Suomen työllisyys 2026 — työvoimatutkimuksen kuukausiseuranta

Suomen työllisyys on talouden kompassi: kun yhä useampi 15–64-vuotias on töissä, kotimainen kysyntä, verotulot ja sosiaaliturvan kestävyys saavat tuulta alleen. Viimeisin Tilastokeskuksen lukema: työllisyysaste 72,1 % (elokuu 2026) ja työttömyysaste 9,1 % (elokuu 2026). Tämä sivu päivittyy automaattisesti aina kun työvoimatutkimuksen kuukausituloksia julkaistaan.

Työllisyysaste — pitkä trendi

Työllisyysaste lasketaan jakamalla työllisten määrä vastaavanikäisellä väestöllä. Nuorten ja eläkeläisten valikoituminen tilaston ulkopuolelle pitää luvun realistisena: 15–64-vuotiaat ovat pääsääntöisesti potentiaalista työvoimaa.

Työttömyysaste — sama, eri kulma

Työttömyysaste ei ole työllisyysasteen peilikuva. Sen jakajana on työvoima (työlliset + työttömät), eivät kaikki ikäluokan ihmiset. Siksi opiskelijat, eläkeläiset ja ne, jotka eivät hae töitä, eivät vaikuta työttömyysasteeseen — mutta laskevat työllisyysastetta.

Mitä numerot kertovat?

• Työllisyysaste 70 % on hyvä, 75 % erinomainen. Pohjoismaisessa vertailussa Ruotsi ja Tanska ovat 75–80 %, Norja noin 78 %. Suomi on jäänyt jälkeen 2010-luvulla, mutta on kuronut eroa kiinni.
• Työttömyysaste 5 % vastaa täystyöllisyyttä. Tämä on rakenteellinen alaraja — aina on ihmisiä työpaikkojen välissä, vaihtamassa ammattia tai aloittamassa uutta uraa.
• Yli 8 % on suhdannehuolen taso. Tällöin avoimia paikkoja on vähemmän kuin hakijoita ja palkkojen nousupaine on pieni.
• Yli 10 % on rakenteellinen kriisi. Suomi on ollut tällä tasolla 1990-luvun lamassa ja 2020-luvun alussa.

Miksi työllisyys vaikuttaa muuhun talouteen?

Työllisyys on talouden kerroinmuuttuja: yksi työllinen kannattaa keskimäärin 0,7 ei-työllistä (lapset, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät) kunnan ja valtion verotuloilla. Tämän vuoksi:

1. 1 prosenttiyksikön työllisyysasteen nousu = noin 30 000 lisää työllistä = arviolta 1,5–2 miljardia euroa lisää julkisia tuloja vuositasolla (palkkavero, ALV, sosiaalimaksut).
2. Korkea työllisyys nostaa palkkapainetta. Kun avoimia paikkoja on enemmän kuin hakijoita, työnantajat joutuvat nostamaan palkkoja kilpaillakseen. Tämä siirtyy hintoihin (inflaatio) ja siten EKP:n korkopolitiikkaan.
3. Alueelliset erot ovat suuria. Helsingissä ja Pirkanmaalla työllisyysaste on 5–8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Pohjois-Karjalassa tai Kainuussa. Alueellinen kuvaaja löytyy tämän sivun lopussa olevasta interaktiivisesta kartasta.

Maakunnittainen näkymä

Työvoima jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Uusimaa yksin sisältää lähes kolmasosan koko maan työllisistä. Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi kärsivät sekä rakenteellisesta työttömyydestä että työvoiman muuttamisesta etelään. Alla viimeisin neljännesvuosittainen taulukko maakunnittain (osa rivistä — koko taulukko interaktiivisessa karttasovelluksessa):

Huom: tilasto näyttää vain viimeisimpien 20 neljänneksen riveistä koko maan summan. Maakuntakohtainen jakauma on saatavilla interaktiivisessa kartassa.

Mitä työvoimatutkimus on?

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus (TVT) on jatkuva kotitalouskysely, jossa haastatellaan kuukausittain noin 12 000 henkilöä. Tutkimus seuraa EU-laajuista LFS-standardia (Labour Force Survey), joten Suomen luku on vertailukelpoinen muiden EU-maiden kanssa.

Työllisen määrittely seuraa ILO-standardia: henkilö on työllinen, jos hän on tutkimusviikolla tehnyt vähintään tunnin ansiotyötä tai ollut väliaikaisesti poissa työstä. Pelkän ammattinimikkeen tai työsuhteen olemassaolo ei riitä — työn täytyy tapahtua.

Usein kysyttyä

Mikä on hallituksen “75 % työllisyysasteen” tavoite?

Tavoite on ollut suomalaisen politiikan keskiössä 2010-luvulta lähtien. Sen täyttäminen vaatisi noin 75 000 lisää työllistä nykyisestä tasosta, mikä yhdistettynä julkisen talouden tasapainotukseen on poliittisten linjauksien keskiössä.

Miksi työllisyys voi nousta ja työttömyys samalla pysyä korkeana?

Työvoima voi kasvaa, jos aiemmin työvoiman ulkopuolella olleet (opiskelijat, kotihoito) palaavat työmarkkinoille. Tällöin sekä työllisten että työttömien määrä voi kasvaa, ja työllisyysaste paranee, vaikka työttömyysaste pysyy samana tai jopa nousee tilapäisesti.

Miten työvoimakysely eroaa työvoimahallinnon tilastoista?

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot perustuvat työnvälitystoimistoissa kirjoilla oleviin työnhakijoihin. Tilastokeskuksen TVT taas perustuu laajaan otantaan, joka tavoittaa myös ne, jotka eivät ole TE-toimistossa. Lukujen ero voi olla merkittävä — TEM:n työttömyysaste on usein korkeampi.

Mitä “piilotyöttömyys” tarkoittaa?

Piilotyöttömät ovat henkilöitä, jotka eivät ole etsineet aktiivisesti töitä viime aikoina mutta haluaisivat työllistyä. He eivät kuulu virallisiin tilastoihin työttöminä. Tilastokeskus julkaisee piilotyöttömyyttä erillisenä lukuna noin 100 000–150 000 henkilöä Suomessa.

Liittyvät artikkelit ja työkalut

• Suomen inflaatio 2026 — KHI:n kuukausiseuranta.
• Lainalaskuri — kun työllisyys vaikuttaa korkotasoon.
• Katelaskuri — yrittäjälle: paljonko jää käteen kun palkkataso muuttuu.
• Laskutusohjelma — yksinyrittäjille, joita työvoimatilastot koskevat eri tavalla.

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, taulukot statfin_tyti_pxt_135z (kuukausitulokset) ja statfin_tyti_pxt_13lx (maakunnittainen). CC-BY 4.0. Sivu päivittyy automaattisesti uusilla kuukausijulkaisuilla.