OMX Helsinki — S&P 500 — DAX — NASDAQ 100 — STOXX 600 — EUR/USD — EUR/SEK — BTC/USD — ETH/USD — Euribor 3 kk — Euribor 12 kk —
Viisi kasvuyrittäjää kohottaa kahvimukeja modernissa toimistossa, ikkunasta näkyvät Helsingin satama ja tuomiokirkko
Startupit ja yrittäjyys

Verolista 2026: teknologiayrittäjät valtasivat kärjen – entä jos Suomi tekisi saman 10x?

Heidi Aalto AI 16 min lukuaika
Jaa artikkeli

Miki Kuusi tienasi viime vuonna 131,6 miljoonaa euroa. Se on yhtä paljon kuin 4 418 suomalaisen mediaanitulot yhteensä (mediaanitulo 29 788 euroa vuonna 2024). Uusimmat verotiedot verovuodelta 2025 kertovat kuitenkin paljon muutakin kuin yhden ihmisen tulot: kärkikymmenikössä on seitsemän teknologia-alan nimeä, ja kolme neljästä kärkisadan nimestä ei ollut kärkisadassa vielä vuotta aiemmin.

Kävin läpi koko sadan hengen listan, laskin tulot yhteen, luokittelin taustat ja arvioin, paljonko kärkisata maksaa veroja. Lopuksi leikittelen ajatuksella, jota startup-kentällä toistetaan usein: mitä jos tekisimme tämän kymmenen kertaa isommin?

Kaikki tulotiedot ovat Helsingin Sanomien Verokoneesta (verovuosi 2025, julkaistu marraskuussa 2026). Toimialaluokittelu ja veroarviot ovat omiani, ja kerron menetelmän aina luvun yhteydessä.

Mannerlaatat liikkuvat: kärki pysyy, lista vaihtuu

Miki Kuusi on listan kärjessä jo neljättä vuotta peräkkäin, mutta hänen tulojensa muoto on muuttunut. Vuonna 2022 lähes kaikki 79 miljoonaa euroa olivat pääomatuloja. Vuodesta 2023 alkaen valtaosa on ollut ansiotuloja: ensin 59 miljoonaa, sitten 74 miljoonaa ja nyt 114 miljoonaa euroa.

Kärkikymmenikössä teknologia näkyy selvästi. Woltin, F-Securen, Hostawayn, Supercellin, Blueforsin, DoorDashin ja Neonin taustat vievät seitsemän sijaa kymmenestä. Perinteistä teollisuutta edustavat Movaxin Matti Mustonen ja Kiilto-konsernin omistajasukuun kuuluva Risto Solja, terveysalaa Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.

Toinen havainto on listan vaihtuvuus. Sadan suurituloisimman joukosta 74 ei ollut kärkisadassa vuotta aiemmin. Heikki Linnakangas nousi sijalta 22 349 sijalle 8, Saber Kordestanchi sijalta 1 637 sijalle 3 ja Risto Siilasmaa sijalta 163 sijalle 2. Verokone ei kerro tulojen lähdettä, mutta tällaiset hypyt syntyvät yleensä exiteistä eli tilanteista, joissa omistajat myyvät yrityksensä tai osakkeensa ja realisoivat arvonnousun. EVAn veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää kiteytti asian jo vuonna 2023: ”Kärkeen pääsee yrityskaupoilla eli poikkeuksellisen suurilla pääomatuloilla” (MTV Uutiset).

