Luottamus yrityksessä ei saa perustua vain karismaan

Hannu Lauerman esiin nostamat tunnistamisen vaikeudet antavat yrittäjälle syyn arvioida yhteistyökumppania tekojen ja vastuun kantamisen kautta.

Luottamus voi syntyä jo ensimmäisessä tapaamisessa: toinen puhuu selkeästi, ymmärtää tavoitteesi ja saa vaikeankin suunnitelman tuntumaan mahdolliselta. Yrittäjälle tällainen kohtaaminen on arvokas, mutta ensivaikutelma jättää vielä paljon avoimeksi. Vakuuttava keskustelu ei kerro, miten ihminen toimii silloin, kun hänen oma etunsa ja yhteinen etu erkanevat.

Oikeuspsykiatri Hannu Lauerman ajatukset psykopatian tunnistamisen vaikeudesta nostavat esiin myös yrityselämään sopivan kysymyksen: millä perusteella annamme toiselle vastuuta? Yrittäjän ei tarvitse oppia tunnistamaan psykiatrisia piirteitä. Hänen kannattaa oppia arvioimaan yhteistyötä niin, ettei hyvä esiintyminen yksin ratkaise, kenelle annetaan rahaa, päätösvaltaa tai pääsy yrityksen tärkeimpiin tietoihin.

Vakuuttava esiintyminen on vasta ensimmäinen havainto

Ilmiön Hannu Lauermaa käsittelevän poiminnan kuvauksessa nostetaan esiin kysymys siitä, mitä yhteistä voi olla rikollisilla, poliitikoilla ja menestyjillä. Yrittäjän kannalta kiinnostavaa on, kuinka helposti ulkoinen menestys alkaa toimia todisteena myös ihmisen luotettavuudesta. Saavutukset voivat kertoa osaamisesta, mutta ne eivät vastaa kaikkiin yhteistyön kannalta olennaisiin kysymyksiin.

Karisma ei itsessään ole ongelma. Innostava perustaja voi auttaa tiimiä jaksamaan epävarmuuden keskellä, ja taitava myyjä voi tehdä vaikeasta tuotteesta ymmärrettävän. Ongelma syntyy, jos ihailu alkaa korvata kysymykset siitä, miten tulokset saavutetaan ja kuka kantaa niiden kustannukset.

Yrityksessä pitäisi pystyä arvioimaan erikseen ainakin kolmea asiaa: osaamista, lupausten pitämistä ja tapaa kohdella muita. Ihminen voi olla yhdessä näistä erinomainen ja toisessa vaikea yhteistyökumppani. Rekrytointi tai kumppanuus jää helposti liian ohuelle pohjalle, jos kaikki kolme niputetaan yhdeksi tunteeksi siitä, että tyyppi vaikuttaa hyvältä.

Myös omaleimaisuus ja oman suunnan säilyttäminen ansaitsevat tilaa kasvua koskevassa keskustelussa. Vahva persoona saa näkyä yrityksessä. Samalla yhteisten pelisääntöjen täytyy koskea myös sitä ihmistä, jonka ympärille yrityksen tarina rakentuu.

Tunnistamisen vaikeus ei tee yrittäjästä diagnosoijaa

Poiminnan kuvauksessa psykopaatin tunnistamista käsitellään kohdassa 4.33. Se on hyvä lähtökohta varovaisuudelle: yrittäjän ei kannata tehdä psykiatrisia päätelmiä ensitapaamisen, yksittäisen riidan tai kylmältä tuntuvan viestin perusteella. Jakson aihe ei anna työkalua työtovereiden luokitteluun.

Yrityksen arjessa ratkaistava kysymys on käytännöllisempi. Pystymmekö työskentelemään tämän ihmisen kanssa niin, että sovitut rajat pitävät, tieto kulkee ja virheistä voidaan puhua? Tähän voi etsiä vastauksia ilman oletuksia siitä, mitä toisen mielessä tapahtuu.

Esimerkiksi yhteistyökumppanin jatkuvasti muuttuvat selitykset ovat syy tarkistaa sopimukset ja tapahtumien kulku. Ne eivät yksin oikeuta nimeämään ihmistä psykopaatiksi. Samoin epäasiallinen kohtelu pitää ottaa puheeksi sen vaikutusten vuoksi, vaikka käyttäytymisen syystä ei olisi tietoa.

Tämä ero suojaa myös työyhteisöä. Kun keskustelu pysyy havaittavissa teoissa, toinen voi vastata konkreettiseen palautteeseen. Luonnetta koskeva leima puolestaan tekee tilanteesta helposti sellaisen, jossa mitään selitystä tai muutosta ei enää pidetä uskottavana.

Katso, mitä tapahtuu pettymyksen jälkeen

Yhteistyön arvioinnissa hyödyllinen hetki on usein se, kun jokin menee pieleen. Miten kumppani kertoo viivästyksestä? Myöntääkö johtaja oman osuutensa huonoon päätökseen? Saako työntekijä tuoda ongelman esiin ilman, että hänestä itsestään tehdään ongelma?

