Pääkirjoitus: Suomi kasvaa taas – kasvu on päästettävä pk-yrityksiin

Pitkän odotuksen jälkeen Suomesta kuuluu hyviä talousuutisia. Eurostatin pikaennakon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi heinä–syyskuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Euroalue kasvoi samaan aikaan 0,4 ja 1,3 prosenttia. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Suomi ei ole Euroopan perävaunu.

Ei pidä kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kasvu on vasta käynnistymässä, ja sen alla lepää työmarkkina, joka ei ole vielä toipunut. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli elokuussa 262 000 ja työttömyysaste 9,1 prosenttia. Trendin mukainen työttömyysaste oli 10,1 prosenttia. Luvut kertovat, että kasvu ei ole vielä muuttunut työpaikoiksi.

Samaan aikaan rahan hinta nousee. Euroopan keskuspankki on nostanut talletuskorkoa tänä vuonna kahdesti 2,50 prosenttiin ja jätti sen lokakuun kokouksessaan ennalleen, koska euroalueen inflaatio kiihtyi syyskuussa 3,8 prosenttiin. Kahdentoista kuukauden euribor oli lokakuun lopussa 3,306 prosenttia. Suuryritys voi rahoittaa investointinsa joukkovelkakirjoilla tai kassavaroilla, mutta pienyrittäjä kävelee pankkiin ja maksaa euriborin päälle marginaalin. Kun korot nousevat, ensimmäisenä jarruttaa juuri se yritys, jonka pitäisi palkata seuraava työntekijä.

Tästä syystä kasvun laatu ratkaisee. Suomen pk-yritykset ovat se joukko, jonka varassa työllisyys lopulta paranee. Vienti ja teollisuuden suuret investoinnit näkyvät tilastoissa ensin, mutta paikallinen leipomo, remonttifirma ja ohjelmistotalo päättävät, syntyykö uusi työpaikka Lahteen, Seinäjoelle tai Kajaaniin. Jos ne eivät usko kysynnän kestävän, ne eivät palkkaa. Ja jos palkkaaminen on kallista, hidasta ja riskialtista, ne eivät palkkaa silloinkaan, kun kysyntää riittäisi.

On aika myöntää, että pienen yrityksen ensimmäinen palkkaus on Suomessa yhä raskas päätös. Työnantajan velvoitteet, ilmoitukset ja epävarmuus siitä, miten pitkäksi sitoumus venyy, painavat mikroyrityksessä aivan eri tavalla kuin konsernissa, jossa niitä hoitaa oma henkilöstöosasto. Päättäjien kannattaa katsoa jokaista uutta velvoitetta yksinyrittäjän silmin: jos se ei toimi viiden hengen yrityksessä, se ei toimi.

Sama koskee Euroopan tasoa. Eurooppalaiset pk-yritysten etujärjestöt ovat syksyn aikana vaatineet EU:lta lainsäädännön malttia ja jo esitettyjen kevennyspakettien nopeaa hyväksymistä. Linja on oikea. Vahva Eurooppa ei synny siitä, että jokainen jäsenmaa lisää yhteisten sääntöjen päälle omat kerroksensa, vaan sisämarkkinasta, jolla suomalainen pienyritys voi myydä Saksaan yhtä vaivattomasti kuin Tampereelle. Se on myös turvallisuuskysymys: talous, joka kasvaa, kestää paineet paremmin.

Yrittäjienkään ei kannata jäädä odottamaan, että joku muu kantaa kortensa kekoon. Korkojen ja inflaation ympäristössä menestyy yritys, joka tuntee katteensa tuotekohtaisesti, hinnoittelee rohkeasti arvon mukaan ja pitää kassassaan puskurin. Ne ovat tylsiä asioita, mutta juuri ne erottavat kasvuun kykenevän yrityksen siitä, joka joutuu perääntymään ensimmäisen korkoshokin edessä.

Suomella on nyt tilaisuus, jota ei ole ollut moneen vuoteen. Kasvu on alkanut, ja se on euroalueen keskiarvoa nopeampaa. Jos annamme sen jäädä viennin ja suurten investointien varaan, työttömyys laskee hitaasti ja kasvu jää hauraaksi. Jos taas teemme pienten yritysten palkkaamisesta ja kasvamisesta helpompaa, vuoden 2026 viimeinen neljännes voi olla käänne, jota on odotettu pitkään. Valinta ei ole suhdanteiden vaan päätösten.

Lähteet

• Eurostat: GDP up by 0.4% in the euro area and by 0.5% in the EU (30.10.2026)
• Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2026, elokuu (22.9.2026)
• Euribor-rates.info: ECB interest rates (29.10.2026)
• Trading Economics: Euro Area Inflation Rate Confirmed at 3-Year High in September
• EUbusiness: Less burden, better investment – SMEunited’s message to EU leaders (14.10.2026)