Tekoäly liiketoiminnassa: luottamus ja nopeus ratkaisevat

Nordic Business Forumissa Shawn Kanungo ja Tieton toimitusjohtaja Endre Rangnes avasivat, miksi tekoälyn suurin arvo syntyy prosessien automaatiosta eikä päätösten korvaamisesta.

Tekoäly liiketoiminnassa on muuttunut muutamassa vuodessa kokeilusta välttämättömyydeksi, mutta yksi kysymys toistuu yhä uudelleen johtoryhmien pöydissä: kuka tekee viimeisen päätöksen, ihminen vai algoritmi? Nordic Business Forumin jaksossa innovaatiostrategi Shawn Kanungo ja Tieton toimitusjohtaja Endre Rangnes antoivat selkeän vastauksen — ja se poikkeaa monen yrittäjän mielikuvasta. Molemmat puhujat katsovat ilmiötä eri suunnasta — toinen ulkopuolisena strategina, toinen suuryrityksen johdon sisältä — mutta pk-yrittäjälle viesti on yllättävän sama: tekoäly ei ole ihme, jota pelätä tai ihannoida, vaan työkalu, jota pitää osata käyttää oikein.

Tekoäly tarkistaa, ihminen päättää

Kanungon viesti on suora: monilla aloilla tekoälyn sivuuttaminen merkittävissä päätöksissä alkaa muistuttaa ammatillista laiminlyöntiä. Jos käytettävissä on työkalu, joka pystyy haastamaan oletukset, laskemaan riskit uudelleen ja löytämään sokeat pisteet, sen jättäminen käyttämättä on valinta — ei neutraali lähtökohta.

Tämä ei tarkoita, että algoritmi saisi avaimet. Kanungo ja Rangnes olivat yhtä mieltä siitä, että tekoälyn paikka on päätöksen tarkistajana, ei tekijänä. Käytännössä se tarkoittaa: ihminen tekee ratkaisun, mutta ennen allekirjoitusta data-analyysi, skenaariot ja vastalaskelmat käydään läpi tekoälyn kanssa. Samaa ajattelua on avattu myös hallitusten strategiatyökaluista kertovassa artikkelissa, jossa tekoäly toimii juuri tällaisena toisena silmäparina hallitustyössä.

Pk-yrittäjän arjessa tämä näkyy esimerkiksi hinnoittelupäätöksissä, rekrytoinnissa tai investointivalinnoissa. Sen sijaan, että luottaisi vain omaan mutu-tuntumaan, yrittäjä voi pyytää tekoälyä laskemaan vaihtoehtoiset skenaariot läpi ja vertailemaan niitä keskenään. Lopullinen päätös jää kuitenkin aina ihmiselle, jolla on vastuu ja kokonaiskuva, jota malli ei näe.

Suurin hyöty löytyy prosessien automaatiosta

Juuri tässä kohtaa tekoäly liiketoiminnassa näyttää parhaan puolensa: ei uusissa tuotteissa, vaan vanhojen prosessien uudistamisessa. Sekä Kanungo että Rangnes nostivat esiin saman havainnon — tekoäly ei enää vain ehdota seuraavaa askelta, se pystyy myös suunnittelemaan tehtävän ja viemään sen läpi olemassa olevassa työnkulussa.

Tämä on erityisen tärkeä huomio pienelle yritykselle, jolla ei ole varaa rakentaa kokonaan uutta tuotetta tekoälyn ympärille. Sen sijaan kannattaa katsoa, missä kohdassa arkea kuluu tällä hetkellä eniten aikaa — ja aloittaa automaatio juuri siitä kohdasta.

ERP ja toimitusketjut ovat seuraava rintama

Jaksossa todettiin, että seuraava, isompi harppaus on ydinjärjestelmien — kuten ERP:n ja toimitusketjujen — uudelleensuunnittelu tekoälyn ehdoilla, ei vain niiden päälle liimattu chat-käyttöliittymä. Pk-yrittäjälle tämä on tärkeä muistutus: nopein tuotto ei tule uudesta sovelluksesta, vaan siitä, että tekoäly pääsee käsiksi jokapäiväiseen rutiiniin — laskutukseen, varastonhallintaan, asiakaspalveluun. Samasta syystä kasvuun tähtäävän yrityksen kannattaa arvioida prosessinsa säännöllisesti uudelleen, kuten artikkelissa kasvutavoitteista on todettu.

Miksi tekoäly ei ole kuin Excel?

Yksi jakson selkeimmistä opetuksista koskee ajattelutavan muutosta. Perinteinen ohjelmisto, kuten taulukkolaskenta, on deterministinen: samalla syötteellä saa aina saman tuloksen. Tekoäly on luonteeltaan toisenlainen — se on todennäköisyyksiin perustuva, ja samakin kysymys voi tuottaa hieman erilaisen vastauksen kahdella eri kerralla.