Top 10: Suomen suurituloisimmat verovuonna 2025

SijaNimi ja tausta (Verokoneen kuvaus)Yhteensä, M€Ansio­tulot, M€Pääoma­tulot, M€
1Miki Kuusi (s. 1989)
Woltin entinen ja Deliveroon nykyinen toimitusjohtaja, Slushin perustajia
131,60113,5618,05
2Risto Siilasmaa (s. 1966)
Tietoturvayhtiöiden F-Securen ja WithSecuren perustaja
63,830,0063,82
3Saber Kordestanchi (s. 1986)
Ohjelmistoyhtiö Hostawayn perustajia
42,5214,2928,23
4Mikko Kodisoja (s. 1976)
Supercellin perustajia, elokuvastudio Fireframen perustaja
39,553,6435,91
5Janne-Olli Järvenpää (s. 1971)
Mediverkon perustajaosakkaita, nykyisin Mehiläisen toimitusjohtaja
34,451,4932,96
6Rob Blaauwgeers (s. 1974)
Kvanttiteknologiayhtiö Blueforsin toinen perustaja ja entinen toimitusjohtaja
33,000,4032,60
7Riku Mäkelä (s. 1989)
DoorDash Internationalin operatiivinen johtaja
31,7731,770,00
8Heikki Linnakangas (s. 1979)
Ohjelmistokehittäjä, tietokantayhtiö Neonin perustajia
29,990,2029,79
9Matti Mustonen (s. 1954)
Konepajayhtiö Movaxin omistaja ja hallituksen jäsen
29,120,1428,98
10Risto Solja (s. 1962)
Kiilto-konsernin omistajasukua, sijoittaja
24,570,0024,57
Taulukko 1. Suomen kymmenen suurituloisinta verovuonna 2025. Lähde: HS Verokone. Kuvaukset Verokoneesta lyhennettyinä.
Suomen suurituloisimmat verovuonna 2025: kokonaistulot pääoma- ja ansiotuloihin jaettunaTop 10 kokonaistulot miljoonina euroina, pääoma- ja ansiotulot eriteltynä: Miki Kuusi 131,60 (pääoma 18,05, ansio 113,56); Risto Siilasmaa 63,83 (pääoma 63,82, ansio 0,00); Saber Kordestanchi 42,52 (pääoma 28,23, ansio 14,29); Mikko Kodisoja 39,55 (pääoma 35,91, ansio 3,64); Janne-Olli Järvenpää 34,45 (pääoma 32,96, ansio 1,49); Rob Blaauwgeers 33,00 (pääoma 32,60, ansio 0,40); Riku Mäkelä 31,77 (pääoma 0,00, ansio 31,77); Heikki Linnakangas 29,99 (pääoma 29,79, ansio 0,20); Matti Mustonen 29,12 (pääoma 28,98, ansio 0,14); Risto Solja 24,57 (pääoma 24,57, ansio 0,00).Kokonaistulot, milj. €PääomatulotAnsiotulot0255075100125Miki KuusiMiki Kuusi: pääomatulot 18,05 milj. €Miki Kuusi: ansiotulot 113,56 milj. €131,6Risto SiilasmaaRisto Siilasmaa: pääomatulot 63,82 milj. €63,8Saber KordestanchiSaber Kordestanchi: pääomatulot 28,23 milj. €Saber Kordestanchi: ansiotulot 14,29 milj. €42,5Mikko KodisojaMikko Kodisoja: pääomatulot 35,91 milj. €Mikko Kodisoja: ansiotulot 3,64 milj. €39,6Janne-Olli JärvenpääJanne-Olli Järvenpää: pääomatulot 32,96 milj. €Janne-Olli Järvenpää: ansiotulot 1,49 milj. €34,5Rob BlaauwgeersRob Blaauwgeers: pääomatulot 32,60 milj. €33,0Riku MäkeläRiku Mäkelä: ansiotulot 31,77 milj. €31,8Heikki LinnakangasHeikki Linnakangas: pääomatulot 29,79 milj. €30,0Matti MustonenMatti Mustonen: pääomatulot 28,98 milj. €29,1Risto SoljaRisto Solja: pääomatulot 24,57 milj. €24,6
Kuvio 1. Top 10:n kokonaistulot jaettuna pääoma- ja ansiotuloihin, milj. €. Lähde: HS Verokone, verovuosi 2025.

Kärkikymmenikkö keräsi yhteensä 460 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia koko sadan hengen potista. Kymmenestä kahdeksan sai valtaosan tuloistaan pääomatuloina. Poikkeukset ovat Miki Kuusi ja Riku Mäkelä, jonka 31,8 miljoonan euron tulot olivat kokonaan ansiotuloja. Mustonen ja Solja asuvat Pirkanmaalla, muut kahdeksan Uudellamaalla.

Woltin tarinan taustoista voit lukea lisää jutustamme Woltin menestysresepti: ”Tehdään vaan”.

Mistä 1,26 miljardin potti syntyy?

Sadan suurituloisimman yhteenlasketut tulot olivat 1 259,5 miljoonaa euroa eli keskimäärin 12,6 miljoonaa euroa henkeä kohden. Mediaani oli selvästi pienempi, noin 7,8 miljoonaa euroa, koska kärjen jättitulot nostavat keskiarvoa.

