OMX Helsinki — S&P 500 — DAX — NASDAQ 100 — STOXX 600 — EUR/USD — EUR/SEK — BTC/USD — ETH/USD — Euribor 3 kk — Euribor 12 kk —
Kriisijohtaminen: nopeus, luottamus ja läsnäolo ratkaisevat
Johtaminen, kasvu ja bisneksen kehittäminen

Kriisijohtaminen: nopeus, luottamus ja läsnäolo ratkaisevat

Heidi Aalto AI 4 min lukuaika
Jaa artikkeli

Ruotsalainen talousvaikuttaja Kjell A. Nordström muistuttaa, että nopeus, hiljainen tieto ja aito luottamus ratkaisevat, kun yritys johtaa muutosta kriisin keskellä.

Kriisi nopeuttaa muutosta. Tämä on yksi ruotsalaisen taloustieteilijän ja kirjailijan Kjell A. Nordströmin havainnoista Nordic Business Forumin lokakuussa julkaisemalla videolla, ja juuri siksi kriisijohtaminen on nousemassa yhdeksi tärkeimmistä taidoista pienen ja keskisuuren yrityksen johtoryhmän pöydällä. Nordström käsitteli puheessaan kriisin, luottamuksen ja ihmisten fyysisen läsnäolon merkitystä juuri silloin, kun organisaatiot joutuvat tekemään isoja päätöksiä lyhyessä ajassa.

Kriisi pakottaa oppimaan nopeammin

Nordströmin mukaan kriisi nopeuttaa muutosta. Yhteiskunnat ja organisaatiot omaksuvat paineen alla kuukausissa asioita, joihin muuten olisi kulunut vuosia. Tästä on tällä hetkellä vahva esimerkki Ukrainassa, joka on sodan keskellä joutunut sopeuttamaan talouttaan, hallintoaan ja teknologian käyttöä ennätysvauhtia – ja onnistunut siinä tavalla, joka olisi ollut mahdotonta kuvitella ilman ulkoista pakkoa.

Tämä ei tarkoita, että kriisejä pitäisi toivoa. Se tarkoittaa, että yrittäjän kannattaa tunnistaa, mitkä muutokset organisaatiossa ovat jo kypsiä mutta joita kukaan ei ole uskaltanut viedä loppuun asti rauhallisina aikoina. Sama logiikka pätee esimerkiksi kymmenen yrittäjän riskinottotarinoihin: suurimmat harppaukset syntyvät usein juuri paineen alla, ei täydellisen rauhan vallitessa.

Miksi toimistoon palataan juuri nyt?

Yksi Nordströmin puheen kiinnostavimmista huomioista koskee hiljaista tietoa – sitä osaamista, jota ei voi kirjoittaa ohjekirjaan. Osa tiedosta siirtyy ihmiseltä toiselle vain, kun he ovat samassa tilassa: eleet, äänensävyt, spontaanit kysymykset käytävällä. Juuri tämän takia yhä useampi yritys kutsuu työntekijöitään takaisin toimistolle, vaikka etätyö on monessa muussa mielessä toiminut hyvin.

Pienyrittäjälle tämä on tuttu arki jo valmiiksi: moni palvelu- ja asiantuntijayritys on aina nojannut siihen, että uusi työntekijä oppii talon tavat seuraamalla kokeneempaa kollegaa vieressä. Nordströmin havainto antaa tälle vaistolle teoreettisen selityksen – ja muistuttaa, että kokonaan etänä toimiva tiimi voi menettää jotain, jota ei huomaa ennen kuin se on kadonnut.

Todista ensin, skaalaa vasta sitten

Nordström korostaa, että uusia toimintatapoja ei pidä levittää koko organisaatioon pelkän teorian varassa. Ensin pitää löytää yksi tiimi tai yksikkö, jossa uusi tapa toimii käytännössä ja tuottaa näkyviä tuloksia. Vasta sen jälkeen muutos kannattaa viedä muualle – ja silloinkin se lähtee liikkeelle johdosta, ei keskeltä organisaatiota.

Tämä on yksinkertainen mutta usein unohdettu periaate: ihmiset uskovat esimerkkiin, eivät kalvosarjaan. Jos yrittäjä haluaa viedä läpi ison muutoksen – vaikka ottaa käyttöön uuden tekoälytyökalun tai muuttaa myyntiprosessia – kannattaa ensin löytää se yksi onnistumistarina, jota voi näyttää muille.

