Sinnikkyys tarvitsee yrittäjän omat pelisäännöt

Yrittäjän kannattaa päättää etukäteen, minkä puolesta hän jatkaa ja milloin toimintatavan muuttaminen on vastuullisin ratkaisu.

Sinnikkyys näyttää yrittäjän arjessa usein varsin tavalliselta. Lähetät tarjouksen uudelleen, pyydät asiakkaalta rehellisen palautteen ja avaat laskelman, jonka lopputulosta et haluaisi nähdä. Vaikeampi kysymys tulee vastaan silloin, kun jatkaminen alkaa tarkoittaa saman pettymyksen toistamista: puolustatko yhä hyvää tavoitetta vai pelkästään aiempaa päätöstäsi?

Ilmiön Jan Knuttia käsittelevän poimintajakson kuvauksessa periksiantamattomuus viedään äärimmilleen. Kuvauksen mukaan Knutti palveli 16 vuotta Suomen erikoisjoukoissa operaattorina. Yrittäjän ei tarvitse rinnastaa omaa työpäiväänsä sotilaan kokemuksiin löytääkseen aiheesta olennaisen kysymyksen: mille asioille kannattaa luvata sitkeytensä?

Oma vastaukseni on, että yrityksen tarkoitukselle voi olla uskollinen samalla kun luopuu huonosti toimivasta suunnitelmasta. Vastuu asiakkaista, työntekijöistä ja omasta perheestä vaatii joskus juuri tätä. Pelkkä jatkaminen ei vielä kerro, onko päätös hyvä.

Tavoite ja toimintatapa ovat eri päätöksiä

Jakson kuvauksessa ja aikaleimaluettelossa mielen lujuus nostetaan esiin kohdassa 0.25 ja murtumispiste kohdassa 18.07. Näiden teemojen välissä on yrittäjälle kiinnostava jännite. Kuinka pitää kiinni tärkeästä tavoitteesta tekemättä omasta kestämisestään koko toiminnan mittaria?

Kuvitellaan yrittäjä, joka haluaa helpottaa asiakkaidensa ajanvarausta. Hän voi sitoutua ongelman ratkaisemiseen vahvasti, vaikka ensimmäinen palvelupaketti ei herätä kiinnostusta. Hinnoittelun, kohderyhmän tai toteutustavan muuttaminen ei silloin tarkoita alkuperäisen tarkoituksen hylkäämistä.

Hankalaksi tilanne muuttuu, jos yrittäjän pitää todistaa olleensa alusta asti oikeassa. Silloin jokainen vastaväite alkaa näyttää tahdonvoiman kokeelta. Asiakkaan nihkeä vastaus olisi kuitenkin hyödyllisempää ottaa tietona kuin henkilökohtaisena haasteena.

Sisukkuuden ja lahjakkuuden suhde tarjoaa tähän luontevan jatkokysymyksen. Mitä oikeastaan harjoittelemme toistolla? Asiakkaan kuuntelemista ja ratkaisun parantamista vai taitoa selittää pois kaikki merkit siitä, että jotain pitäisi muuttaa?

Päätä seuraavan kokeilun rajat etukäteen

Epämääräinen lupaus jatkaa niin kauan kuin tarvitaan jättää yrittäjän yksin hyvin vaikean päätöksen kanssa. Milloin tarpeeksi on tarpeeksi? Parempi lähtökohta on kirjoittaa ennen seuraavaa yritystä näkyviin, mitä sillä halutaan selvittää.

Kuvitteellisessa ajanvarauspalvelussa kysymys voisi olla, suostuuko tavoiteltu asiakas maksamaan ratkaisusta. Seuraavan kokeilun tehtävä olisi hankkia tähän vastaus. Pelkkä kehu esittelyssä ei vastaisi samaan kysymykseen kuin asiakkaan tekemä ostopäätös.

Kokeilulle kannattaa määritellä myös ajallinen ja taloudellinen raja. Ne eivät ennusta lopputulosta, mutta tekevät päätöksestä arvioitavan. Muuten rajaa on helppo siirtää aina hieman kauemmas, koska seuraava yhteydenotto saattaa tuntua ratkaisevalta.