Siksi Kanungo ja Rangnes kehottivat kohtelemaan tekoälyä eri tavalla kuin perinteistä ohjelmistoa: ihminen pitää pitää mukana silmukassa, ja kriittisissä tilanteissa kannattaa käyttää toista mallia tarkistamaan ensimmäisen vastaus. Pk-yrittäjälle tämä on käytännön ohje: älä automatisoi laskutuksen kaltaista tarkkuutta vaativaa työtä sokeasti, vaan rakenna prosessiin aina tarkistuspiste.

Tietoturva kuuluu suunnittelupöytään alusta asti

Jakson mukaan tietoturvan pitää olla mukana tekoälyjärjestelmän kehityksessä ja käyttöönotossa ensimmäisestä päivästä, ei jälkikäteen liimattuna lisäosana. Tämä pätee erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla ei ole suuryrityksen tietoturvaosastoa selän takana. Kun uutta työkalua otetaan käyttöön, kannattaa kysyä samalla kertaa: mihin dataa tallennetaan, kuka siihen pääsee käsiksi ja miten virhetilanteessa toimitaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käyttöoikeudet rajataan todellisen tarpeen mukaan, toiminta lokitetaan ja ulkopuolisten palveluntarjoajien sopimuksista tarkistetaan, missä data sijaitsee ja kuka sitä käsittelee. Pienelle yritykselle tämä ei ole ylimääräinen hidaste, vaan osa luottamuksen rakentamista omien asiakkaiden suuntaan.

Osaamisvaje on investointivaje

Viimeinen ja monelle yrittäjälle käytännöllisin viesti koski osaamista. Rangnes kertoi, että Tieto on kouluttanut tuhansia työntekijöitä tekoälyn käyttöön yhteistyössä tekoälytoimittajien kanssa — ei kertaluonteisena koulutuspäivänä, vaan jatkuvana kokeilukulttuurina. Ajatus on yksinkertainen: kun ihmisille annetaan useita työkaluja ja lupa kokeilla, osaaminen kasvaa itse tekemisen kautta.

Tämä sopii hyvin pk-yrittäjän tilanteeseen, jossa budjetti koulutukseen on rajallinen. Osaamisvajetta ei kannata nähdä hidasteena, vaan investointikohteena — rinnastettavissa laitehankintaan tai markkinointibudjettiin. Pienemmässä yrityksessä koulutus ei vaadi suurta budjettia: usein riittää, että työntekijöille annetaan lupa kokeilla työkaluja omassa työssään ja jakaa löydöksiä kollegoille. Samalla logiikalla toimivat ne yritykset, jotka ovat hakeneet rahoitusta tekoälytuotteisiinsa, kuten tuoreessa rahoituskierrosta käsittelevässä artikkelissa kuvataan.

Rohkeus kokeilla ja tarvittaessa muuttaa suuntaa on osa samaa ajattelua, jota on käsitelty myös artikkelissa tekoälystä ja yrittäjän vapaudesta vaihtaa suuntaa. Koko Nordic Business Forumin keskustelun voi katsoa kanavan julkaisemalta videolta.

Mitä tästä voi oppia?

Nordic Business Forumin keskustelu tiivistyy pk-yrittäjälle kolmeen käytännön ohjeeseen. Ensiksi, tekoäly liiketoiminnassa toimii parhaiten tarkistajana, ei päätöksentekijänä — ihmisen vastuu ei katoa, se tarkentuu. Toiseksi, suurin hyöty löytyy tylsien, toistuvien prosessien automatisoinnista, ei uusista kiiltävistä sovelluksista. Kolmanneksi, osaaminen ja tietoturva eivät ole jälkikäteen lisättäviä asioita, vaan osa samaa investointia kuin itse teknologia.

Suurin oivallus on kuitenkin asenteessa: tekoäly ei vaadi täydellistä luottamusta ennen käyttöönottoa, vaan terveen epäluulon ja jatkuvan tarkistamisen kulttuurin. Se on pk-yrittäjälle hyvä uutinen — se ei tarkoita ison IT-osaston rakentamista, vaan tapaa ajatella.

Jos käytettävissä on työkalu, joka pystyy haastamaan oletukset, laskemaan riskit uudelleen ja löytämään sokeat pisteet, sen jättäminen käyttämättä on valinta — ei neutraali lähtökohta.

Suurin oivallus on kuitenkin asenteessa: tekoäly ei vaadi täydellistä luottamusta ennen käyttöönottoa, vaan terveen epäluulon ja jatkuvan tarkistamisen kulttuurin.

▶

Lähteet

• Shawn Kanungo & Endre Rangnes (Tieto): AI in Business – Trust, Speed and the Skills Gap — Nordic Business Forum -jakso, julkaistu 7.10.2026