Teiniräppäristä tech-founderiksi: Pikku G:n oppi

▶

Henri Vähäkainu myi AppGyverin SAP:lle ilman yhtäkään kasvokkain tapaamista – ja tunnistaa virheen, jonka moni yrittäjä tekee tuotteensa kanssa

Kuvittele, että olet 16-vuotias ja sinulla on henkivartijat. Levysi on myynyt nelinkertaisesti platinaa, ja kadulla kääntyy joka toinen pää. Sitten kuvittele, että viisitoista vuotta myöhemmin istut neuvottelupöydän ääressä myymässä ohjelmistoyritystäsi yhdelle maailman suurimmista softafirmoista.

Sama ihminen. Henri Vähäkainu, useimmille tutumpi nimellä Pikku G.

Yritys ja erehdys -podcastin jaksossa Mikael Hugg ja Saara Vehoniemi käyvät Vähäkainun kanssa läpi sen matkan – ja mikä kiinnostavampaa, ne kohdat joissa se olisi voinut mennä pieleen.

Teinitähteys on nopein mahdollinen kurssi todellisuudentajuun

Räjähdysvaara-albumi myi yli 125 000 kappaletta. Se on luku, joka nykymittapuulla kuulostaa lähes epätodelliselta. Ja se tapahtui ihmiselle, joka oli iässä jossa useimmat meistä murehtivat lähinnä kokeita ja sitä pääseekö viikonloppuna ulos.

Tässä on jotain, mitä yrittäjyyskeskustelussa harvoin sanotaan ääneen: nopea nousu ei valmista sinua mihinkään. Se vain siirtää sinut ympäristöön, jonka sääntöjä et vielä osaa. Vähäkainun tarina on kiinnostava juuri siksi, ettei se ole suoraviivainen menestyskaari vaan sarja hyvin erilaisia ammatteja – artisti, yrittäjä, sijoittaja, Verge Motorcyclesin co-founder.

Nopea nousu ei valmista sinua mihinkään. Se vain siirtää sinut ympäristöön, jonka sääntöjä et vielä osaa.

Jaksossa kerrotaan myös episodi Meksikon-matkalta, jolla hän oli joutua tullissa pulaan tavaroista jotka eivät olleet hänen. Se on hyvä muistutus siitä, että julkisuudessa elävän ihmisen riskiprofiili on erilainen kuin muiden – ja että kaikkia tilanteita ei voi ennakoida.

Julkaise silloin kun sinua hävettää

Jakson terävin oppi liittyy tuotteeseen. Vähäkainun mukaan suurin osa suomalaisista yrittäjistä tekee saman kohtalokkaan virheen: he hiovat tuotettaan liian pitkään ennen kuin päästävät sen asiakkaiden käsiin.

Nyrkkisääntö on karu ja hyvä: tuote pitää viedä markkinoille jo silloin kun sua hävettää. Jos julkaisu ei nolota yhtään, olet melkein varmasti myöhässä.

Tästä puhutaan startup-maailmassa termillä MVP eli minimum viable product – riisuttu ensiversio, joka tekee yhden asian riittävän hyvin, jotta asiakas voi sanoa siitä jotain. Sen tarkoitus ei ole tehdä vaikutusta. Sen tarkoitus on hankkia tietoa.

Häpeän tunne on itse asiassa käyttökelpoinen mittari. Se kertoo, että olet vielä oppimassa etkä esittelemässä. Ongelma syntyy vasta silloin, kun täydellisyyden tavoittelu muuttuu tavaksi lykätä sitä hetkeä, jolloin markkina saa sanoa mielipiteensä.

Miten tunnistaa oikea hetki?

• Tuote ratkaisee yhden todellisen ongelman – ei kymmentä puolittain.
• Sinulla on ihminen, joka on valmis kokeilemaan sitä oikeassa työssään.
• Osaat kertoa yhdellä lauseella, kenelle se on ja miksi.
• Seuraava kehitysaskel riippuu siitä, mitä käyttäjä sanoo – ei siitä mitä te tiimissä arvelette.

Jos nämä täyttyvät, viivyttely ei enää paranna tuotetta. Se vain viivästyttää oppimista.

Exit ilman yhtäkään kasvokkain tapaamista

AppGyver myytiin SAP:lle. Jakson kiinnostavin yksityiskohta on se, että koko prosessi eteni ilman yhtäkään kasvokkain tapaamista.

Se kertoo jotain siitä, miten yrityskaupat ovat muuttuneet. Kun ostaja on globaali toimija ja kohde on ohjelmistoyritys, ratkaisevaa ei ole illallinen vaan dokumentaatio.

Yrityskaupassa ratkaisee harvoin karisma. Ratkaisee se, löytyykö kysytty dokumentti kolmessa minuutissa vai kolmessa viikossa.

Mitä due diligence oikeasti vaatii?

Due diligence – DD – on ostajan tekemä ennakkotarkastus: käytännössä perusteellinen läpivalaisu siitä, mitä yritys oikeasti on. Sopimukset, omistusrakenne, immateriaalioikeudet, työsuhteet, kirjanpito, asiakassopimusten ehdot.

Jakson selkein käytännön neuvo on tämä: dokumentit pitää järjestää kuntoon firman ensimmäisestä päivästä asti. Ei siinä vaiheessa kun ostaja soittaa.