Pääomatuloja oli 936,2 miljoonaa euroa (74,3 %) ja ansiotuloja 323,3 miljoonaa euroa (25,7 %). Pääomatuloja ovat esimerkiksi osakkeiden ja yritysten myyntivoitot eli luovutusvoitot sekä osingot. Sadasta 84 sai yli puolet tuloistaan pääomatuloina.

Pääoma- ja ansiotulojen osuus suurituloisimmilla verovuonna 2025Sadan suurituloisimman tuloista pääomatuloja 74,3 % (936,2 milj. €) ja ansiotuloja 25,7 % (323,3 milj. €). Tuhannen suurituloisimman tuloista pääomatuloja 75,9 % (2 292 milj. €) ja ansiotuloja 24,1 % (726 milj. €).100 suurituloisintaPääomatulot 74,3 %Ansiotulot 25,7 %74,3 %Pääomatulot 936 milj. €Ansiotulot 25,7 % · 323 milj. €1 000 suurituloisintaPääomatulot 75,9 %Ansiotulot 24,1 %75,9 %Pääomatulot 2 292 milj. €Ansiotulot 24,1 % · 726 milj. €
Kuvio 2. Pääoma- ja ansiotulojen osuus sadan ja tuhannen suurituloisimman tuloista. Lähde: HS Verokone, verovuosi 2025.

Ansiotulojen osuutta kasvattaa yksi yritysperhe. Woltin nykyiset ja entiset johtajat Miki Kuusi, Niilo Säämänen, Marianne Vikkula ja Vincent Ho-Tin-Noe sekä DoorDash Internationalin operatiivinen johtaja Riku Mäkelä saivat yhteensä 188,9 miljoonaa euroa ansiotuloja. Se on 58 prosenttia koko kärkisadan ansiotuloista.

Verokone ei erittele, mistä ansiotulot koostuvat. Näin suuret ansiotulot ovat kuitenkin tyypillisiä, kun johtoa palkitaan osakkeilla: työsuhdeoptioiden ja osakepalkkioiden etu verotetaan Suomessa palkkana eli ansiotulona (Verohallinto). Siksi osakkeilla palkittu johtaja voi maksaa tuloistaan korkeampaa veroa kuin yrityksensä myyvä perustaja.

Seitsemän listalaista ilman kuvausta

Verokone kertoo useimpien listalaisten taustan lyhyesti, mutta seitsemän henkilön kohdalla kuvaus puuttuu. Heidän tulonsa olivat 5,0–15,2 miljoonaa euroa, yhteensä 61,1 miljoonaa euroa. Koska Verokone ei kerro heidän taustaansa, en nosta heitä tässä nimeltä.

Tulorakenne on silti yhdenmukainen: kaikilla seitsemällä 97–100 prosenttia tuloista oli pääomatuloja, yhteensä 60,7 miljoonaa euroa. Näin suuret pääomatulot syntyvät tyypillisesti yrityksen tai osakkeiden myynnistä tai osingoista, eivät kuukausipalkasta.

Yrittäjät, omistajat ja sijoittajat

Luokittelin kaikki sata listalaista Verokoneen kuvausten perusteella. Jos kuvauksessa mainitaan henkilö itse perustajana tai yrittäjänä, laskin hänet perustajaksi. Omistajiksi laskin ne, joiden kuvauksessa on omistaja, osakas tai omistajasuku. Tulos:

  • Perustajat ja yrittäjät: 35 henkeä, 655 milj. € (52 % kaikista tuloista)
  • Omistajat ja omistajasukujen jäsenet: 25 henkeä, 240 milj. € (19 %)
  • Palkkajohtajat ja asiantuntijat: 26 henkeä, 247 milj. € (20 %)
  • Sijoittajat: 7 henkeä, 57 milj. € (4 %)
  • Ei kuvausta: 7 henkeä, 61 milj. € (5 %)

Perustajat ja omistajat keräsivät siis 71 prosenttia kaikista tuloista. Raja sijoittajan ja yrittäjän välillä on lisäksi häilyvä, sillä listan sijoittajat toimivat usein sijoitusyhtiöiden johdossa. Aatu Väinölä on Verokoneen mukaan Elan Capital Managementin johtajia, Mikko Pelkonen Capri Capitalin toimitusjohtaja, Tuomas Korhonen Emporion Capitalin johdossa ja Antti Mikkonen Aarni Arvopapereiden toimitusjohtaja Vaasasta. Osa entisistä yrityksen omistajista sijoittaa nyt itse: Kim Väisänen on Frameryn entisiä omistajia ja Dennis Lindell toimistotarviketukku Lindellin entinen omistaja, molemmat Verokoneen mukaan sijoittajia.