Sinnikkyys saa suunnan, kun seuraava yritys tuottaa tietoa. Jos mitään ei opita, tekemisen määrän kasvattaminen kaipaa perustelun. Yrittäjän kannattaa pystyä sanomaan omin sanoin, mikä muuttui edellisestä yrityksestä ja miksi uusi tulos olisi mahdollinen.

Sama koskee myyntiä. Myyntistrategian vieminen arjen tekemiseen liittyy myös siihen, osaako yrittäjä erottaa sovitun suunnitelman sattumanvaraisesta kiireestä. Uusi yhteydenotto on mielekäs teko, kun tiedät, ketä tavoittelet ja mitä haluat keskustelussa selvittää.

Yksi minuutti lisää tarvitsee myös päätepisteen

Poiminnan aikaleimaluettelossa viimeinen teema on yksi minuutti pidemmälle kohdassa 20.55. Jo ilmaus houkuttelee ajattelemaan vaikeaa tehtävää pienemmässä koossa. Koko urakkaan ei tarvitse löytää voimia samalla hetkellä, jos seuraava askel on selvä.

Yrittäjän arkeen sovellettuna seuraava askel voi olla yhden vaikean puhelun soittaminen tai yhden avoimen laskun tilanteen selvittäminen. Tässä on kuitenkin minun tulkintani raja: pieneksi pilkottu tehtäväkin tarvitsee päätepisteen. Muuten vielä yksi asia muuttuu helposti koko illaksi.

Myöskään kaikkea kuormaa ei tarvitse kantaa käsityönä. Esimerkiksi tekoälyanalyysi pienyrittäjän työssä on aihe, jota kannattaa tarkastella oman toistuvan työn kautta. Mitä voisi kokeilla tehdä kevyemmin, ja miten tuloksen oikeellisuus tarkistetaan? Työkalun arvo kannattaa arvioida todellisen tehtävän perusteella.

Kaikkea ei silti ratkaista tehokkuudella. Työpäivän päättäminen, läheisille annettu aika ja mahdollisuus ajatella muutakin kuin yritystä ovat itsessään puolustamisen arvoisia asioita. Yrittäjyyden pitäisi palvella myös elämää, jota sen avulla rakennetaan.

Mitä yrittäjän kannattaa ottaa mukaansa?

Periksiantamattomuuden ihailussa on hyvää: vaikea ensimmäinen yritys ei yksin todista, että tavoite olisi väärä. Asiakkaan luottamus, toimiva palvelu ja oma osaaminen eivät synny pelkällä innostuksella. Ne vaativat myös palaamista tehtävään silloin, kun tekeminen ei tunnu palkitsevalta.

Pidän silti yrittäjän tärkeänä taitona kykyä asettaa omalle sitkeydelleen ehdot. Kirjoita ennen seuraavaa kokeilua näkyviin tavoite, odotettu havainto ja käytettävissä olevat voimavarat. Päätä samalla, milloin tarkastelet tulosta ja kenen kanssa käyt sen rehellisesti läpi.

Jos jatkat, nimeä syy. Jos muutat suuntaa, nimeä havainto, joka johti päätökseen. Näin kumpikaan ratkaisu ei jää oman kovuuden tai epäonnistumisen tunteen varaan.

Hyvä tavoite ansaitsee sitkeyttä, mutta jokainen toimintatapa ei ansaitse loputonta jatkoa. Yrittäjän ei tarvitse luvata, ettei hän koskaan luovuta. Hyödyllisempi lupaus on tehdä seuraava päätös niin rehellisesti, ettei jo käytetty aika ratkaise sitä hänen puolestaan.

Pelkkä jatkaminen ei vielä kerro, onko päätös hyvä.

Hyvä tavoite ansaitsee sitkeyttä, mutta jokainen toimintatapa ei ansaitse loputonta jatkoa.

▶

Katso alkuperäinen jakso YouTubessa: Ilmiö.

Lähteet

• Ilmiö: Viikon poiminta – Miksi erikoisjoukkojen sotilas ei suostu luovuttamaan? — Artikkelin lähdeaineistona ovat tehtävässä toimitetut jakson kuvaus ja aikaleimat, eivät tarkistettu litterointi tai videolta varmennetut puheenvuorot. Yrittäjyyttä koskevat esimerkit ovat kuvitteellisia ja päätelmät kirjoittajan omia. Aikaleimat: mielen lujuus 0.25, murtumispiste 18.07 ja yksi minuutti pidemmälle 20.55.