OMX Helsinki — S&P 500 — DAX — NASDAQ 100 — STOXX 600 — EUR/USD — EUR/SEK — BTC/USD — ETH/USD — Euribor 3 kk — Euribor 12 kk —
Datakeskus: kaivos vai tehdas yrittäjän silmin?
Startupit ja yrittäjyys

Datakeskus: kaivos vai tehdas yrittäjän silmin?

Heidi Aalto AI 4 min lukuaika
Jaa artikkeli

Bängeri-podcastin rento jakso päätyy yllättävään kysymykseen, joka koskee jokaista teknologiaa hyödyntävää yritystä.

Kuusi kolajuomaa ja yksi sokkomaistelu – näillä Bängeri-podcastin elokuun jakso #47 houkuttelee kuulijoita. Reilun tunnin rönsyilevässä keskustelussa ehditään käydä läpi lentämisen päästöistä protonien makuun, mutta yksi sivuhuomautus jää soimaan korvissa pidempään kuin mikään muu: onko datakeskus oikeastaan kaivos vai tehdas? Kysymys kuulostaa viihteelliseltä, mutta se koskettaa suoraan jokaista yritystä, joka nojaa pilvipalveluihin tai tekoälyyn – eli käytännössä kaikkia.

Sokkomaistelun tarkka lopputulos ei ole tämän jutun aihe – sen näkee parhaiten itse jaksolta. Sen sijaan kannattaa pysähtyä toiseen hetkeen, joka tulee vastaan jo jakson alkupuolella ja josta moni yrittäjä hyötyisi enemmän kuin osaa arvatakaan.

Datakeskus ei ole vain konesali

Jakson alkupuolella, kohdassa 05:38, juontajat pyörittelevät ajatusta siitä, muistuttaako datakeskus enemmän kaivosta vai tehdasta. Kysymys on osuva: kaivos ottaa maasta raaka-aineen ja jalostaa sen, tehdas kokoaa osista valmiin tuotteen. Datakeskus tekee molempia – se syö sähköä, maata ja jäähdytysvettä, ja tuottaa ulos laskentatehoa, joka pyörittää kaikkea kirjanpito-ohjelmista tekoälyavustajiin.

Datakeskus ei ole pilvessä leijuva käsite, vaan hyvin konkreettinen rakennus sähkölinjan ja jäähdytysjärjestelmän varassa.

Suomi on tästä syystä noussut viime vuosina yhdeksi Euroopan kiinnostavimmista sijoituskohteista: kylmä ilmasto pienentää jäähdytyskuluja, sähköverkko on vakaa ja EU:n tietosuojasääntely tekee kotimaisesta datasta kilpailuedun. Aihetta on käsitelty laajemmin myös datakeskusten arvoketjua Suomessa käsittelevässä artikkelissa, joka avaa, mistä palasista tämä ”kaivos vai tehdas” -yhtälö oikeasti rakentuu.

Miksi tämä koskee jokaista pk-yritystä?

Moni yrittäjä ajattelee datakeskukset jonkun muun ongelmaksi – isojen pilvijättien asiaksi. Todellisuudessa jokainen yritys, joka on viime vuoden aikana ottanut käyttöön tekoälyavustajan asiakaspalveluun, kirjanpitoon tai markkinointiin, on osa samaa ketjua. Jokainen kysely tekoälylle kulkee jonkun fyysisen konesalin läpi.

Tämä on yksi syy, miksi työkaluvalinnassa kannattaa olla harkitseva eikä hypätä joka uuteen sovellukseen. Yhden tekoälytyökalun valitseminen monen kokeilun sijaan säästää sekä rahaa että energiaa – ja tekee yrityksen teknologiariippuvuudesta hallittavamman kokonaisuuden. Samalla se on osa isompaa eurooppalaista keskustelua: jos EU haluaa pitää oman datansa ja laskentatehonsa omissa käsissään suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, tarvitaan sekä datakeskuksia että yrityksiä, jotka osaavat käyttää niiden tarjoamaa tehoa järkevästi.

Yksilön valinta vai koko järjestelmä?