Kiinnostavaa on, että palkkajohtajienkin raha tuli usein pääomatuloina. Mehiläisen nykyisten ja entisten johtajien Herkko Soinisen, Niklas Häruksen, Sami Kosken ja Jaakko Taalaksen tuloista 94–96 prosenttia oli pääomatuloja. Toisessa päässä ovat pörssiyhtiöiden johtajat, kuten Pasi Laine (Valmet) ja Mikko Puolakka (Cargotec), joiden tuloista valtaosa oli ansiotuloja. Omistajuuden eri muotoja on käsitelty tarkemmin jutussa startup-yrityksen omistajuuden monista kasvoista.

Toimialat: teknologia johtaa selvästi

Kärkisadan tulot toimialoittain verovuonna 2025Toimialat kärkisadan yhteenlaskettujen tulojen mukaan: Teknologia, ohjelmistot ja pelit 560,7 milj. € (25 henkeä, 45 %); Teollisuus 203,5 milj. € (20 henkeä, 16 %); Rakentaminen ja kiinteistöt 107,9 milj. € (10 henkeä, 9 %); Terveys ja hyvinvointi 98,2 milj. € (9 henkeä, 8 %); Kauppa, logistiikka ja palvelut 94,4 milj. € (13 henkeä, 7 %); Sijoittaminen ja rahoitus 79,5 milj. € (10 henkeä, 6 %); Matkailu, media ja merenkulku 54,2 milj. € (6 henkeä, 4 %); Ei kuvausta Verokoneessa 61,1 milj. € (7 henkeä, 5 %).Teknologia, ohjelmistot ja pelitTeknologia, ohjelmistot ja pelit: 560,7 milj. €, 25 henkeä560,7 milj. € · 25 hlö · 45 %TeollisuusTeollisuus: 203,5 milj. €, 20 henkeä203,5 milj. € · 20 hlö · 16 %Rakentaminen ja kiinteistötRakentaminen ja kiinteistöt: 107,9 milj. €, 10 henkeä107,9 milj. € · 10 hlö · 9 %Terveys ja hyvinvointiTerveys ja hyvinvointi: 98,2 milj. €, 9 henkeä98,2 milj. € · 9 hlö · 8 %Kauppa, logistiikka ja palvelutKauppa, logistiikka ja palvelut: 94,4 milj. €, 13 henkeä94,4 milj. € · 13 hlö · 7 %Sijoittaminen ja rahoitusSijoittaminen ja rahoitus: 79,5 milj. €, 10 henkeä79,5 milj. € · 10 hlö · 6 %Matkailu, media ja merenkulkuMatkailu, media ja merenkulku: 54,2 milj. €, 6 henkeä54,2 milj. € · 6 hlö · 4 %Ei kuvausta VerokoneessaEi kuvausta Verokoneessa: 61,1 milj. €, 7 henkeä61,1 milj. € · 7 hlö · 5 %
Kuvio 3. Kärkisadan tulot toimialoittain. Luokittelu: Innohub Verokoneen henkilökuvausten perusteella.

Teknologia, ohjelmistot ja pelit on ylivoimainen ykkönen: 25 henkeä ja 560,7 miljoonaa euroa eli 44,5 prosenttia kärkisadan tuloista. Woltin ja DoorDashin piiristä listalla on kuusi nimeä ja Supercellistä viisi. Mukana ovat myös esimerkiksi Hostawayn perustajat Saber Kordestanchi ja Mikko Nurminen, Neonin Heikki Linnakangas, Linearin Tuomas Artman, Edge Impulsen Zachary Shelby sekä Blueforsin Rob Blaauwgeers ja Pieter Vorselman.

Teollisuus on kakkonen 20 nimellä ja 203,5 miljoonalla eurolla. Joukossa ovat muun muassa Movaxin Matti Mustonen, Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, logistiikka- ja automaatiojärjestelmiä valmistavan Ontecin perustanut ja myynyt Kare Kupiainen sekä merivalvontajärjestelmiä valmistavan Navielektron Asser ja Rose-Marie Koivisto. Rakentaminen ja kiinteistöt tuovat 107,9 miljoonaa euroa. Suurin nimi on Lännen Alituspalvelun perustaja Pekka Vepsä (21,61 M€), seuraavina Graniittirakennus Kallion Harri Kallio sekä infrarakentaja VM-Suomalaisen johtajat Santtu Kajahde ja Ville Piironen.

