Talouskasvu ratkaisee: näin Suomi kääntyy uuteen nousuun

Kyösti Kakkonen varoittaa: orastava nousu voi hukkua verotukseen, julkiseen sektoriin ja seuraaviin vaaleihin

Kaksi ja puoli vuotta sitten Kyösti Kakkonen maalasi Suomen tulevaisuudesta synkän kuvan. Ilmiö Podcastin uusimmassa jaksossa sävy on toinen: talouskasvu on herännyt hennosti henkiin, mutta lähes 50 vuotta yrittäjänä toiminut Kakkonen ei uskalla juhlia liikaa. Hänen pelkonsa on yksinkertainen – orastava nousu voidaan tuhota jo seuraavien vaalien jälkeen, jos päätöksenteko ei muutu.

Se on kysymys, joka koskettaa jokaista pk-yrityksen johtajaa ja kasvua hakevaa yrittäjää: kuinka pitkälle muutama valoisampi kvartaali kantaa, jos rakenteet pysyvät ennallaan?

Talouskasvu heräsi – mutta kuinka pitkälle se kantaa?

Kakkosen viesti on rehellinen ja siksi kiinnostava: pieni käänne parempaan ei ole tae mistään. Talouskasvu ei synny itsestään, jos kannustimet ovat väärät ja päätökset venyvät vaalikaudesta toiseen. Yksittäinen hyvä vuosi voi kääntyä nopeasti takaisin, jos verotus, sosiaaliturva ja julkisen sektorin koko jätetään koskemattomiksi.

Tämä on tuttu asetelma monelle yritysjohtajalle: lyhyen aikavälin helpotus ei riitä, jos pitkän aikavälin suunta on epäselvä. Investointipäätökset, rekrytoinnit ja kasvuun panostaminen vaativat ennustettavuutta – ei vain yhtä hyvää kvartaalia. Kakkosen mukaan juuri ennustettavuuden puute on syönyt suomalaisten yritysten rohkeutta pidemmän aikaa.

Yrittäjyyden riski ja hinta epäonnistumisesta

Konkurssi ei saisi olla tarinan loppu

Kakkonen puhuu suoraan siitä, miten Suomessa suhtaudutaan epäonnistumiseen. Yrittäjän riski on aina todellinen, ja moni hyvä idea kaatuu matkalla – se on osa peliä. Kysymys on siitä, saako yrittäjä yrittää uudelleen, jos ensimmäinen kierros ei mene suunnitelmien mukaan, vai leimaako yksi epäonnistuminen loppuelämän.

Osa viisautta on myös tietää, milloin kasvuhanke kannattaa lopettaa ennen kuin se vie mukanaan koko yrityksen. Rohkeimman päätöksen tekee usein hallitus, joka antaa luvan lopettaa kasvuhankkeen ajoissa – ei sen vetäjä yksin. Sama koskee koko yritystä: mitä aikaisemmin tunnistetaan, että suunta on väärä, sitä pienemmäksi jää vahinko ja sitä nopeammin yrittäjä pääsee yrittämään uudestaan.

Kasvuyrityksen kohtalo ratkeaa harvoin yksittäisessä hetkessä. Se ratkeaa siinä, osaako perustaja delegoida ajoissa ja rakentaa ympärilleen tiimin, joka kantaa vastuuta myös vaikeina hetkinä. Yrittäjä, joka yrittää kantaa kaiken yksin, palaa loppuun juuri silloin kun yritys tarvitsisi häntä kipeimmin.

Verotus ja kannustimet – miksi osaajat ja pääomat harkitsevat lähtöä

Verotuksen kokonaisuus – tuloverotus, perintövero ja työnteon kannustimet – nousee Kakkosen puheessa toistuvasti esiin. Hänen huolensa on, että järjestelmä palkitsee väärää käytöstä: työn tekeminen ja yrityksen kasvattaminen ei aina tunnu kannattavan, kun verotuksen ja tukien yhteisvaikutus lasketaan yhteen.

Seuraus näkyy hitaasti, mutta se näkyy: osaajat, yrittäjät ja pääomat äänestävät jaloillaan. Kun naapurimaassa tai toisella puolella Eurooppaa verotus ja sääntely ovat kilpailukykyisempiä, lähtöpäätös on lopulta yksinkertainen laskutoimitus. Perintövero on tästä hyvä esimerkki – se koskettaa juuri niitä perheyrityksiä, jotka Kakkonen tuntee omakohtaisesti, ja voi pahimmillaan pakottaa myymään toimivan yrityksen vain veron maksamiseksi.

