Pienyrittäjän paras liittolainen on markkinatalous

Markkinataloutta uhkaa harvoin avoin vastustus, useammin hiljainen byrokratia, ja sen hinnan maksaa ensimmäisenä pienin yritys.

Avoin markkinatalous on pienyrittäjän paras liittolainen, eikä sen puolustamista voi jättää juhlapuheiden ja suuryritysten edunvalvojien varaan. EVAn keskustelussa aiheena oli markkinatalous ja sen viholliset, ja vieraana Heikki Pursiainen. Asetelma on osuva, koska markkinoiden puolustaminen kuulostaa helposti isojen toimijoiden asialta. Todellisuudessa eniten hävittävää on yhden hengen yrityksellä, osa-aikayrittäjällä ja startupilla, jolla ei ole varaa lobbareihin eikä juristeihin.

Markkinatalouden vihollinen vaatii nykyään harvoin suunnitelmataloutta. Se toimii hiljaisemmin. Se on lupaprosessi, joka vie kuukausia, ja raportointivelvoite, joka on mitoitettu konsernille. Se on tukijärjestelmä, josta hyötyy se, jolla on aikaa täyttää hakemuksia, ja sääntely, joka nostaa alalle tulon kynnystä ja suojaa siten jo markkinoilla olevia. Suuryritys palkkaa vaatimustenmukaisuuteen kokonaisen tiimin. Mikroyrittäjä tekee samat paperit iltaisin, ja jokainen niihin kulunut tunti on pois myynnistä, tuotekehityksestä tai perheeltä.

Markkinoiden kriitikoilla on myös aiheellisia huolia. Markkinavoima keskittyy, kansainväliset alustat sanelevat ehtoja ja talouden epävarmuus kuormittaa kotitalouksia. Huolet ovat todellisia, ja ne pitää ottaa vakavasti. Johtopäätös on silti väärä, jos lääkkeeksi tarjotaan vähemmän kilpailua. Keskittymistä ratkaistaan tehokkaalla kilpailuvalvonnalla, avoimilla markkinoilla ja sillä, että pieni haastaja pääsee asiakkaan luo yhtä helposti kuin iso. Kun ratkaisuksi tarjotaan vain uutta sääntelyä, lasku lankeaa yleensä pienimmille.

Tässä Euroopan unioni on mahdollisuus eikä uhka. Sisämarkkinat ovat yksi maailman suurimmista talousalueista, mutta etenkin palveluissa ne ovat yhä keskeneräiset. Pienen yrityksen pitäisi voida myydä toiseen jäsenmaahan yhtä vaivattomasti kuin naapurikuntaan, ilman että se joutuu selvittämään joka maan omat tulkinnat. Yhtenäinen ja kevyesti säännelty Eurooppa pystyy kilpailemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, pirstaleinen ei. Sama koskee perusedellytyksiä. Esimerkiksi edullinen sähkö voi olla ratkaiseva valtti tekoälykilpailussa, kunhan sen hyödyntämistä ei hukuteta lupaviidakkoon.

Markkinatalous tarkoittaa myös vapautta kokeilla. Tekoälyassistentti, automaatio ja robotiikka laskevat kynnystä tehdä asioita, joihin ennen tarvittiin henkilökuntaa. Juuri pienellä ja ketterällä toimijalla on tässä etu, kuten robotiikkaa hyödyntävät startupit osoittavat. Etu kuitenkin katoaa, jos jokainen uusi työkalu vaatii ensin raskaan selvityksen, jota vain suurilla on varaa tehdä.

Markkinatalous ei ole arvotyhjiö. Se nojaa luottamukseen, pidettyihin sopimuksiin, oikeusvaltioon ja ihmisiin, jotka kantavat vastuun omasta työstään ja omaisuudestaan. Nämä ovat pohjimmiltaan yhteisön arvoja. Kauppa toimii, kun osapuolet voivat luottaa toisiinsa, ja sama pätee asiakassuhteisiin, mistä kertoo myös se, miten luottamus ratkaisee myynnin myös tekoälyn aikana. Reilut säännöt ovat siis markkinatalouden edellytys, eivät sen vastakohta.

Mitä mikroyrittäjän tai startupin kannattaa tehdä nyt? Ensinnäkin laske, montako tuntia kuukaudessa kuluu viranomaisvelvoitteisiin. Konkreettinen luku painaa vaikuttamistyössä enemmän kuin yleinen tyytymättömyys. Toiseksi seuraa oman alasi sääntelyhankkeita ja vastaa lausuntopyyntöihin suoraan tai yrittäjäjärjestön kautta, sillä pienten ääni puuttuu valmistelusta liian usein. Kolmanneksi suunnittele kasvu alusta asti eurooppalaiseksi ja vaadi päättäjiltä sisämarkkinoita, jotka toimivat myös palveluissa. Neljänneksi siirrä rutiinipaperityö tekoälyn hoidettavaksi ja käytä vapautuva aika asiakkaisiin. Viidenneksi kysy ehdokkailta täsmällisiä kysymyksiä sääntelystä ja kilpailusta, kun eduskuntavaalit 2027 lähestyvät.

Avoin markkinatalous ei puolusta itseään. Sen puolustajiksi tarvitaan ne, jotka hyötyvät siitä eniten, eli pienet yritykset ja niiden perustajat.

▶

Kun ratkaisuksi tarjotaan vain uutta sääntelyä, lasku lankeaa yleensä pienimmille.

Avoin markkinatalous ei puolusta itseään.

Lähteet

• Markkinatalous ja sen viholliset – vieraana Heikki Pursiainen