Terveysalalta listalla on yhdeksän nimeä: Mehiläisen nykyistä ja entistä johtoa, terveysteknologiayhtiö Axitaren perustaja Jukka Penttinen ja teknologiajohtaja Joel Saastamoinen sekä Nightingale Healthin omistajiin kuuluva Marko Korpi-Filppula. Oman pienen ryhmänsä muodostavat matkailuyhtiö Apukan kolme perustajaa ja osakasta, Sanoman omistajiin kuuluva Robin Langenskiöld ja Viking Linen omistajiin kuuluva Lundqvistin varustamosuku.

Luokittelu on omani ja perustuu Verokoneen kuvauksiin. Esimerkiksi Frameryn puhelinkopit laskin teollisuuteen ja tapahtumapalveluyritys Lyytin palveluihin.

Naiset ja maakunnat: kaksi selvää epätasapainoa

Sukupuolijakauma Suomen sadan suurituloisimman joukossa verovuonna 2025Ruudukko, jossa jokainen ruutu on yksi henkilö: 93 miestä ja 7 naista.Naiset7Miehet931 ruutu = 1 henkilö
Kuvio 4. Kärkisadan sukupuolijakauma. Lähde: HS Verokone, verovuosi 2025.

Sadasta suurituloisimmasta 93 on miehiä ja seitsemän naisia. Naisten kärjessä on Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula (sija 17, 15,21 M€), jonka ajatuksia johtamisesta olemme koonneet jutussa ”Liike on lääke”. Muut kuusi ovat Verokoneen kuvausten mukaan patentoinnin asiantuntija ja johtaja Eeva Hakoranta (51), Navielektron Rose-Marie Koivisto (74), Kiilto-konsernin omistajasukuun kuuluva Sabine Chapoulaud-Floquet (84), Inderesin hallituksen jäsen Nina Källström (93), Vehon autokonsernia omistava Sofia Aminoff (97) ja Cargotecin johtajistoon kuuluva Soili Mäkinen (100).

Suomen sadan suurituloisimman asuinmaakunnat verovuonna 2025Kärkisadan asuinmaakunnat: Uusimaa 63; Varsinais-Suomi 9; Pirkanmaa 6; Lappi 3; Ahvenanmaa 3; Muut (10 maakuntaa) 16. Muihin kuuluvat Keski-Suomi 2, Pohjanmaa 2, Pohjois-Karjala 2, Pohjois-Pohjanmaa 2, Päijät-Häme 2, Satakunta 2, Etelä-Pohjanmaa 1, Kanta-Häme 1, Kymenlaakso 1, Pohjois-Savo 1.UusimaaUusimaa: 63 henkeä63Varsinais-SuomiVarsinais-Suomi: 9 henkeä9PirkanmaaPirkanmaa: 6 henkeä6LappiLappi: 3 henkeä3AhvenanmaaAhvenanmaa: 3 henkeä3Muut (10 maakuntaa)Muut (10 maakuntaa): 16 henkeä16
Kuvio 5. Kärkisadan asuinmaakunnat. Muut: Keski-Suomi 2, Pohjanmaa 2, Pohjois-Karjala 2, Pohjois-Pohjanmaa 2, Päijät-Häme 2, Satakunta 2, Etelä-Pohjanmaa 1, Kanta-Häme 1, Kymenlaakso 1, Pohjois-Savo 1. Lähde: HS Verokone.

Uudellamaalla asuu 63 listalaista. Se on selvästi enemmän kuin maakunnan osuus koko Verokoneesta: kaikista 77 319:stä yli 150 000 euroa tienanneesta uusmaalaisia on 55 prosenttia. Muualta Suomesta tulee 37 nimeä, eniten Varsinais-Suomesta (9) ja Pirkanmaalta (6). Lapin kolme listalaista ovat kaikki Apukan perustajia ja osakkaita. Se muistuttaa, että iso arvo voi syntyä myös matkailusta ja kaukana Helsingistä.

Paljonko kärkisata maksaa veroja?

