitoksen kokonaisarvioon vai yritystoiminnan ansiotuloon. Valinta sitoisi kolmeksi vuodeksi. Kokonaisarvioon perustuvan työtulon pitäisi siirtymäajan jälkeen olla vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta. Lait tulisivat voimaan 1.4.2028 (valtioneuvosto).

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan maksut laskisivat vuoden 2033 tasolla lähes 40 prosentilla yrittäjistä, pysyisivät ennallaan vajaalla puolella ja nousisivat vajaalla viidenneksellä. Seuraava hallitus päättää, miten uudistusta korjataan. Kokoomus lupaa seurata toimeenpanoa ja selvittää pidemmällä aikavälillä YEL:n rahastoinnin aloittamista. Laajemmin yrittäjän riskien hintaa olemme käsitelleet jutussa yrittäjäriski on Suomessa liian kallis.

Byrokratia, energia ja EU

Sääntelyn keventäminen on keskeisellä sijalla sekä yrittäjäjärjestöjen että kokoomuksen tavoitteissa. Kokoomus noudattaisi uudessa sääntelyssä “yksi sisään, kaksi ulos” -periaatetta, karsisi EU-sääntelyn ylittävää kansallista lisäsääntelyä ja mahdollistaisi pienyrittäjille automatisoidun kirjanpidon, verotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen tilityksen. Suomen Yrittäjät asettaa taakan vähentämiselle numeerisen tavoitteen.

Innohubin näkökulmasta tässä on vaalien aliarvostetuin kysymys. Pienyrittäjä kilpailee samoilla EU:n sisämarkkinoilla kuin suuret, mutta hänellä ei ole lakiosastoa. Kun EU-direktiivi pannaan täytäntöön tiukemmin kuin muissa jäsenmaissa, kilpailuhaitta syntyy Suomessa. Toimiva ja yhtenäinen sisämarkkina on suomalaiselle pk-yritykselle mahdollisuus, ja kansallinen lisäsääntely kaventaa sitä.

Energiassa EK ja kokoomus korostavat puhdasta energiaa ja investointeja. Kokoomuksen tavoiteohjelmassa Suomesta tehdään “puhtaan energian suurvalta”. Sähkön hinta ja sen vaihtelu näkyvät kuitenkin jokaisen pienen leipomon, kasvihuoneen ja korjaamon kuluissa. Kysy siis ehdokkaalta, miten hän aikoo pitää sähkön hinnan ennustettavana.

Kasvu ratkaisee

Kaikki edellä kuvattu palautuu kasvuun. Suomessa työtunnin arvonlisäys oli 58,3 euroa vuonna 2025, mutta markkinasektorin volyymi oli yhä vuoden 2019 tason alapuolella. Aihetta on käsitelty Innohubin EU-vertailussa työtunnin arvonlisäyksestä. Sopeutus ilman kasvua tarkoittaa uusia sopeutuksia seuraavalla vaalikaudella.

Siksi kannattaa katsoa, mitä puolue tekee kasvun hyväksi eikä vain sitä, mistä se leikkaa tai mitä se verottaa. Pienyrittäjälle hyviä mittareita ovat muun muassa arvonlisäveron raja, ensimmäisen työntekijän kustannus, osinkoverotus, paikallisen sopimisen laajuus, YEL-maksun peruste ja hallinnollinen taakka.

Mitä voit tehdä nyt

• Laske oma tilanteesi. Jos liikevaihtosi on 20 000–30 000 euroa, arvonlisäveron rajan nosto vaikuttaisi sinuun suoraan. Hinnoittelun vaikutuksia voit kokeilla ALV-laskurilla.
• Kysy ehdokkailta konkreettisesti. Yleinen “yrittäjyyden puolustaminen” ei vielä kerro kannasta mitään. Kysy vaikkapa, nostaisiko ehdokas alv-rajaa, perisikö hän yhteisöveron alennuksen ja miten hän korjaisi YEL:ää.
• Seuraa vaalikoneita ja tenttejä. Suomen Yrittäjät järjestää puoluejohtajien vaalitentin 5.2.2027 (Suomen Yrittäjät).

Usein kysyttyä

Milloin seuraavat eduskuntavaalit ovat?

Vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2027. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 7.–13.4.2027 ja ulkomailla 7.–10.4.2027.

Laskeeko yhteisövero 18 prosenttiin?

Hallitus on esittänyt yhteisöveron laskemista 20 prosentista 18 prosenttiin verovuodesta 2027 alkaen. SDP ja keskusta ovat kertoneet olevansa valmiita arvioimaan alennuksen uudelleen tai perumaan sen, joten verokanta voi muuttua vaalien jälkeen.

Muuttuuko YEL-maksu?

Hallituksen esityksen mukaan yrittäjä voisi 1.4.2028 alkaen valita, perustuuko työtulo kokonaisarvioon vai yritystoiminnan ansiotuloon. Uudistus on eduskunnan käsittelyssä, ja seuraava hallitus voi vielä tarkentaa sitä.

Mikä on arvonlisäveron vähäisen toiminnan raja?

Raja on nyt 20 000 euroa kalenterivuodessa. Suomen Yrittäjät ja kokoomus haluavat nostaa sen 30 000 euroon, ja keskusta haluaa myös nostaa rajaa.

Kuinka paljon taloutta pitää sopeuttaa ensi vaalikaudella?

Parlamentaarinen työryhmä asetti alustavaksi tavoitteeksi noin 8–11 miljardia euroa. Sitova tavoite on tarkoitus päivittää tammikuun 2027 loppuun mennessä.