Tekoälyn vaarallinen mukavuus — kasvuyrittäjän opas siihen, milloin AI heikentää eikä vahvista

Nordic Business Forumin lavalla innovaatiostrategi Shawn Kanungo nostaa esiin AI-aikakauden yhden suurimmista sokeista pisteistä: edistyksen illuusion. Tämän jälkeen koko 51 minuutin puheenvuoro pureutuu kysymykseen, jota kasvuyhtiöiden johtajat eivät vielä tarpeeksi pohdi: milloin tekoäly heikentää yhtiötä sen sijaan että vahvistaisi sitä?

Kysymys on tärkeämpi kuin ensikuulemalla saattaa olla. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana nähneet, miten jokainen suomalainen kasvuyhtiö rakentaa AI-strategiaansa, lisää tekoälyä työnkulkuihin ja ottaa käyttöön copilot-tason työkaluja. Tämä on enimmäkseen hyvää, ja moni hyöty näkyy jo viivan alla. Mutta Kanungo nostaa esiin sen, mistä keskustelu on hiljaista: kaiken tämän alla on rakentumassa toinen ilmiö, joka voi hidastaa yhtiön kasvua juuri silloin kun AI näyttää eniten auttavan.

▶

Lähde: Nordic Business Forum — Shawn Kanungo: The Dangerous Comfort of AI, 20.5.2026

Mistä edistyksen illuusiossa on kyse

Kanungon ydinhavainto on yksinkertainen mutta epämukava. Kun tekoäly hoitaa yhä useamman pienen päätöksen, ihmisen päätösharjoitus vähenee. Kun tekoäly kirjoittaa sähköpostit, ihmisen kirjoituslihaksisto laihtuu. Kun tekoäly suunnittelee asiakaskäynnin, ihmisen kyky huomata sopimaton hetki sopimattomalle puheelle ei harjaantuu. Tämä ei näy yksittäisessä työpäivässä — päinvastoin, tekoäly näyttää tehneen päivän tehokkaammaksi. Mutta vuoden ja kymmenen vuoden mittakaavassa kysymys alkaa olla rakenteellinen: ihmiset jotka käyttävät tekoälyä eniten, oppivat sen avulla vähiten.

Tämä on tutkimuksissa jo dokumentoitu ilmiö, jota psykologit kutsuvat automation complacencyksi — automaation aiheuttamaksi mukavuudeksi. Sen klassinen esimerkki tulee lentoliikenteestä: autopilotin yleistyessä lentäjien manuaalisen lentämisen taidot heikkenivät, ja se näkyi useissa onnettomuustutkimuksissa. AI-aikakaudessa sama ilmiö on siirtymässä tietotyöhön. Kun copilot kirjoittaa koodin, kehittäjän taito kirjoittaa monimutkaista koodia itse heikkenee. Kun AI-malli laatii pitchin, perustajan taito myydä omaa tarinaansa heikkenee. Kanungon viesti on, että tätä ei ole hyvä eikä paha — se on rakenteellinen seuraus, joka on otettava huomioon.

Milloin AI heikentää kasvuyhtiötä

Tämä on olennainen kysymys: missä konkreettisissa kohdissa kasvuyhtiön johtajan pitäisi olla varovainen?

**Ensimmäinen on perustajan oma päätöksenteko.** Kun perustaja alkaa kysyä AI:lta jokaiseen päätökseen mielipiteen ennen sen tekemistä, hän siirtyy hitaasti tilaan, jossa hänellä ei enää ole omaa intuitiota uusiin tilanteisiin. Tämä on erityisen vaarallista seed-vaiheen ja kasvuvaiheen perustajalle, jonka koko työ rakentuu juuri sen varaan, että hän tekee päätöksiä epätäydellisellä tiedolla nopeasti. Olen aiemmin kirjoittanut Innohubissa Perttu Pölösen viestistä, että tekoäly muuttaa kykyä luottaa itseen tavalla, joka ei vielä näy — tämä on sen sama havainto perustajien kontekstissa.

Toinen on asiakaskohtaaminen. Kun myyntitiimi alkaa käyttää tekoälyä asiakaskirjeenvaihtoon, lopputulos paranee aluksi: virheet vähenevät, vastauksen sisältö on muotoiltu paremmin, asiakas saa nopeammin vastauksia. Mutta vuoden kuluttua myyjä on menettänyt osan kykyään lukea asiakkaan ääntä rivin välistä — koska hän ei ole enää itse kirjoittanut niitä rivejä. Tämä näkyy ennen tai myöhemmin diilien laadussa: avain-asiakassuhteet, jotka ennen rakentuivat henkilökohtaisen viestinnän kautta, alkavat tuntua etäisemmiltä. Asiakas vaihtaa toimittajaa, eikä myyjä osaa selittää miksi.