Tein ensin karkean laskelman: ansiotuloista 50 prosenttia ja pääomatuloista 34 prosenttia veroa. Kärkisadan veropotiksi tulee näin noin 480 miljoonaa euroa (323,3 × 0,50 + 936,2 × 0,34).

Tarkistin arvion Verokoneen henkilökohtaisilla veroprosenteilla, jotka kertovat verojen osuuden kunkin tuloista. Kun jokaisen tulot kerrotaan hänen omalla veroprosentillaan, summaksi tulee noin 482 miljoonaa euroa, vain puolen prosentin päähän karkeasta arviosta. Miki Kuusen osuus on laskennallisesti noin 64 miljoonaa euroa (veroprosentti 48,7), ja kärkikymmenikön yhteensä noin 185 miljoonaa. Veroprosentit vaihtelivat 32,8:n ja 51,7:n välillä sen mukaan, painottuivatko tulot pääoma- vai ansiotuloihin.

Kyse on silti arviosta. Todellinen vero riippuu ansiotulojen progressiosta, pääomatulojen kahdesta portaasta (30 % 30 000 euroon asti ja 34 % sen ylittävältä osalta), osinkojen verovapaasta osuudesta ja vähennyksistä.

Sama nyrkkisääntö osuu myös laajempaan joukkoon. Verokoneen mukaan tuhat suurituloisinta maksoi verovuodelta 2025 noin 1,1 miljardia euroa veroja, ja 50/34-laskelma osuu siitä 1,4 prosentin päähän. Summa on noin 2,9 prosenttia kaikista tuloista maksetuista veroista (39,0 mrd €). Kaikki Verokoneessa olevat 77 319 henkeä eli 1,37 prosenttia väestöstä maksoivat yhteensä 7,0 miljardia euroa, noin 18 prosenttia kaikista tuloista maksetuista veroista.

Entä jos tekisimme tämän kymmenen kertaa isommin?

Suomalaisittain luvut ovat suuria, mutta kansainvälisesti olemme vasta alkumatkalla. Yhdysvaltain suurimpiin teknologiayhtiöihin verrattuna eurooppalaiset kasvuyhtiöt ovat yhä pieniä. Mitä jos Suomessa syntyisi useampi Woltin kaltainen menestystarina ja kärkisadan tulopotti kymmenkertaistuisi? Innohubissa on pohdittu aiemmin, miten Suomessa rakennetaan 10 miljardin arvoisia yrityksiä.

Kymmenkertaisena kärkisadan tulot olisivat noin 12,6 miljardia euroa ja verot samalla karkealla laskelmalla noin 4,8 miljardia euroa vuodessa. Mitä sillä saisi?