Samaan hengenvetoon Kakkonen nostaa maahanmuuton – ei uhkana, vaan välttämättömyytenä. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, ja kilpailu hyvistä tekijöistä käydään jatkossa koko Euroopan tasolla. Se, miten houkuttelevaksi Suomi onnistuu itsensä tekemään, ratkaisee osan siitä, riittääkö osaajia kasvua vetämään.

Julkinen sektori tekoälyn peilissä

Julkisen sektorin koko on toinen teema, jota Kakkonen ei kierrä. Hänen mukaansa hyvinvointivaltion rahoitus on rakennettu oletukselle, joka ei enää pidä paikkaansa yhtä hyvin kuin ennen – ja tekoäly voi joko helpottaa sopeutumista tai paljastaa rakenteet, jotka olisi pitänyt uudistaa vuosia sitten.

Sama murros näkyy yrityksissä jo tänään. Tekoäly on ehtinyt muuttaa esimerkiksi HR:n perehdytysprosesseja tehokkaammiksi kuukausissa, ei vuosissa. Kun uudet kielimallit kehittyvät tässä tahdissa, julkisen sektorin on vaikea perustella, miksi vastaavia työkaluja ei oteta käyttöön yhtä nopeasti kuin yksityisellä puolella. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät sinne, missä teknologia otetaan käyttöön rohkeimmin – ei sinne, missä sitä vain puhutaan.

Politiikan liikkumavara – opetus Saksasta ja tulevista vaaleista

Kakkonen vertaa keskustelussa Suomen tilannetta Saksaan, jossa pitkään jatkunut talouden hitaus on ruokkinut äärilaitojen, kuten AfD:n, kannatuksen nousua. Viesti on selvä: kun talous ei kasva ja usko tulevaan hiipuu, poliittinen kenttä alkaa etsiä yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin ongelmiin.

Suomen tulevat vaalit ovat siksi Kakkosen mielestä käännekohta. Hän toivoo päätöksiä, jotka kestävät yli vaalikauden – ei sellaisia, jotka perutaan seuraavan hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä. Ilman jatkuvuutta talouskasvu jää aina kesken, ja jokainen vaalikausi aloittaa saman keskustelun alusta.

Jos Kakkonen saisi uudistaa Suomea ilman puoluepolitiikan rajoitteita, hän lähtisi liikkeelle juuri näistä: kannustimista, julkisen sektorin koosta ja siitä, että päätökset kestäisivät useamman hallituskauden yli. Se ei ole yhden puolueen ohjelma, vaan pitkän linjan yrittäjän tilinpäätös siitä, mikä on toiminut ja mikä ei.

Mitä tästä voi oppia?

Kakkosen viesti ei ole synkkä eikä sokerikuorrutettu – se on rehellinen. Suomella on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuus kääntää suunta, mutta se vaatii verotuksen, kannustimien ja julkisen sektorin rakenteiden rohkeaa uudistamista puoluerajojen yli. Se vaatii myös armollisuutta yrittäjiä kohtaan: epäonnistuminen ei saa tarkoittaa uuden yrityksen tien tyrehtymistä.

Yrittäjälle ja yritysjohtajalle konkreettinen opetus on tämä: älä odota, että rakenteet muuttuvat puolestasi. Rakenna oma liiketoimintasi kestäväksi riippumatta siitä, mihin suuntaan seuraavat vaalit kääntyvät – mutta pidä samalla ääntä siitä, millaista Suomea haluat rakentaa. Talouskasvu ei ole kenenkään muun vastuulla kuin niiden, jotka joka päivä päättävät perustaa, kasvattaa ja pitää yllä yritystä.

Talouskasvu ei synny itsestään, jos kannustimet ovat väärät ja päätökset venyvät vaalikaudesta toiseen.

Konkurssi ei saisi olla tarinan loppu, vaan välivaihe kohti seuraavaa yritystä.

▶

Lähteet

• Kyösti Kakkonen: Voiko Suomen vielä pelastaa? – Ilmiö Podcast — Haastattelu, julkaistu 22.9.2026