Kolmas on tuotekehityksen suunta. Kun tuotetiimi käyttää AI:ta käyttäjäpalautteen analysoimiseen, syntyy nopeasti tilastollisesti vahvoja suuntaviivoja: “60 % käyttäjistä haluaa X”. Tämä on hyödyllistä, mutta sen alla on usein vain valitsemansa sanan painotus — eli AI on luokitellut palautteen yhdellä tavalla, mutta toinen luokittelu olisi antanut eri tuloksen. Hyvä tuotepäällikkö lukee yksittäisiä palautteita itse — ja tämä taito heikkenee, kun se on aiempaa hitaampaa kuin AI-analyysin lukeminen.

Mitä Suomi-yrittäjälle

Suomalaiselle kasvuyhtiölle Kanungon viesti on erityisen ajankohtainen, koska AI-käyttöön siirtyminen on viimeisten kahdentoista kuukauden aikana ollut nopeampaa kuin moni odotti. Olen aiemmin kirjoittanut Innohubissa Tero Ojanperän viestistä, että agentit ovat seuraava aalto ja niitä rakennetaan jo tuotantokäyttöön. Tämä on totta — mutta sen rinnalla on syytä rakentaa tietoinen käytäntö siitä, missä kohdissa ihmisen oma harjoitus pidetään yllä, jotta automaation aiheuttama mukavuus ei kasaudu liian syvälle.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa kolmea käytäntöä, joita kasvuyhtiön johtaja voi rakentaa AI-strategiansa rinnalle.

Ensiksi, määritä kohtia joissa AI ei ole sallittu. Tämä kuulostaa ristiriidalta AI-strategian kanssa, mutta se ei ole. Tarkoitan käytännössä esimerkiksi sitä, että seuraavan tuotekvartaalin strategiapaperi kirjoitetaan ihmisen voimin, että avainasiakkaiden henkilökohtainen yhteydenpito hoidetaan myyjän omilla sanoilla, ja että perustajan tärkeät päätökset jätetään pohdittavaksi yön yli ilman AI:ta. Nämä ovat tietoisia poikkeuksia, jotka pitävät yllä sitä lihasta jolla yhtiö menestyy pidemmällä aikavälillä.

Toiseksi, mittaa AI:n nettotulosta säännöllisesti. Useimpien yhtiöiden AI-käyttöönotto on mitattu hyötypuolen kautta (nopeus, tarkkuus, kustannussäästöt) mutta ei kustannuspuolelta (taidon heikkeneminen, henkilöstön kehittymisen hidastuminen, asiakaspoistuman lisääntyminen). Tämä on epätasapainoinen mittaus, joka antaa AI:lle parempia arvoja kuin se ansaitsee. Kanungon viesti olisi, että mittauksen pitäisi olla nettomittaus — eli sekä hyödyt että kustannukset yhdessä.

Kolmanneksi, harjoita säännöllisesti AI:n hidasta sovellusta. Kvartaalin kerran tehkää tärkeä päätös ilman AI:n apua. Vuosittain tehkää yksi iso projekti, jossa AI on poissuljettu. Tämä ei ole vain harjoitusta — se on rakenteellinen tapa todentaa, että yhtiön kyky pärjätä ilman AI:ta on edelleen olemassa. Jos huomaatte, että se ei ole, AI on jo siirtynyt mukavuudesta riippuvuudeksi, ja seuraava vaihe on jo vaarallinen.

Mitä tästä voi oppia

Shawn Kanungon Nordic Business Forum -puheenvuoro on harvinaisen tarpeellinen vastapaino sille AI-hypelle, joka on viimeisten kahden vuoden aikana täyttänyt sekä media- että johtoryhmäkeskustelut. Hänen viestinsä ei ole, että AI on huono — hän on itse innovaatiostrategi, joka rakentaa yhtiöitä juuri tämän aiheen ympärillä. Hänen viestinsä on, että AI on liian voimakas työkalu jätettäväksi mittaamatta sen molempia puolia.

Yhteenveto suomalaiselle perustajalle: rakenna AI-strategiaasi rinnakkainen rakenne, joka pitää yllä ihmisen omaa harjoittelua. Se voi olla yksinkertainen — esimerkiksi “perjantaiaamu kirjoitan kaikki sähköpostini itse, ilman AI-tukea” — mutta sen on oltava tietoinen päätös. Mukavuus, joka kerääntyy yli vuosien, ei näy yhden työpäivän tilastoissa. Se näkyy vasta silloin, kun yhtiön avain-asiakas vaihtaa toimittajaa eikä myyntiyhtiö osaa selittää miksi. Silloin se on liian myöhäistä korjata, ellei rakennetta ole jo pidetty kunnossa.