Nämä ovat arviointikysymyksiä, eivät psykopatian tunnusmerkkejä. Niiden avulla yrittäjä voi kuitenkin nähdä, vastaavatko puheet yhteisestä vastuusta käytännön toimintaa. Erityisen paljon kertoo se, korjataanko virheen seurauksia vai käytetäänkö kaikki energia oman maineen puolustamiseen.

Startupissa kiire voi houkutella ohittamaan tämän tarkastelun. Seuraava asiakas, rahoituskeskustelu tai tuotejulkaisu tuntuu tärkeämmältä kuin hankalan yhteistyötilanteen selvittäminen. Silti toistuva epäselvyys syö aikaa juuri silloin, kun sitä on vähiten.

Jos pohdimme, miksi yrittäjäriskin hinta tuntuu korkealta, myös kumppanuuksien ehdot ansaitsevat huomiota. Kaikkia epävarmuuksia ei voi poistaa. Vastuita, tiedonsaantia ja päätösvaltaa voi kuitenkin sopia ennen kuin yhteistyön ongelmat muuttuvat yrityksen ongelmiksi.

Hyvät rakenteet tekevät luottamisesta helpompaa

Luottamus vahvistuu, kun sovitut asiat voi tarkistaa ja vaikeat kysymykset saa esittää ajoissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kirjattuja päätöksiä, selkeitä hyväksymisrajoja ja sitä, että merkittävistä sitoumuksista tietää useampi kuin yksi ihminen. Näiden käytäntöjen tarkoitus on auttaa yhteistyötä kestämään myös painetta.

Pienessä yrityksessä kaiken ei tarvitse muuttua raskaaksi hallinnoksi. Jo lyhyt kirjallinen yhteenveto siitä, mitä sovittiin, kuka tekee ja milloin palataan asiaan, antaa yhteisen vertailukohdan. Silloin muistikuvaa tai vakuuttavinta selitystä ei tarvitse käyttää päätöksenteon ainoana pohjana.

Sama koskee palautetta. Jos ongelmista kertominen riippuu siitä, uskaltaako työntekijä haastaa perustajan henkilökohtaisesti, yrityksen tiedonkulku jää hauraaksi. Ennalta sovittu tapa käsitellä huolia antaa myös johtajalle mahdollisuuden kuulla asioista ennen kuin ne kärjistyvät.

Yrittäjän tuottavuutta kannattaa tarkastella myös yhteistyön sujuvuuden kautta. Jos samoja lupauksia joudutaan selvittämään uudelleen tai päätösten perusteet jäävät piiloon, huomio karkaa varsinaisesta työstä. Selkeys vapauttaa energiaa asiakkaiden ja yrityksen kehittämiseen.

Mitä yrittäjä voi tästä oppia?

Lauerman käsittelemän aiheen hyödyllisin sovellus yrityselämään on oman arviointitavan tarkentaminen. Kenen puhetta uskomme helposti, mitä jätämme tarkistamatta ja saako yrityksen vaikutusvaltaisin ihminen saman palautteen kuin muut? Näitä kysymyksiä voi käyttää jo seuraavassa kumppanuusneuvottelussa.

Anna hyvälle ensivaikutelmalle mahdollisuus saada vahvistusta teoista. Sovi pieni ensimmäinen kokonaisuus, seuraa lupausten toteutumista ja keskustele epäselvyyksistä ennen vastuun kasvattamista. Älä odota täydellistä varmuutta ihmisestä, mutta älä myöskään anna innostuksen ratkaista kaikkea.

Hyvä yhteistyökumppani ei ole ihminen, joka ei koskaan erehdy. Olennaista on, voidaanko erehdys tunnistaa, käsitellä ja korjata yhdessä. Siksi yrityksen kannattaa rakentaa sellaiset käytännöt, joissa luotettavuus näkyy arjessa eikä jää pelkäksi vaikutelmaksi.

Artikkelin lopussa oleva Ilmiön viikon poiminta käsittelee Hannu Lauerman näkemyksiä psykopatiasta. Tunnistamisen vaikeutta käsittelevä osuus alkaa kuvauksen mukaan kohdasta 4.33: Hannu Lauerma: miten psykopaatti ajattelee.

Vakuuttava keskustelu ei kerro, miten ihminen toimii silloin, kun hänen oma etunsa ja yhteinen etu erkanevat.

Hyvä yhteistyökumppani ei ole ihminen, joka ei koskaan erehdy.

▶

Katso alkuperäinen jakso YouTubessa: Ilmiö.

Lähteet

• Ilmiö: Viikon poiminta: Oikeuspsykiatri kertoo, miten psykopaatti ajattelee – Hannu Lauerma — Artikkelin lähtökohtana ovat tehtävässä annetut jakson kuvaus ja aikaleimat, erityisesti tunnistamisen vaikeutta koskeva kohta 4.33. Transcriptia ei ollut mukana lähdeaineistossa. Yrityselämän johtamista koskevat sovellukset ovat kirjoittajan näkökulmaa, eivät Lauerman neuvoja.