Kymmenen historian keksijää menetti henkensä omaan työhönsä, ja heidän tarinansa muistuttavat nykyajan yrittäjää siitä, miksi rohkeus tarvitsee rinnalleen turvallisuutta ja kärsivällisyyttä.
Kymmenen keksijää, kymmenen kohtaloa ja yksi yhteinen lanka: kukin heistä menetti henkensä juuri siihen työhön, jonka he itse olivat luoneet. Tubettaja Ville Mäkipelto kokosi nämä historian käänteet jaksoonsa 10 keksijää, jotka kuolivat omiin keksintöihinsä, ja tarinat ovat yhtä aikaa karmivia ja opettavia. Keksijän riski on nimittäin yhtä vanha ilmiö kuin innovaatio itse, ja se koskettaa edelleen kaikkia, jotka vievät uutta ideaa eteenpäin – myös nykypäivän yrittäjää.
Kun uskalias keksijä kohtasi oman luomuksensa
1700-luvulla sähköoppi oli vielä täysin kartoittamatonta aluetta. Saksalaissyntyinen fyysikko Georg Wilhelm Richmann työskenteli Pietarissa ja pyrki, innoittuneena Benjamin Franklinin ukkostutkimuksista, mittaamaan salamaniskun voimaa omalla kojeistollaan. Vuonna 1753 koe päättyi hänen kuolemaansa, kun sähkövirta iski suoraan häneen. Richmannin tarina on varoittava esimerkki siitä, että uuden luonnonvoiman kesyttäminen vaatii kunnioitusta – ei vain rohkeutta.
Maalla, vedessä ja ilmassa – koneet, jotka pettivät tekijänsä
Yhdysvaltalainen Horace Lawson Hunley rakensi 1800-luvun puolivälissä yhden ensimmäisistä toimivista sukellusveneistä. Vuonna 1863 hänen oma aluksensa upposi testisukelluksen aikana, ja Hunley hukkui miehistöineen omaan keksintöönsä. Lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1921, neuvostoinsinööri Valerian Abakovsky testasi Aerowagon-nimistä potkurikäyttöistä raideajoneuvoaan – ja ajoneuvo suistui raiteilta kovassa vauhdissa. Samankaltainen opetus löytyy painokoneiden maailmasta: amerikkalainen William Bullock kehitti nopean rotaatiopainokoneen, mutta jäi vuonna 1867 itse koneensa puristukseen korjaustöiden aikana, ja vamma johti lopulta hänen kuolemaansa.
Taivas veti puoleensa – ilmailun uhkarohkeat pioneerit
Ranskalainen ilmailija Sophie Blanchard oli aikansa suurimpia ilmapallolennon tähtiä, mutta vuonna 1819 hänen palloonsa kiinnitetyt ilotulitteet sytyttivät kaasupallon tuleen esityksen aikana, ja Blanchard menehtyi putoamisessa. Saksalainen Otto Lilienthal taas tunnetaan liitolentämisen isänä: hän teki satoja onnistuneita lentoja omilla liitimillään, kunnes vuonna 1896 yksi niistä syöksyi maahan ja johti hänen kuolemaansa. Ranskalais-itävaltalainen räätäli Franz Reichelt uskoi suunnittelemaansa laskuvarjopukuun niin vahvasti, että hän testasi sen vuonna 1912 hyppäämällä Eiffel-tornista – puku ei toiminut, ja hyppy koitui kohtalokkaaksi. Itävaltalainen rakettipioneeri Max Valier puolestaan kuoli vuonna 1930, kun hänen testaamansa rakettimoottori räjähti laboratoriossa.
