Kansainvälistyminen: opit pörssiyhtiöiltä yrittäjälle

Mitä NoHo Partners, Puuilo, Posti Group, Kesko, Marimekko ja Harvia opettavat kasvusta ja kannattavuudesta?

Kansainvälistyminen on suomalaisen pk-kentän ikuisuusaihe: siitä puhutaan paljon, mutta harva yritys etenee siinä suunnitelmallisesti. Inderesin Pörssisijoittajan viikko -lähetyksen 10.9.2026 jakso kokosi saman pöydän ääreen kuusi suomalaista pörssiyhtiötä: NoHo Partnersin, Puuilon, Posti Groupin, Keskon, Marimekon ja Harvian toimitusjohtajat avasivat kasvun, kannattavuuden ja ulkomaille laajentumisen logiikkaa omista näkökulmistaan. Yhtiöt edustavat eri toimialoja ravintoloista logistiikkaan ja design-tuotteista saunamarkkinaan, mutta niiden johtajien puheenvuoroista nousee esiin yllättävän samankaltainen punainen lanka — ja juuri se tekee jaksosta kiinnostavan yrittäjälle, joka miettii oman yrityksensä seuraavaa kasvuaskelta. Sijoittajayleisölle jakso oli katsaus kuuteen erilaiseen tulosuunnitelmaan, mutta yrittäjälle se toimii yhtä hyvin peilinä oman kasvupolun rakentamiselle.

Miksi pörssiyhtiön kasvuoppi kelpaa myös pienemmälle yritykselle?

Pörssiyhtiö ja muutaman hengen kasvuyritys elävät eri todellisuudessa pääoman saatavuuden, raportointivelvoitteiden ja omistajarakenteen suhteen. Silti perusongelma on sama: miten kasvaa ilman että kannattavuus ja johtamisen ote murenevat matkan varrella. Samaa kysymystä puntaroi moni pienempikin yrittäjä, ja esimerkiksi Ossi Ketolan yrittäjätarina osoittaa, että kasvun ja kurin tasapaino on sama kysymys mittakaavasta riippumatta. Isoilta toimijoilta kannattaa lainata ajattelutapa, ei mittakaavaa: mitä tehdään ensin, mitä myöhemmin, ja mistä ei tingitä missään vaiheessa.

Kannattavuus ennen kasvua: NoHo Partnersin linja

Ohjelman ensimmäinen vieras, NoHo Partnersin toimitusjohtaja Jarno Suominen, käsitteli sitä, miten ravintola-alan yhtiö on pitänyt kannattavuutensa poikkeuksellisen vakaana suhdanteesta toiseen. Ravintola- ja tapahtuma-ala on tunnetusti herkkä kuluttajan ostovoiman ja yleisen talousilmapiirin vaihteluille, joten kannattavuuden säilyttäminen yli syklien ei ole itsestäänselvyys. Viesti pienelle yrittäjälle on suora: kasvuluvut ovat toissijaisia, jos kate ei kestä huonompaa vuotta. Kannattavuus rakennetaan ennen kasvua, ei sen jälkeen korjattavaksi.

Ruotsin markkina ja askel kerrallaan etenevä kasvu: Puuilo

Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela kertoi, että yhtiön kasvu jatkuu ja Ruotsin markkina avaa sille uusia mahdollisuuksia. Halpakauppaketjun laajentuminen naapurimaahan on tyypillinen esimerkki siitä, miten suomalainen kasvuyhtiö testaa ensin lähimarkkinaa ennen kauemmas suuntaamista. Sama logiikka pätee pienempäänkin yritykseen: ensimmäinen ulkomaan markkina kannattaa valita sen perusteella, missä toimintamalli, kieli tai asiakaskäyttäytyminen muistuttavat eniten kotimarkkinaa — ei sen perusteella, missä markkina on suurin. Kasvun rytmittäminen oikeisiin markkinoihin oikeassa järjestyksessä on samaa kurinalaisuutta, josta myös kasvun yhteisestä rytmistä kirjoitettu analyysi puhuu: kasvu ei ole sattumaa, vaan toistettava prosessi. Uuden markkinan avaaminen on aina myös organisaation testi: se paljastaa, kestääkö johtamismalli monistamisen vai onko se rakennettu vain yhden markkinan varaan.