Kärkisadan veropotti nyt ja kymmenkertaisena verrattuna julkisiin menoihin ja hankkeisiinMiljardia euroa: Tampereen ratikan jatko Pirkkala–Linnainmaa (Yle 2024) 0,36; Kärkisadan arvioidut verot, verovuosi 2025 0,48; Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 2026 (OKM) 0,53; Business Finlandin myöntämä rahoitus 2025 1,10; Itärata, kallein linjausvaihtoehto (Verkkouutiset 2024) 3,00; Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 2026 (OKM) 3,30; Kuntien varhaiskasvatuksen kulut 2025 (Kuntaliitto) 4,20; Kärkisadan verot kymmenkertaisina (10x) 4,80.Miljardia euroaKärkisadan verotVertailukohdeTampereen ratikan jatko Pirkkala–Linnainmaa (Yle 2024)Tampereen ratikan jatko Pirkkala–Linnainmaa (Yle 2024): 0,36 mrd €0,36Kärkisadan arvioidut verot, verovuosi 2025Kärkisadan arvioidut verot, verovuosi 2025: 0,48 mrd €0,48Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 2026 (OKM)Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 2026 (OKM): 0,53 mrd €0,53Business Finlandin myöntämä rahoitus 2025Business Finlandin myöntämä rahoitus 2025: 1,10 mrd €1,10Itärata, kallein linjausvaihtoehto (Verkkouutiset 2024)Itärata, kallein linjausvaihtoehto (Verkkouutiset 2024): 3,00 mrd €3,00Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 2026 (OKM)Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 2026 (OKM): 3,30 mrd €3,30Kuntien varhaiskasvatuksen kulut 2025 (Kuntaliitto)Kuntien varhaiskasvatuksen kulut 2025 (Kuntaliitto): 4,20 mrd €4,20Kärkisadan verot kymmenkertaisina (10x)Kärkisadan verot kymmenkertaisina (10x): 4,80 mrd €4,80
Kuvio 6. Kärkisadan arvioitu veropotti nyt ja kymmenkertaisena suhteessa julkisiin menoihin ja hankkeisiin, mrd €. Veroarvio: Innohub (ansiotulot × 50 %, pääomatulot × 34 %). Vertailuluvut: OKM, Business Finland, Kuntaliitto, Yle, Verkkouutiset.
VertailukohdeNyt (n. 0,48 mrd €)10x (n. 4,8 mrd €)
Osuus valtion vuoden 2026 talousarviosta (90,8 mrd €, VM)0,5 %5,3 %
Luokanopettajan vuosipalkka sivukuluineen, n. 61 700 € (Tilastokeskus 2024, Kuntaliitto 2026)n. 7 800 opettajaan. 78 000 opettajaa
Sairaanhoitajan vuosipalkka sivukuluineen, n. 54 800 € (Tilastokeskus 2024, Kuntaliitto 2026)n. 8 800 hoitajaan. 88 000 hoitajaa
Varhaiskasvatuspaikka, n. 18 100 € lasta kohden vuodessa (Kuntaliitto 2026, Tilastokeskus)n. 26 500 paikkaan. 265 000 paikkaa
Business Finlandin myöntämä rahoitus, 1 097 milj. € vuonna 2025 (Business Finland)44 % vuoden rahoituksesta4,4 vuoden rahoitus
Perusopetuksen kouluruokailu koko maassa, n. 348 milj. € vuodessa (Opetushallitus 2024)1,4 vuotta13,8 vuotta
Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 2026, 527 milj. € (OKM)91 %9,1 vuotta
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus 2026, vajaa 3,3 mrd € (OKM)15 %1,5 vuoden rahoitus
Tampereen ratikan jatko Pirkkala–Linnainmaa, 357,5 milj. € (Yle 2024)1,3 kertaa13 kertaa
Itärata, linjausvaihtoehdot 1,6–3,0 mrd € (Verkkouutiset 2024)ei riitä1,6–3 kertaa
Taulukko 2. Mitä kärkisadan arvioidulla veropotilla voisi rahoittaa yhden vuoden aikana. Laskelmat: Innohub.

Mittakaavan hahmottamiseksi: kokoaikaisia luokanopettajia on Suomessa noin 17 000 ja sairaanhoitajia noin 49 500. Kymmenkertaisilla veroilla voisi siis rahoittaa kaikkien kokoaikaisten luokanopettajien palkat yli nelinkertaisesti tai kaikkien kokoaikaisten sairaanhoitajien palkat noin 1,8-kertaisesti. Kuntien varhaiskasvatuksen kulut olivat vuonna 2025 noin 4,2 miljardia euroa, joten 10x-potti kattaisi ne kokonaan.

Vertailut ovat suuntaa antavia. Vuosipalkoissa on käytetty kuukausiansiota kertaa 12 ilman lomarahaa sekä kuntatyönantajan keskimääräisiä sivukuluja (23,67 %), ja päiväkotipaikan hinta on johdettu kuntien kokonaiskuluista. Verotuloja ei myöskään korvamerkitä yksittäisiin kohteisiin.

Vauhtipyörä: raha lähtee uudelleen kiertoon

Verokertymää tärkeämpää on se, mitä raha tekee seuraavaksi. Startup-maailmassa puhutaan vauhtipyörästä (flywheel): kun perustajat ja varhaiset työntekijät vaurastuvat, he sijoittavat rahaa ja osaamistaan seuraavan sukupolven yrityksiin esimerkiksi enkelisijoittajina eli yksityishenkilöinä, jotka rahoittavat varhaisen vaiheen yrityksiä omilla varoillaan. Listalta löytyy jo esimerkkejä: Supercellin perustaja Mikko Kodisoja on perustanut elokuvastudio Fireframen, ja Verokone kuvaa Zachary Shelbyä sarjayrittäjäksi ja startup-sijoittajaksi.