Marie Curie ja Thomas Midgley: kun vaara paljastuu vasta vuosien päästä
Osa tarinoista ei pääty räjähdykseen tai putoamiseen, vaan hiipivään vaaraan. Marie Curie vietti vuosikymmeniä radioaktiivisten aineiden parissa ilman nykyaikaista suojausta, ja hänen uraauurtava tutkimustyönsä johti vuonna 1934 kuolemaan aplastiseen anemiaan – sairauteen, jonka taustalla pidetään pitkäaikaista säteilyaltistusta. Amerikkalainen insinööri Thomas Midgley Jr. kehitti aikanaan kaksi teknologiaa, joita pidettiin läpimurtoina: lyijypitoisen bensiinin ja CFC-jäähdytysaineet. Molemmat osoittautuivat myöhemmin vakaviksi terveys- ja ympäristöriskeiksi. Midgley jäi myöhemmin liikuntarajoitteiseksi ja rakensi itselleen nostolaitteen sängystä nousun helpottamiseksi. Vuonna 1944 juuri tämä oma keksintö päätyi hänen kohtalokseen.
Miten riski ja turvallisuus kohtaavat nykypäivän yrittäjässä?
Yrittäjä ei tänään testaa räjähtäviä rakettimoottoreita tai hyppää torneista, mutta perusasetelma on sama: uuden kokeileminen vaatii rohkeutta, ja rohkeudesta puuttuva varovaisuus voi maksaa paljon – liiketoiminnan, maineen tai asiakkaiden luottamuksen. Keksijän riski ei ole kadonnut mihinkään, se on vain siirtynyt pajan penkiltä palvelinsaliin ja algoritmien sisään. Euroopassa kilpailuetu syntyy juuri siitä, että yritykset uskaltavat kokeilla uutta teknologiaa järkevästi ja vastuullisesti, ei täysin varomattomasti. Kun yritys ottaa käyttöön uutta teknologiaa, kannattaa katsoa esimerkiksi uusien agenttialustojen vertailua ennen kuin mitään otetaan tuotantokäyttöön testaamattomana.
Moni historian keksijöistä teki saman virheen: he testasivat lopullista versiota suoraan todellisessa tilanteessa, ilman välivaiheita. Nykyajan mikroyrittäjä voi onneksi harjoitella turvallisemmin – esimerkiksi tekoälyassistentin avulla, joka toimii mikroyrittäjän kouluttajana ennen kuin oikeaa asiakasta kohdataan. Samanlaista progressiivista harjoittelua korostetaan myös urheilussa: treenimyyteistä ja siitä, mitä yrittäjä voi niistä oppia, löytyy yllättävän paljon samaa logiikkaa kuin liiketoiminnan riskinhallinnasta. Myös urheilijayrittäjä Sani Brännforsin tarina muistuttaa, että kovaa riskiä kantava laji vaatii rinnalleen järjestelmällistä valmistautumista – ei vain rohkeutta.
Mitä tästä voi oppia?
Kymmenen keksijän tarina ei kehota luopumaan rohkeudesta. Päinvastoin: kaikki heistä halusivat viedä ihmiskuntaa eteenpäin, ja moni onnistui siinä – vaikka hinta oli korkea. Opetus nykyajan yrittäjälle on yksinkertainen: testaa pienemmässä mittakaavassa ennen suurta, kysy toiselta mielipidettä ennen hyppyä, ja muista että jokainen uusi teknologia kannattaa ottaa käyttöön vaiheittain, ei kertarysäyksellä. Rohkeus ja varovaisuus eivät ole toistensa vastakohtia – parhaat yrittäjät osaavat yhdistää molemmat.
Keksijän riski ei ole kadonnut mihinkään, se on vain siirtynyt pajan penkiltä palvelinsaliin ja algoritmien sisään.

Lähteet
- 10 keksijää, jotka kuolivat omiin keksintöihinsä – Ville Mäkipelto — Alkuperäinen YouTube-jakso, jonka pohjalta artikkeli on kirjoitettu
- Marie Curie — Taustatieto Marie Curien radioaktiivisuustutkimuksesta ja kuolemasta
- Thomas Midgley Jr. — Taustatieto Thomas Midgley Jr:n keksinnöistä ja kuolemasta
Innohub TV
Katso tämä sisältö myös Innohub TV:ssä
Poimimme sinulle Innohub TV:stä klipit, jotka jatkavat samaa aihetta.