Logistiikka kaupan selkärankana: Posti Groupin rooli

Posti Groupin toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen kuvasi yhtiötä kansainvälisenä logistiikan moniosaajana. Kun kauppa siirtyy yhä enemmän verkkoon ja rajojen yli, logistiikka ei ole enää tukitoiminto vaan kilpailutekijä sinänsä. Yrittäjälle tämä on muistutus siitä, että toimitusketjun luotettavuus ja nopeus voivat ratkaista asiakkaan valinnan yhtä lailla kuin hinta tai tuote. Se, miten tavara liikkuu asiakkaalle, on osa liiketoimintamallia — ei erillinen kustannuserä, joka hoidetaan vasta kun muu on kunnossa. Sama pätee palveluyrityksiin: toimitusvarmuus ja -nopeus ovat lupauksia, jotka asiakas muistaa yhtä tarkasti kuin hinnan.

Vakaus muutoksessa: Kesko ison toimijan sopeutumiskykynä

Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala avasi näkemyksiään siitä, miten iso, monialainen kauppakonserni pysyy ajan tasalla kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa. Suuren toimijan etu ei ole ketteryys vaan kyky uudistaa toimintaa vaiheittain ilman että perusliiketoiminta horjuu. Pienelle yritykselle tämä kääntyy toisin päin: ketteryys on etu, mutta se pitää yhdistää samaan kurinalaisuuteen, jolla iso toimija suojaa ydintoimintaansa muutoksen keskellä. Muutos ilman vakautta on yhtä vaarallista kuin vakaus ilman muutosta, ja se pätee yhtä lailla kolmen hengen yritykseen kuin pörssijättiin.

Design-brändistä globaaliksi ilmiöksi: Marimekko

Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko kertoi, miten suomalaisesta design-yhtiöstä kasvoi kansainvälinen ilmiö. Tarina on kiinnostava juuri siksi, että se ei ole teknologiayhtiön kasvutarina vaan brändin ja tuotteen tarina: tunnistettava visuaalinen identiteetti ja johdonmukainen tarina ovat kantaneet yhtiötä markkinasta toiseen. Samasta syystä globaalit sisältö- ja brändiyhtiöt, kuten Netflixin kilpailuetua striimaussodassa käsittelevä analyysi osoittaa, kilpailevat lopulta samasta asiasta: siitä, kuka omistaa asiakkaan mielessä selkeimmän mielikuvan. Pienelle yritykselle viesti on, että brändin johdonmukaisuus ei ole ylellisyyttä vaan kansainvälistymisen edellytys — se on halvin tapa erottua markkinassa, jota ei vielä tunneta.

Niche-markkinan maailmanvalloitus: Harvia ja sauna

Harvian toimitusjohtaja Matias Järnefelt kertoi, miten yhtiö johtaa ja uudistaa globaalia saunamarkkinaa. Sauna on esimerkki kapeasta, alun perin paikallisesta ilmiöstä, josta on rakennettu maailmanlaajuinen kategoria — ja samalla yhtiö, joka määrittelee koko kategorian pelisäännöt. Tämä on ehkä selkein oppi koko jaksosta pienelle yrittäjälle: kapea, jopa nišimäinen erikoisosaaminen ei ole este kansainväliselle kasvulle, jos sen ympärille rakennetaan markkinaa eikä vain tuotetta. Kategorian johtajuus syntyy siitä, että joku määrittelee pelisäännöt ensin — ei siitä, että joku on suurin.

Mitä yrittäjä voi ottaa näistä opiksi?

Kansainvälistyminen ei ratkea yhdellä reseptillä, mutta kuuden yhtiön puheenvuoroista piirtyy sama runko: kannattavuus ensin, markkinavalinta harkiten, toimitusketju osana tuotetta, vakaus muutoksen tukena ja brändi, joka kestää kulttuurirajan yli. Yksikään näistä yhtiöistä ei kasvanut kaikkea kerralla — jokainen valitsi järjestyksen ja piti siitä kiinni. Se on opittavissa myös ilman pörssiyhtiön resursseja: pienempi yritys voi ottaa samat kysymykset omaan strategiatyöhönsä ja vastata niihin rehellisesti ennen ensimmäistä askelta rajan yli.

Kasvuluvut ovat toissijaisia, jos kate ei kestä huonompaa vuotta.

Kapea, jopa nišimäinen erikoisosaaminen ei ole este kansainväliselle kasvulle, jos sen ympärille rakennetaan markkinaa eikä vain tuotetta.

▶

Lähteet

• Pörssisijoittajan viikko | Kuluttajat ja Kauppa 10.9.2026 — Inderesin lähetys, jossa haastateltavina NoHo Partnersin, Puuilon, Posti Groupin, Keskon, Marimekon ja Harvian toimitusjohtajat