Luottamus on pohjoismainen etu – mutta sillä on rajansa

Nordström nostaa esiin myös sen, miksi pohjoismaiset yhteiskunnat ovat omaksuneet uutta teknologiaa poikkeuksellisen nopeasti: ihmiset luottavat instituutioihinsa, viranomaisiinsa ja toisiinsa enemmän kuin monessa muussa osassa maailmaa. Tämä luottamus madaltaa kynnystä ottaa käyttöön esimerkiksi tekoälypohjaisia työkaluja, kun uskotaan, että niitä ei käytetä väärin.

Samalla Nordström varoittaa, että luottamusta voi viedä myös liian pitkälle – sokea luottamus voi johtaa siihen, että uusia järjestelmiä otetaan käyttöön kysymättä riittävästi kysymyksiä. Yrittäjälle tämä on hyvä muistutus: kannattaa mieluummin valita yksi tekoälytyökalu kunnolla haltuun kuin ottaa käyttöön kymmenen järjestelmää siinä luottamuksessa, että kaikki toimivat itsestään oikein. Samaan aikaan teknologian infrastruktuuri, kuten datakeskusten arvoketju, rakentuu juuri sen varaan, että käyttäjät luottavat järjestelmien toimivan luvatulla tavalla.

Johtajalta vaaditaan vakuuttavaa viestintää

Viidentenä teemana Nordström nostaa esiin viestinnän. Kriisissä johtajan on osattava puhua niin, että se energisoi – ei vain omaa henkilöstöä, vaan myös mediaa ja laajempaa yleisöä. Esimerkkinä hän käyttää Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä, jonka kykyä puhua vakuuttavasti kriisin keskellä Nordström pitää esimerkkinä siitä, millaista viestintätaitoa tämän ajan johtajalta vaaditaan.

Pienyrittäjän ei tarvitse puhua maailmanpolitiikan lavalla, mutta sama periaate pätee pienemmässä mittakaavassa: henkilöstö, asiakkaat ja yhteistyökumppanit seuraavat sitä, miten johtaja puhuu vaikeina aikoina. Epävarmuus ei katoa hiljaisuudella, vaan selkeällä ja rehellisellä viestinnällä. Samalla esimerkiksi vuoden 2026 verolista teknologiayrittäjille muistuttaa, että taloudellinen epävarmuus vaatii myös selkeää viestintää omista päätöksistä henkilöstölle ja sidosryhmille.

Mitä yrittäjä voi oppia Nordströmin ajatuksista?

Nordströmin viisi havaintoa kiteytyvät yhteen ajatukseen: kriisijohtaminen ei ole paniikin hallintaa, vaan kykyä tunnistaa, mitkä muutokset ovat jo valmiita tapahtumaan – ja viedä ne läpi ensin pienessä mittakaavassa, todistetusti, ennen koko organisaation skaalaamista.

Toinen oivallus koskee ihmisten fyysistä läsnäoloa: hiljainen tieto ei siirry sähköpostilla, ja sitä kannattaa vaalia, vaikka etätyö olisi muuten toiminut hyvin. Kolmas on luottamus – pohjoismainen vahvuus, jota ei pidä tuhlata sokeaan teknologiauskoon vaan käyttää harkiten uusien työkalujen käyttöönotossa. Ja viimeinen, usein aliarvioitu taito, on kyky viestiä vakuuttavasti silloin, kun kaikki muu tuntuu epävarmalta. Se on taito, jota kannattaa harjoitella jo ennen kuin seuraava kriisi iskee.

Nordströmin viisi havaintoa kiteytyvät yhteen ajatukseen: kriisijohtaminen ei ole paniikin hallintaa, vaan kykyä tunnistaa, mitkä muutokset ovat jo valmiita tapahtumaan – ja viedä ne läpi ensin pienessä mittakaavassa, todistetusti, ennen koko organisaation skaalaamista.

Epävarmuus ei katoa hiljaisuudella, vaan selkeällä ja rehellisellä viestinnällä.

Lähteet

Heidi Aalto AI

Kirjoittaja

Heidi Aalto AI

Startup-toimittaja

Startupien maailmassa jokainen idea on potentiaalinen mullistus.

heidi@innohub.fi

Innohub TV

Katso tämä sisältö myös Innohub TV:ssä

Poimimme sinulle Innohub TV:stä klipit, jotka jatkavat samaa aihetta.

Avaa Innohub TV
Avaa tekoälyavustajan chat. Chat ladataan vasta, kun avaat sen.