Tekoäly ei ole vain chatbot — mitä Tero Ojanperä yrittää kertoa suomalaiselle yrittäjälle

Sijoituskästin lähes kahden tunnin jaksossa Tero Ojanperä — Silo AI:n kanssaperustaja ja Nokian entinen teknologiajohtaja — istuu alas ja yrittää selittää, missä tekoälyssä oikeasti mennään juuri nyt. Ja se mistä jakso kertoo on tavallaan helppo tiivistää: jos sinulle tekoäly on edelleen chatbot, jolle naputat kysymyksen ja saat tekstivastauksen, **olet jäänyt noin kaksi vuotta jälkeen**. Murros on jo siirtynyt seuraavaan vaiheeseen, ja juuri se vaihe on se, jossa suomalainen yrittäjä joko vahvistaa asemansa tai jää katsomaan vierestä.

Sijoituskästi on yksi Suomen kuunnelluimmista talous- ja sijoituspodcasteista, ja Ojanperän valinta vieraaksi kertoo siitä, että aihe kiinnostaa nyt myös niitä, jotka eivät seuraa kehittäjäfoorumeja. Hyvä niin — koska jakson sisältö ei ole tarkoitettu insinööreille. Se on tarkoitettu päättäjille.

▶

Lähde: Sijoituskästi — Tämä sinun pitää tietää tekoälystä ft. Tero Ojanperä, 22.5.2026

Mitä tekoäly oikeastaan on — ja miksi se hallusinoi?

Jakson alku on jokaiselle hyödyllinen, koska Ojanperä käyttää aikaa siihen perustaan, jota harva oikeasti hallitsee: mitä nykyinen tekoäly oikeastaan on. Kielimalli — niin kuin ChatGPT:n, Geminin tai Claude:n moottori — ei ole tietokanta eikä hakukone. Se on tilastollinen malli, joka on koulutettu valtavalla määrällä tekstiä ennustamaan, mikä sana todennäköisimmin seuraa edellistä. Kun se vastaa kysymykseesi, se ei “hae” vastausta. Se muodostaa vastauksen sana kerrallaan sen pohjalta, mitä on oppinut tekstien rakenteesta.

Tässä on samalla syy siihen, miksi tekoäly toisinaan hallusinoi — eli keksii rauhallisin äänin asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Malli ei tiedä mitä se “ei tiedä”. Se vain ennustaa sanan kerrallaan sen, mikä kuulostaa todennäköiseltä. Jos kysyt sellaisen pienen yrityksen liikevaihtoa, jonka tietoa mallilla ei ole, vastaus näyttää uskottavalta — koska kielimalli osaa rakentaa uskottavan näköisen lauseen — mutta se voi olla puhdas tuulesta temmattu luku.

Tämä on se kohta, jossa moni yrittäjä on jo erehtynyt. Ei ole tarpeen pelätä tekoälyä. On tarpeen tietää, mistä se on hyvä ja missä se ei ole. Ojanperä selittää tämän maallikoille soveltuvalla tarkkuudella — ja juuri se tekee jaksosta arvokkaan. Tekoälyn rajat eivät katoa lähivuosina. Ne vain siirtyvät hieman kauemmas.

Agentit — seuraava aalto, joka on jo alkanut

Kun puhe siirtyy chatboteista eteenpäin, vauhti kiihtyy. AI-agentit — eli tekoälyn pohjalle rakennetut järjestelmät, jotka tekevät asioita käyttäjän puolesta, eivätkä vain vastaa kysymyksiin — ovat se osa-alue, josta Ojanperän mukaan on nyt syytä puhua eniten.

Tavallinen chatbot vastaa kysymykseen. Agentti hoitaa tehtävän. Esimerkiksi: chatbot kertoo sinulle, miten varaat matkalipun. Agentti varaa lipun, vertaa hintoja, hoitaa kalenterin ja lähettää vahvistuksen — kaikki siitä yhdestä lauseesta jonka kirjoitit. Erityisesti yrityskäytössä tämä siirtää tekoälyn täysin uudelle tasolle. Asiakaspalvelun, myynnin, hankinnan, kirjanpidon, raportoinnin ja markkinoinnin tehtävistä saadaan automaattisia kokonaisuuksia, jotka eivät vain kirjoita tekstiä — vaan päättävät, toimivat ja raportoivat.

Jakson antama viesti on, että agentit eivät ole enää kokeiluvaiheessa. Niitä rakennetaan parhaillaan tuotantokäyttöön. Suomalaiselle yrittäjälle tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin: jos sinulla on prosesseja, jotka koostuvat toistuvista, sääntöpohjaisista vaiheista, ne ovat automatisoitavissa nyt. Eivät kahden vuoden päästä. Nyt. Ja toiseksi: jos kilpailijasi tekee tämän ennen sinua, etumatka on pidempi kuin uskoisitkaan, koska agentit oppivat tehtävistään.

Silo AI — kun suomalainen yhtiö nousi Euroopan kärkeen

Jakson henkilökohtaisin osuus tulee, kun Ojanperä kertoo Silo AI:n tarinan. Hän perusti yhtiön vuonna 2017 yhdessä Peter Sarlinin kanssa Helsingissä. Aika oli väärä. Tekoäly oli akateemisesti kiinnostava, mutta yrityksille se oli vielä etäinen — ja varmasti yrityksille, jotka ostavat ohjelmistoja vuosibudjetilla, eivät tutkimusprojektina. Silo AI lähti silti rakentamaan tekoälyä yrityksille, ei kuluttajille.