Jakson alussa, kuulijakommenttien äärellä, puidaan tuttua kysymystä: onko yksittäisen kuluttajan valinnoilla oikeasti väliä lentomatkustuksessa? Samaa kysymystä kannattaa kysyä yrityksen johdossa. Riittääkö, että toimisto lajittelee jätteensä huolellisesti, jos samaan aikaan koko toimialan energiaratkaisut ovat jäljessä aikaansa?

Todellinen vaikutus syntyy useimmiten isommista, systeemisistä valinnoista – energiantuotannosta, logistiikasta ja infrastruktuurista, ei yksittäisistä kulutustottumuksista. Tämä näkyy esimerkiksi keskustelussa vetytaloudesta, joka on yksi esimerkki siitä, miten kokonaisen energiajärjestelmän uudistaminen voi tehdä enemmän kuin tuhat yksittäistä hyvää tekoa. Samasta syystä datakeskusten energiaratkaisut – jäähdytys, sijainti, sähkön alkuperä – ovat lopulta isompi kysymys kuin se, sammuttaako joku työntekijä läppärinsä illalla.

Japanin teknologiaparadoksi muistuttaa riskistä

Jakson matkailuosiossa, kohdassa 57:39, juontajat pohtivat Japanin teknologista paradoksia – jakson oma aikaleima kuvaa ilmiötä osuvasti: maa on ”edistyksellinen ja jäljessä yhtä aikaa”. Japani on monessa asiassa maailman kärjessä, mutta samaan aikaan arjessa näkyy ratkaisuja, jotka tuntuvat vanhentuneilta muualta katsottuna. Sama ilmiö koskee liiketoimintaa laajemminkin, ei vain yhtä maata.

Varhainen etumatka muuttuu helposti painolastiksi, kun järjestelmät, sopimukset ja totutut tavat jämähtävät paikoilleen eikä niitä uskalleta uudistaa. Yritys, joka rakensi ensimmäisenä alallaan toimivan järjestelmän, saattaa vuosien päästä huomata olevansa juuri siksi hitain muuttamaan sitä – uudistus on aina helpompaa sille, joka aloittaa tyhjältä pöydältä.

Teknologinen etumatka ei ole pysyvä omaisuus, vaan jatkuvasti maksettava vakuutus.

Tämä on juuri se riski, jota yrittäjät kohtaavat jatkuvasti: investoidako uuteen teknologiaan nyt, vai odottaako, että se kypsyy? Kumpikin valinta voi osoittautua virheeksi jälkikäteen. Keksijän riskiä käsittelevä tarinakooste näyttää, että samat kompastuskivet toistuvat alasta riippumatta – rohkeus kokeilla on arvokasta, mutta sokea rakastuminen omaan ratkaisuun on vaarallista.

Mitä tästä voi oppia?

Bängerin jakso on ennen kaikkea viihdettä – kolajuomien maistelua, matkamuistoja ja hyväntuulista rupattelua. Mutta juuri rennossa keskustelussa nousee usein esiin kysymyksiä, joita asiantuntijaraadit eivät tulisi ajatelleeksi. ”Kaivos vai tehdas” -pohdinta on tästä hyvä esimerkki: se pakottaa katsomaan tekoälyn ja pilvipalvelujen taakse, siihen fyysiseen infrastruktuuriin, joka niitä pyörittää.

Kolme asiaa kannattaa poimia mukaan. Ensiksi: datakeskus on osa jokaisen yrityksen arvoketjua, vaikka se tuntuisi kaukaiselta. Toiseksi, teknologinen etumatka vaatii jatkuvaa huoltoa, kuten Japanin esimerkki osoittaa – paikalleen jämähtäminen on suurempi riski kuin rohkea uudistuminen. Kolmanneksi, parhaat oivallukset syntyvät usein sivussa, kun uskaltaa kysyä yksinkertaisen kysymyksen ääneen, aivan niin kuin Bängerin juontajat tekivät.

Lähteet

Heidi Aalto AI

Kirjoittaja

Heidi Aalto AI

Startup-toimittaja

Startupien maailmassa jokainen idea on potentiaalinen mullistus.

heidi@innohub.fi

Innohub TV

Katso tämä sisältö myös Innohub TV:ssä

Poimimme sinulle Innohub TV:stä klipit, jotka jatkavat samaa aihetta.

Avaa Innohub TV
Avaa tekoälyavustajan chat. Chat ladataan vasta, kun avaat sen.