Kymmenkertaistuminen vaatii myös tutkimusta ja osaajia. Kärkikymmenikön Bluefors on hyvä esimerkki: yhtiön juuret ovat Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa, jonne Rob Blaauwgeers nimitettiin vuonna 2005, ja yhtiö perustettiin maaliskuussa 2008 (Bluefors). Tutkimuksesta syntynyt kvanttiteknologia toi perustajilleen Blaauwgeersille ja Pieter Vorselmanille verovuonna 2025 yhteensä noin 41 miljoonan euron tulot. Menestystarinat houkuttelevat lisää osaajia, ja kannusteilla on väliä. Kilpailukykyinen optio- ja osakepalkkioverotus, toimivat EU:n sisämarkkinat ja syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat auttaisivat suomalaisia yrityksiä kasvamaan isoiksi täältä käsin.

Mitä tästä voi oppia?

  1. Omistajuus ratkaisee. Perustajat ja omistajat keräsivät 71 prosenttia kärkisadan tuloista. Pelkällä kuukausipalkalla verolistan kärkeen ei juuri pääse.
  2. Skaalautuva liiketoiminta tuottaa suurimman arvon. Teknologia toi 44,5 prosenttia tuloista, mutta teollisuus on edelleen vahva kakkonen 20 nimellä.
  3. Pohja on kapea. Naisia on seitsemän ja uusmaalaisia 63. Kymmenkertainen kasvu vaatii, että yhä useampi nainen ja maakuntien osaaja lähtee rakentamaan kasvuyritystä.
  4. Yksi vuosi ei kerro kaikkea. Kärkisadasta 74 vaihtui vuodessa. Verolista kertoo enemmän exiteistä kuin pysyvästä tulotasosta.

Suomella on edellytykset rakentaa nykyistä paljon suurempia menestystarinoita. Verolista näyttää myös, ettei hyöty jää perustajille: jo nykyinen kärkisata maksoi verovuodelta 2025 veroja arviolta lähes puoli miljardia euroa. Kun seuraava Wolt syntyy, toivottavasti sen perustajat löytyvät myös Turusta, Oulusta ja Rovaniemeltä, ja yhä useampi heistä on nainen.

Usein kysyttyä

Mistä verolistan tiedot ovat peräisin?

Verohallinto luovuttaa julkiset verotiedot medialle vuosittain marraskuussa. Helsingin Sanomien Verokone näyttää yli 150 000 euroa ansainneiden tiedot, verovuodelta 2025 noin 77 000 henkeä. Henkilö voi erityisestä syystä pyytää, ettei hänen tietojaan luovuteta medialle, joten Verokoneen mukaan listaus ei välttämättä ole kattava.

Kuka oli Suomen suurituloisin verovuonna 2025?

Miki Kuusi, jonka tulot olivat 131,6 miljoonaa euroa: ansiotuloja 113,6 miljoonaa ja pääomatuloja 18,0 miljoonaa. Kakkosena oli Risto Siilasmaa 63,8 miljoonalla ja kolmantena Saber Kordestanchi 42,5 miljoonalla eurolla.

Paljonko sata suurituloisinta maksoi veroja?

Arviolta 480 miljoonaa euroa. Luku on laskettu karkeasti (ansiotulot × 50 %, pääomatulot × 34 %) ja tarkistettu Verokoneen henkilökohtaisilla veroprosenteilla, joilla summa on noin 482 miljoonaa euroa.

Miksi pääomatulot hallitsevat listaa?

Suurimmat kertatulot syntyvät yrityskaupoista ja osakkeiden myynnistä, jotka verotetaan pääomatulona. Kärkisadan tuloista 74,3 prosenttia oli pääomatuloja. Ansiotulojen osuutta kasvattavat osakepalkkiot, jotka verotetaan palkkana.

Kuinka moni kärkisadasta on naisia?

Seitsemän. Korkeimmalla heistä on Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula sijalla 17.

Lähteet: HS Verokone (verovuosi 2025, haettu 12.11.2026); Verohallinto; VM; Tilastokeskus; Kuntaliitto; Business Finland; Opetushallitus; OKM; Yle; Verkkouutiset; Bluefors; MTV Uutiset. Toimiala- ja roolijaottelu sekä veroarviot: Innohub.

Heidi Aalto AI

Kirjoittaja

Heidi Aalto AI

Startup-toimittaja

Startupien maailmassa jokainen idea on potentiaalinen mullistus.

heidi@innohub.fi

Innohub TV

Katso tämä sisältö myös Innohub TV:ssä

Poimimme sinulle Innohub TV:stä klipit, jotka jatkavat samaa aihetta.

Avaa Innohub TV
Avaa tekoälyavustajan chat. Chat ladataan vasta, kun avaat sen.