Suomen konkurssit 2026 — yritysten maksukyvyttömyyden suhdannekuva

Konkurssitilasto on talouden lämpömittari, joka reagoi viiveellä mutta selvästi. Suhdanteen heikentyessä yritysten maksukyvyttömyys kasvaa — usein 6–12 kuukauden viiveellä siitä, kun ongelmat alkavat näkyä myynnissä ja velkojen kierrossa. Viimeisin Tilastokeskuksen lukema: kuukauden aikana vireille pantuja konkursseja 296 kpl (elokuu 2026). Tämä sivu päivittyy automaattisesti uusilla kuukausijulkaisuilla.

Konkurssit kuukausittain

Kuvaaja näyttää viimeiset 5 vuotta. Kausivaihtelu on tilastossa tavallista — alkuvuosi näyttää usein korkeampia lukuja, koska monet yritykset päättävät tilikauden vuoden vaihteessa ja ongelmat tulevat ilmi tilinpäätöksen yhteydessä.

Konkurssitrendi suhdanteen kanssa

1. 2020 alku — koronakriisin shokki: konkurssit putosivat hetkellisesti, koska valtio antoi maksunlykkäyksiä, korotonta maksuaikaa ja työllisyydenturvalainaa. Yritykset eivät kaatuneet, vaikka kysyntä romahti.
2. 2021–2022 — vaiheittainen normalisoituminen: tukitoimet purkautuivat ja patoutuneet konkurssit alkoivat purkautua takaisin tilastoon.
3. 2023–2025 — korkojen nousun jälkivaikutus: rakennusala, ravintolat ja monet muut velkavetoiset alat kohtaavat korkojen nousun samanaikaisena haasteena hidastuvan kysynnän kanssa. Konkurssit nousivat 2010-luvun lopun tasolle ja yli.

Toimialat, joilla konkurssiriski on korkein

Vuositilaston perusteella (Tilastokeskus, taulukko statfin_kony_pxt_13fg) Suomessa korkeimman konkurssitiheyden toimialat ovat:

Ravintolat ja rakennusala ovat perinteisesti alttiimpia kahdesta syystä: matala kate suhteessa kiinteisiin kuluihin (vuokra, palkat) ja kysynnän vahva suhdanneriippuvuus.

Mitä konkurssi käytännössä tarkoittaa?

Konkurssi on oikeudellinen menettely, jossa velallisen omaisuus realisoidaan velkojien saatavien tasamiseksi. Suomessa menettely tapahtuu käräjäoikeudessa konkurssilain (120/2004) mukaan.

• Vireille pano: velkoja tai velallinen jättää hakemuksen käräjäoikeudelle. Tilasto perustuu juuri tähän vaiheeseen.
• Asettaminen: tuomioistuin asettaa konkurssin, määrää pesänhoitajan ja jäädyttää velallisen omaisuuden.
• Selvitys: pesänhoitaja kerää saatavat, myy omaisuuden ja jakaa varat etusijajärjestyksessä (palkkasaatavat, valtio, vakuudet, muut).
• Lopettaminen: kun pesä on selvitetty. Tämä voi kestää kuukausia tai vuosia. Yleensä kassasta ei riitä kattaakseen kaikkia velkoja.

Yrityssaneeraus — vaihtoehto konkurssille

Saneerauslain (1993) mukainen yrityssaneeraus mahdollistaa elinkelpoisen mutta tilapäisesti maksukyvyttömän yrityksen jatkamisen. Velat järjestellään uudelleen ja yritys jatkaa toimintaansa pesänhoitajan valvomassa ohjelmassa. Saneerauksia tehdään Suomessa noin 500–700 kpl/vuosi, kun konkursseja on yli 3 000.

Saneerauksen onnistumisaste on noin 40–50 %. Ne, jotka eivät onnistu, päätyvät usein konkurssiin myöhemmin.

Konkurssimäärä taulukkona

Mitä konkurssitilasto kertoo yrittäjälle?

Konkurssitilasto on hyödyllistä tietoa kolmesta näkökulmasta:

1. Markkinaympäristön ymmärtäminen. Jos oman toimialan konkurssimäärä kasvaa, kilpailijat heikkenevät — mutta myös oman yrityksen riski kasvaa.
2. Asiakasriskin arviointi. Suomen Asiakastieto ja Bisnode julkaisevat yritysten luottoluokituksia, jotka perustuvat osin konkurssidataan ja maksuhäiriötilastoihin.
3. Hinnoittelun rakenne. Toimialalla, jossa konkursseja on paljon, kannattaa pyytää asiakkailta etukäteismaksut tai lyhyt maksuehto.

Usein kysyttyä

Voiko yksinyrittäjä mennä konkurssiin?

Toiminimellä toimiva yksinyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa veloistaan, eikä toiminimellä ole erillistä oikeushenkilöyttä. Konkurssi haetaan henkilökohtaisesti. Osakeyhtiön omistaja ei lähtökohtaisesti vastaa yhtiön veloista — tästä syystä monet yrittäjät vaihtavat osakeyhtiömuotoon, kun toiminta kasvaa.

Miten konkurssi vaikuttaa luottotietoihin?

Konkurssi merkitään luottotietoihin 5 vuoden ajaksi konkurssin alkamisesta. Tämä vaikuttaa yrittäjän mahdollisuuksiin saada uusia luottoja ja jossain määrin vuokrasopimuksiin. Yrityksen oman luottotiedon vaurio on välitön ja pysyvä.

Mikä on “tähden konkurssi”?

Tähden konkurssi on epävirallinen termi, jota käytetään tilanteesta, jossa velallinen lakkaa toiminnastaan ilman muodollista konkurssimenettelyä — esimerkiksi yritys lakkautetaan, tase on negatiivinen ja velkojille ei jää mitään realisoitavaa. Tällaisia tapauksia ei näy varsinaisessa konkurssitilastossa, vaikka taloudellinen romahdus on tapahtunut.

Onko konkurssi yrittäjän henkilökohtainen häpeä?

Pohjoismaisessa kulttuurissa konkurssin sosiaalinen merkitys on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana. Yhä useammin yrittäjyysjärjestöt ja sijoittajat näkevät epäonnistuneen yrityksen oppikokemuksena. Yhdysvaltalaisesta “fail fast”-asenteesta on Suomessakin sopeuduttu — vaikka byrokratia ja luottotiedot vielä rajoittavat toista yritystä.

Liittyvät artikkelit ja työkalut

• Katelaskuri — paras suoja konkurssia vastaan: terve kateprosentti.
• Laskutusohjelma — kassavirran hallinta on yrittäjän tärkein selviytymistaito.
• Inflaatio 2026 — vaikuttaa kustannuksiin ja kuluttajien ostovoimaan.
• Suomen työllisyys 2026 — laaja-alainen suhdannekuva.

Lähde: Tilastokeskus, konkurssit, taulukko statfin_kony_pxt_13fb (kuukausittain). CC-BY 4.0. Konkurssitilasto perustuu käräjäoikeuksien rekisteröimiin vireilletuloihin, ja kuvastaa yritysten vireille pantuja konkursseja — ei vielä lainvoimaisesti asetettuja.