Tämä kuulostaa tylsältä, ja se on tylsää. Mutta se on myös yksi harvoista asioista yrittäjyydessä, jossa etukäteen tehty työ näkyy suoraan kauppahinnassa ja kaupan läpimenon todennäköisyydessä. Sekava paperityö ei yleensä kaada kauppaa yhdellä iskulla – se vain syö luottamusta, hidastaa prosessia ja antaa ostajalle perusteita hinnan alentamiseen.

Sama ajatus pätee laajemminkin siihen, miten yrityksen sisäiset prosessit kannattaa rakentaa. Kun perusasiat ovat järjestyksessä ja toistettavissa, aikaa vapautuu siihen mikä oikeasti liikuttaa liiketoimintaa. Olemme kirjoittaneet aiemmin siitä, miten myyntiputken rutiinit kannattaa automatisoida juuri tästä syystä.

Autotallista globaaliksi: Verge ja kasvun oikea hinta

Verge Motorcycles aloitti seinäjokelaisesta autotallista ja on tänään globaali sähkömoottoripyörävalmistaja. Se on tarina, joka kuulostaa hyvältä lavalla – mutta jakso ei jätä sitä siihen.

Fyysinen tuote on eri laji kuin ohjelmisto. Jaksossa nousee esiin tyyppihyväksyntä: viranomaisen vaatima todistus siitä, että ajoneuvo täyttää tekniset ja turvallisuusvaatimukset markkinalla. Se voi maksaa miljoonia.

Tämä on tärkeä realiteetti jokaiselle, joka miettii laitteiden tai ajoneuvojen ympärille rakennettavaa liiketoimintaa. Ohjelmistossa voit julkaista keskeneräisen version ja korjata sen huomenna. Sääntelyn piirissä olevassa fyysisessä tuotteessa et voi.

PR-toimisto ei ole koriste

Jaksossa avataan myös sitä, mitä PR-toimisto kansainvälisessä kasvussa oikeasti tekee ja mitä se maksaa. Se on harvinaista rehellisyyttä keskustelussa, jossa kansainvälistyminen kuvataan usein pelkkänä tahtotilana.

Näkyvyys uudella markkinalla ei synny siitä, että tuote on hyvä. Se syntyy siitä, että joku kertoo siitä oikeille ihmisille oikeassa ympäristössä – ja siitä maksetaan.

Tekoälysisältö ei enää erotu – ja se on hyvä uutinen

Yksi jakson ajankohtaisimmista huomioista koskee markkinointia: tekoälyllä tehty markkinointisisältö ei enää toimi.

Syy on yksinkertainen. Kun kaikilla on sama työkalu, sen tuottama keskiverto lakkaa olemasta etu. Sisältö, joka näyttää siltä että kuka tahansa olisi voinut tehdä sen, myös hukkuu siihen massaan.

Mikä sitten toimii? Se, mitä koneella ei ole: oma kokemus, oma näkökulma, oikeat luvut ja rehellisyys myös epäonnistumisista. Juuri siksi podcastit ja pitkät haastattelut ovat nousseet – niissä on jotain jota ei voi generoida.

Tämä ei tarkoita, että tekoäly olisi hyödytön markkinoinnissa. Se tarkoittaa, että se on siirtynyt kilpailuedusta perustyökaluksi. Jos etsit hyviä lähteitä oman ajattelun terävöittämiseen, kokosimme aiemmin listan suomenkielisistä startup- ja yrittäjyyskanavista sekä erikseen teknologiaan ja tekoälyyn keskittyvistä kanavista.

Mitä tästä voi oppia?

Vähäkainun polku on poikkeuksellinen, eikä sitä kannata yrittää kopioida. Mutta siinä on kolme asiaa, jotka ovat siirrettävissä lähes mihin tahansa yritykseen.

1. Julkaise ennen kuin olet valmis. Häpeän tunne on merkki oikeasta ajoituksesta, ei väärästä.
2. Pidä paperit kunnossa alusta asti. Se on tylsin mahdollinen neuvo ja samalla se, joka näkyy suoraan rahassa jos yritys joskus myydään.
3. Erotu sillä mitä koneella ei ole. Oma kokemus ja rehellinen näkökulma ovat nyt arvokkaampia kuin koskaan.

Ja ehkä tärkein: ura ei ole yksi suora viiva. Artistista voi tulla ohjelmistoyrittäjä, ja moottoripyöriä voi alkaa rakentaa autotallissa. Se mitä olet tehnyt aiemmin, ei rajaa sitä mitä voit tehdä seuraavaksi – se antaa sinulle näkökulman, jota muilla ei ole.

Yrittäjyydessä puhutaan paljon oikeista päätöksistä. Vähemmän siitä, että suurin osa etenemisestä syntyy siitä, että jotain ylipäätään julkaistaan, testataan ja korjataan. Aiheeseen liittyy myös se, keiden kanssa matkaa tekee – ihmissuhteet työelämässä ratkaisevat usein enemmän kuin strategiakalvot.

Koko keskustelu on kuunneltavissa Yritys ja erehdys -podcastin jaksosta. Se kestää reilut 80 minuuttia, ja se on niitä jaksoja joissa parhaat kohdat eivät ole otsikossa.

Lähteet

• 16-vuotiaana hänellä oli henkivartijat: Pikku G kertoo miten teinitähteys mullisti hänen elämänsä – Yritys ja erehdys -podi — Mikael Huggin ja Saara Vehoniemen haastattelussa Henri Vähäkainu (Pikku G): AppGyverin kauppa SAP:lle, tuotteen julkaisun ajoitus, due diligence, Verge Motorcycles, tyyppihyväksyntä ja kansainvälisen kasvun kustannukset. Kesto n. 82 min.