Miljardien arvosta tutkimusjulkaisuja vuosittain ja hinta kasvaa edelleen – miksi avoimuus maksaa?

Tiesitkö, että esimerkiksi yhden ainoan WIC Science uutiskoonnin mahdollistavien tutkimusten julkaisut voivat maksaa parhaimmillaan xxxx-xxxxxx euroa??? Tieteellisen tutkimusten julkaiseminen on maailmalla massiivinen bisnes, jossa voittoja keräävät vuodesta toiseen muutamat suuret kansainväliset kustantajat. Vaikka vaihtoehtoja tieteen avoimuuden kehittämiseksi on pohdittu ja toteutettukin, eivät akateemisen maailman talouspaineet ole hellittäneet. Miksi korkeakoulumaailmassa tuotetun tutkimustiedon julkaiseminen on kallista? Onko se pakollista? Kenelle rahat päätyvät? Kommentoi aihetta videon alle! 0:00 Aloitus 0:45 Keskeiset syyt 3:44 Kustannukset 7:39 Follow the money 10:32 Avoimen julkaisemisen vaihtoehdot 11:58 Tulevaisuudennäkymät linkkejä/lähteitä: https://sciencebusiness.net/news/open-science/open-science-making-headway-needs-further-support-unesco-says Wikipedia: Elsevier The Elsevier Foundation Annual Review 2022: The Elsevier Foundation Wiley State of the Education Market 2023: Wiley Wikipedia: Springer Nature Springer Nature 2022 Annual Report: Springer Nature Annual Report https://finelib.fi/wp/wp-content/uploads/2021/09/FinELibin_vuosikertomus_2020.pdf https://julkaisufoorumi.fi/fi/ajankohtaista/kattavat-tiedot-kirjoittamaksuista-taydentavat-tilannekuvaa-avoimen-tieteen https://en.wikipedia.org/wiki/Elsevier https://blogs.helsinki.fi/librarynews/2018/02/09/kuinka-paljon-tiedejulkaisut-maksavat-ja-mista-niissa-maksetaan/ https://tiedejatutkimus.fi/fi/science-innovation-policy/open-science-and-research-indicators/indicators_content_4 https://sciencebusiness.net/news/open-science/central-and-eastern-europe-bites-back-predatory-publishers Avoimen tieteen ja tutkimuksen kustannusseuranta Suomessa kattaa mm. lisenssi- ja tilausmaksut, transformatiiviset sopimukset, avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut sekä rinnakkaistallentamisen kustannukset. Seurantamalli on kehitetty Kansalliskirjaston koordinoimana työryhmänä ja pilotoitu vuonna 2022. Data kerätään kyselyistä, FinELib-konsortion toimistosta ja Open APC -palvelusta. Tulokset sisältävät arvioita ja pyöristyksiä, ja kaikki organisaatiot eivät ole vastanneet täydellisesti. Tiedot on julkaistu Fairdata-palvelussa. Avoimia tutkimuslähteitä: arXiv - on avoin tieteellinen julkaisuarkisto, joka tarjoaa vapaasti saatavilla olevia tutkimusartikkeleita useilta tieteenaloilta, kuten fysiikka, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, kvantitatiivinen biologia, kvantitatiivinen rahoitus ja tilastotiede. Käyttäjät voivat lukea, ladata ja ladata tutkimusartikkeleita ilman maksua. Palvelu on erityisen suosittu tutkijoiden keskuudessa, jotka haluavat jakaa työnsä nopeasti ja laajalle yleisölle. PubMed Central (PMC) - on ilmainen digitaalinen arkisto, joka tarjoaa pääsyn biolääketieteellisiin ja biotieteellisiin tutkimusartikkeleihin. Se on erityisen hyödyllinen biolääketieteen alojen tutkijoille. bioRxiv on avoin arkisto, joka keskittyy erityisesti biologian alaan. Kuten arXiv, se mahdollistaa tutkijoiden jakaa työnsä ennen virallista vertaisarviointia. SSRN (Social Science Research Network) - Avoin arkisto, joka keskittyy sosiaalitieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Se tarjoaa ilmaisia tutkimusartikkeleita muun muassa oikeustieteestä, taloustieteestä ja politiikasta. ResearchGate - on sosiaalinen verkosto tutkijoille, jossa käyttäjät voivat jakaa tutkimusartikkeleita, esitelmiä ja muita tieteellisiä materiaaleja. Vaikka kaikki sisältö ei ole vapaasti saatavilla, monet tutkijat jakavat töitään ilmaiseksi. Zenodo - Tämä on avoin tieteen ja tutkimuksen arkisto, jota ylläpitää CERN. Zenodo mahdollistaa…