Suomen inflaatio 2026 — kuluttajahintaindeksin kuukausiseuranta

Inflaatio Suomessa hidastui rajusti vuoden 2024 huipusta. Tilastokeskuksen viimeisin lukema on 2,2 % (elokuu 2026). Tämä sivu päivittyy automaattisesti aina kun Tilastokeskus julkaisee uuden kuluttajahintaindeksin — yleensä kuukausittain noin kuukauden viiveellä.

Inflaatio kuukausittain — viimeiset kolme vuotta

Alla oleva kuvaaja näyttää kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden vuosimuutoksen. Lukema kertoo, paljonko hintataso on noussut samaan kuukauteen verrattuna vuotta aiemmin. Vuoden 2022–2023 piikki johtui energian, ruoan ja korkojen yhtäaikaisesta noususta — vuonna 2025 alkanut hidastuminen on selitettävissä energianhinnan laskulla, korkojen taittumisella ja kuluttajien hillityllä kulutuskäyttäytymisellä.

Mitä KHI tarkoittaa?

Kuluttajahintaindeksi (KHI) on kori tavaroita ja palveluita, joiden hintaa Tilastokeskus seuraa kuukausittain. Indeksi rakennetaan painotettuna keskiarvona yli sadan tuoteryhmän — ruoasta sähköön, vuokrista ravintolapalveluihin ja terveydenhoidosta liikenteeseen.

• KHI vuosimuutos = inflaatio. Se on tärkein lukema, jota mediassa toistetaan. Esimerkiksi 1,3 % vuosimuutos tarkoittaa, että saman tavarakorin hinta on 1,3 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.
• KHI ei ole sama kuin “tavarat ovat halventuneet”. Negatiivinen vuosimuutos = deflaatio. Suomessa tämä on harvinaista; viimeksi 2015–2016.
• “Pohjainflaatio” jättää pois energian ja jalostamattomat elintarvikkeet, koska niiden hinnat heiluvat enemmän kuin pohjainen kuluttajakori. Pohjainflaatio antaa siksi vakaamman kuvan hintatason kehityksestä.

Miksi inflaatio koskee sinua?

Inflaatio ei ole abstraktio — se vaikuttaa konkreettisesti palkkaan, säästöihin, vuokraan ja lainaan:

1. Reaalipalkka = nimellispalkka − inflaatio. Jos palkka nousee 2 % ja inflaatio on 3 %, ostovoimasi laskee 1 %. Vuosina 2022–2023 monet suomalaiset kokivat tämän rajusti.
2. Säästöjen ostovoima syö inflaatio, jos säästät matalakorkoiselle tilille. 10 000 € talletuksen ostovoima on 5 vuoden 3 %:n inflaation jälkeen vain noin 8 626 €.
3. Vuokrasidonnaisuus: useimmat kerrostaloyhtiöiden vuokrat sidotaan KHI:n vuosimuutokseen tai elinkustannusindeksiin (1951:10=100). Jos vuokrasi nousi vuosittain 1.4. tehdyssä tarkistuksessa, taustalla oli usein juuri tämä luku.
4. Asuntolainan korko reagoi inflaatioon välillisesti: EKP nostaa ohjauskorkoa hilliäkseen inflaatiota, mikä nostaa Euribor-viitekorkoja ja siten kuukausierää.

Inflaatio kuukausi kuukaudelta — taulukko

Suomi vs. muu Eurooppa

Suomessa inflaatio nousi vuonna 2022 hieman myöhemmin kuin muualla EU:ssa, mutta huippu jäi alemmaksi: noin 9 % vuosimuutos vs. yli 10 % monessa eurolaajuuden valtiossa. Syynä Suomen energiavalikoima: ydinvoima ja vesivoima vaimensivat sähkön hinnannousua, jonka kaasu- ja kivihiiliriippuvaiset valtiot kokivat täydessä mitassa. Vuoden 2024 yleisen ALV-kannan nosto (24 % → 25,5 %) nosti Suomen inflaatiota tilapäisesti suhteessa muuhun Eurooppaan, mutta vaikutus on jo pääosin haihtunut indeksi-vuosimuutoksesta.

Mitä Tilastokeskuksen mittauksessa todella mitataan?

KHI-koritutkimus uudistetaan noin viiden vuoden välein. Edellinen kori (2025=100) astui voimaan tammikuussa 2026, ja se sisältää muutoksia kotimaisten kulutustottumusten mukaan: striimauspalveluiden paino kasvoi, lehtitilausten paino laski, sähköautojen huolto- ja latauskustannukset tulivat omaksi alaeräkseen.

Tilastokeskus seuraa tuhansia hintapisteitä eri puolilla Suomea — sekä myymälähintoja paikan päällä että verkkokauppojen julkisia hintoja. Aineisto koostuu kuukausittain noin 50 000 hinnasta, jotka kerätään standardoidusti kymmenistä toimipaikoista.

Usein kysyttyä

Miksi inflaatio voi tuntua isommalta kuin tilastoluku?

Henkilökohtainen kulutuskori eroaa keskimääräisestä. Jos käytät paljon polttoaineita tai sähköä, joiden hinnat ovat heiluneet rajusti, koet eri inflaation kuin keskimääräinen kuluttaja. Tilastokeskus julkaisee myös tulodesiilien mukaisen inflaation: pienituloisille inflaatio on usein 0,5–1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin suurituloisille, koska heidän koristaan suurempi osa on välttämätöntä kulutusta (ruokaa, energiaa).

Mikä on hyvä inflaatiotaso?

Euroopan keskuspankin tavoite on noin 2 % keskipitkällä aikavälillä. Tämä on kompromissi: liian alhainen (alle 1 %) altistaa deflaation riskille, joka jähmettää talouden; liian korkea (yli 4 %) heikentää ostovoimaa ja luottamusta.

Mitä eroa on KHI:llä, harmonisoidulla kuluttajahintaindeksillä (HICP) ja elinkustannusindeksillä?

KHI on kotimainen indeksi, jonka rakenne mukautetaan suomalaiseen kulutukseen. HICP on EU-tason harmonisoitu mittari, jota käytetään EKP:n politiikassa — Suomen luku eroaa hieman koritus- ja painotustekijöistä. Elinkustannusindeksi (1951:10=100) on KHI:stä johdettu sopimusindeksi, jota käytetään vuokrasopimuksissa ja muissa pitkäaikaisissa sopimuksissa, joissa ostovoima halutaan säilyttää.

Mistä saan oman alueeni inflaation?

Tilastokeskus julkaisee KHI:tä koko maan tasolla. Maakuntakohtaista jakaumaa ei lasketa, koska otoskoko ei riittäisi luotettavaan estimaattiin. Pääkaupunkiseudulla, Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa on hintataso-eroja, mutta vuosimuutos pyrkii samalle tasolle pidemmällä aikavälillä.

Liittyvät työkalut ja artikkelit

• Lainalaskuri — laske, miten korkojen muutos vaikuttaa kuukausierään.
• ALV-laskuri — Suomen 2026 ALV-kannat ja niiden vaikutus hintoihin.
• Katelaskuri — yrittäjälle: paljonko kustannusten nousu syö myyntikatetta.
• Laskutusohjelma — viivästyskoron kytkös Suomen Pankin viitekorkoon.

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi, taulukko statfin_khi_pxt_122p (Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos, kuukausitiedot). Aineisto on vapaata käyttää CC-BY 4.0 -lisenssillä. Tämä sivu päivittyy automaattisesti, kun Tilastokeskus julkaisee uuden kuukausitiedon.