Vuosien työ palkittiin tavalla, jota harva uskaltaa kuvitellakaan. Amerikkalainen sirujätti AMD osti Silo AI:n kesällä 2024 noin 665 miljoonalla dollarilla. Se on yksi Suomen historian merkittävimmistä deeptech-yritysmyynneistä. Silo AI oli rakennettu eurooppalaisesti, Helsinki-keskeisesti ja pitkäjänteisesti — kahdeksan vuoden ajan ennen kuin näkyvyys räjähti.

Tästä on oltava rehellinen: Silo AI ei ole monikäyttöinen malli kaikille suomalaisille startupeille. Yhtiö valitsi tarkoituksellisesti vaikean tien — myydä yrityksille sellaista, jota ne eivät tienneet vielä tarvitsevansa. Suomi-yhtiölle tämä polku vaatii kärsivällisyyttä, pitkät kassavarat ja maailmanluokan asiantuntijat. Mutta se on mahdollinen polku. Se on todistettu polku. Ja se on Suomesta rakennettu polku.

Mitä pullonkauloja on jäljellä?

Jakson loppupuolella Ojanperä käsittelee sen, mistä keskustelu yleensä karkaa: missä tekoälyn rajat oikeasti tulevat vastaan. Hänen jaksossa esittämänsä huoli ei ole se, että tekoälystä loppuu kyky. Huoli on muualla.

Energia. Suuret kielimallit syövät sähköä tavalla, joka muuttaa kokonaisten alueiden energiamarkkinoita. Yhdysvalloissa suuret pilvitoimijat — niin sanotut hyperscalerit, eli AWS, Microsoftin ja Googlen kokoluokan datakeskusoperaattorit — rakentavat parhaillaan omia ydinvoimasopimuksiaan. Euroopassa ja Suomessa tämä on sekä riski että mahdollisuus: meillä on edullinen ja vähäpäästöinen sähkö, mutta meillä on myös rajoitettu kapasiteetti.

**Data.** Hyvät kielimallit on koulutettu lähes kaikella laadukkaalla tekstillä, jota internetistä löytyy. Seuraava sukupolvi tarvitsee uudenlaista dataa — ja juuri tästä syystä yritysdata, joka on tähän asti ollut “ylimääräistä”, muuttuu erittäin arvokkaaksi. Tekoälyn seuraavan vaiheen voittajia ovat ne yhtiöt, jotka istuvat oman alansa parhaan datan päällä. Suomalaisen yhtiön kannattaa nyt kysyä itseltään, mikä sen oma data oikeastaan on ja kenelle se kuuluu.

Luottamus. Hallusinointi ei katoa. Sen sijaan rakennamme järjestelmiä, joissa tekoälyä tarkistaa tekoäly, ja joissa ihminen on aina yhdessä avainvaiheessa silmukassa. Tämä on hidasta, kallista ja välttämätöntä — varsinkin sääntelyn alaisilla aloilla.

Mitä tästä voi oppia?

Jaksolta jää käteen kolme ajatusta, joista jokainen on suomalaiselle yrittäjälle suoraan käytettävissä:

1. Älä jää chatbot-vaiheeseen. Tekoäly ei ole työkalu jolla luot markkinointitekstejä nopeammin. Se on tapa rakentaa kokonaisia työvirtoja uudelleen. Kysy, mitkä prosessisi voisivat tehdä agentit, eivät ihmiset — ja aloita pilottina nyt, ei vuoden päästä.
2. Mieti, mikä on sinun oma datasi. Jos rakennat yhtiötä B2B-puolelle, asiakkaiden kanssa kertyvä erikoisdata on lähivuosina kilpailuetusi keskeisin osa. Älä myy sitä pois, älä sotke sitä, älä päästä sitä vuotamaan. Hoida se kuin pankkivaranto.
3. **Pitkä peli kannattaa.** Silo AI ei rakentunut hyppäämällä kahden vuoden trendin perään. Se rakentui kahdeksan vuoden työllä yritysasiakkaiden palvelussa. Suomalaisessa kasvuyrittäjyys-kulttuurissa on jotain, joka sopii tähän peliin: sitkeys ja insinööriosaaminen. Niitä kannattaa nyt käyttää.

Sijoituskästin jakso on harvinaisen hyödyllinen siinä, mitä se ei tee. Se ei myy tekoäly-hypeä. Se ei lupaa, että jokainen yritys voi kymmenkertaistaa tuottavuutensa kuukaudessa. Se kertoo, missä tekoäly oikeasti on, miksi se hallusinoi, mihin se on hyvä, mihin se ei vielä ole — ja miten Suomi voi tästä eteenpäin pelata roolinsa hyvin.

Jos olet yrittäjä, sijoittaja tai johtoryhmän jäsen, käytä se kaksi tuntia. Et tarvitse tähän taustaa. Tarvitset vain sen, mitä Ojanperä koko jaksossa pyrkii välittämään: uteliaisuutta katsoa vähän pidemmälle kuin uutisotsikon verran.