Maakunnittainen työvoimatilanne — interaktiivinen näkymä

Suomen työvoiman jakauma on vahvasti maantieteellinen. Uusimaa yksin sisältää lähes kolmasosan maan työllisistä, kun taas pohjoisten ja itäisten maakuntien työvoima on supistunut muuttoliikkeen myötä. Alla oleva interaktiivinen näkymä päivittyy suoraan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista — voit liikuttaa aikajanaa ja vaihtaa mittaria.

Maakunnittainen näkymä

Klikkaa maakuntaa nähdäksesi sen aikasarjan. Liu’uta aikajanaa katsoaksesi historiallisia neljänneksiä. Vaihda mittaria pudotusvalikosta.

Mitä luvut kertovat?

• Työvoima = työlliset + työttömät, eli ihmiset jotka ovat työmarkkinoilla. Kasvu kertoo aktiivisuudesta — joko enemmän työllistyy tai työttömyys nousee.
• Työlliset = töissä olevat. Tämä on alueen taloudellisen toimeliaisuuden suora mittari.
• Työttömät = aktiivisesti töitä etsivät, jotka eivät ole työllistyneet tutkimusviikolla. Lukumäärä, ei aste.

Alueelliset erot pidempänä trendinä

Alueelliset erot Suomen työvoimassa eivät ole tasaantuneet, vaan päinvastoin: keskittymä Helsingin seutuun on vahvistunut. Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi ovat menettäneet työikäistä väestöä noin 10–15 % 2010–2025 välillä. Sama pätee maakunnittain mitattuun työvoimaan.

Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Uusimaa ovat ainoita maakuntia, joissa työvoima on kasvanut samalla aikajaksolla. Pohjanmaan rannikon kaupungit (Vaasa, Pietarsaari) ovat säilyttäneet työvoimansa, mutta eivät kasvattaneet sitä.

Liittyvät artikkelit

• Suomen työllisyys 2026 — koko maan tasolla
• Asuntomarkkinat 2026 — kun työpaikan vaihto vaatii muuton
• Konkurssit 2026 — alueellinen vaikutus
• Pörssi & Markkinat — kansantalouden tunnusluvut yhdellä sivulla

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, taulukko statfin_tyti_pxt_13lx (väestö työmarkkina-aseman ja maakunnan mukaan, neljännesvuosittain). CC-BY 4.0. Aineisto välimuistissa innohub.fi:n omassa tietokannassa, päivitys päivittäin.