Tylsä polku miljonääriksi — rahoituksen professorin oppi yrittäjälle, joka osaa odottaa

Ilmiö Podcastin jaksossa rahoituksen professori Vesa Puttonen istuu Tomi Tolosen kanssa pöydän ääreen ja tekee jotain, mitä taloussijoittamisen keskusteluissa harvoin tehdään: hän ottaa fantasian pois miljonääriksi tulemisen ympäriltä. Puttosen uusi kirja *Miten miljoona hankitaan ja miten miljoona kulutetaan* perustaa kysymyksensä vaatimattomaan aritmetiikkaan: 700 euroa kuukaudessa, neljäkymmentä vuotta, indeksirahasto ja maltti. Tulos on miljoona.

Tämä on yrittäjälle yllättävän tärkeä jakso, vaikka se ei suoraan käsittelekään yrittäjyyttä. Sen pohjavire — pitkä aikajänne, henkinen pääoma rahallisen edellä, viivästetty mielihyvä — on juuri se sama logiikka, jolla kestäviä yhtiöitä rakennetaan. Ja sen poikkivirta — kulutuksen rooli onnellisuudessa — on jotain, jota harva yrittäjä pohtii ennen ensimmäistä exittiään, ja moni katuu sitä myöhemmin.

▶

Lähde: Ilmiö Podcast — Rahoituksen professori Vesa Puttonen, 19.5.2026

Mistä Puttonen oikeasti puhuu

Suomalaisessa keskustelussa miljonääri-sana saa usein tarpeettoman dramaattiset reunat. Se yhdistetään joko jokin yrityskaupan suursaaliin tai pörssin onnenpotkun voittoon — siis tapahtumaan, joka tapahtuu kerran ja muuttaa kaiken. Puttonen pesee tämän kuvan pöydältä. Hänen viestinsä on, että tavallisen suomalaisen palkansaajan ei tarvitse odottaa tapahtumaa. Hänelle riittää, että hän aloittaa kohtuullisen säästämisen nuorena, hajauttaa rahansa indeksiin ja antaa ajan tehdä raskaan työn. Lopputulos on numero, joka näyttää isolta — mutta tie sinne on niin tylsä, että moni jää matkalle vain siksi, että tylsyys ei kuulosta strategialta.

Tämä on tärkeä havainto, koska se osoittaa, että rahallisen riippumattomuuden este ei useimmille ole älyllinen vaan emotionaalinen. Yritystä on vaikea johtaa pitkäjänteisesti samasta syystä, jonka takia on vaikea pitää indeksisalkkua kosketuksissa neljäkymmentä vuotta: koska viiden vuoden välein tulee hetki, jolloin on houkutus tehdä jotain, mikä näyttää nyt järkevältä mutta ei välttämättä ole sitä pidemmällä aikavälillä.

Mitä yrittäjä voi tästä oppia

Jakson keskellä Puttonen avaa kolme teemaa, jotka kannattaa kääntää suoraan startup-perustajan pöydälle.

Ensimmäinen on viivästetyn mielihyvän taito. Klassinen vaahtokarkkitesti, jossa lapset valitsivat yhden vaahtokarkin nyt tai kaksi viidentoista minuutin päästä, ennusti tutkimuksissa monenlaista myöhempää menestystä. Yrittäjälle tämä on tuttu rakenne: ensimmäisellä vuosineljänneksellä on aina mahdollisuus tehdä jotain helppoa, joka antaa myyntiluvut nopeasti — esimerkiksi alennusmyynti, kapasiteetin ylimyynti, tai yhteistyökumppanuus jonka ehdot tuntuvat huonoilta seuraavalla kierroksella. Pidemmän aikavälin yhtiön rakentaminen vaatii kykyä jättää tämä tekemättä, ja se on harjoiteltu taito eikä luonteenpiirre.

**Toinen on henkisen pääoman ensisijaisuus nuorena.** Puttosen mukaan kaksikymppisen ei pidä huolehtia rahapääoman kerryttämisestä yhtä paljon kuin osaamisen, suhdeverkoston ja terveyden rakentamisesta. Nämä ovat ne pääomat, jotka tuottavat seuraavat neljäkymmentä vuotta — ja jos niitä ei rakennettu nuorena, niitä on vaikea rakentaa myöhemmin samalla nopeudella. Yrittäjälle tämä tarkoittaa, että ensimmäinen oma yritys ei välttämättä ole se, joka tekee miljoonia — mutta se on se, joka rakentaa sen osaamisen, verkoston ja maineen, jolla seuraava yritys voi tehdä ne. Olen aiemmin kirjoittanut Innohubissa, että pitkä peli on pitkän pelin pelaajan etu — tämä on saman ajatuksen rahallinen sisar.

Kolmas on raha onnellisuuden välineenä, ei sen päämääränä. Puttosen kirjassa on tärkeä luku siitä, että miljoonan kuluttaminen on usein vaikeampaa kuin sen hankkiminen. Yrittäjälle, joka odottaa ensimmäistä exittiään, tämä on hyödyllinen muistutus etukäteen. Iso kertaluonteinen rahasumma ei automaattisesti muuta elämää paremmaksi — se voi yhtä hyvin altistaa “money dysmorphialle” eli sille, että rahaa ei tunnu olevan koskaan tarpeeksi vaikka tilillä on enemmän kuin koskaan ennen. Tämä on dokumentoitu ilmiö exitin tehneiden perustajien keskuudessa, ja siihen voi valmistautua etukäteen vain hyväksymällä, että rahallinen tavoite ei ole sama asia kuin merkityksellinen elämä.

Suomalainen sudenkuoppa — ja Suomi-vahvuus

Suomessa on rahaan liittyvä kulttuurinen kahtiajako, joka näkyy myös tässä keskustelussa. Toisaalta meillä on perinteinen säästämiskulttuuri, jossa hammashoito siirretään ja kahvilaan ei mennä, koska “raha pitää säästää”. Toisaalta meillä on uudempi virtaus, jossa kulutusta perustellaan sosiaalisen median välityksellä siten kuin se olisi statussignaali — ja jossa miljonääriksi tuleminen näyttäytyy ainoana sosiaalisesti hyväksyttävänä tavoitteena.

Puttonen istuu nämä molemmat sudenkuopat — kumpikaan ei johda hyvään lopputulokseen. Ensimmäinen säästää itsensä ulos elämästä, toinen kuluttaa itsensä ulos taloudesta. Hänen oma viestinsä on rakenteellisesti suomalainen: kohtuullinen säästäminen, kohtuullinen kulutus, pitkän aikajänteen suunta. Tämä on se Pohjoismainen koulukunta, joka on tuottanut Suomelle hyvinvointiyhteiskunnan ja monelle suomalaiselle kasvuyhtiölle kestävän kasvun. Ja se on yllättävän hyvin sovellettavissa myös startup-yrittäjyyteen, vaikka startup-piireissä se kuulostaa vanhanaikaiselta verrattuna kalifornialaiseen “kasva nopeasti ja korjaa myöhemmin” -mentaliteettiin.

Olen aiemmin pohtinut kolumnissa, että suomalaisen yrittäjyyden kestävin etu on luottamus, pitkä suhde ja paikallinen syvällinen ymmärrys. Puttosen oppi liittyy tähän suoraan: nämä asiat rakentuvat samaa kärsivällisyyden taitoa, joka tekee miljonääriksi tulemisesta tylsää mutta toteuttamiskelpoista.

Mitä tästä voi oppia

Puttosen Ilmiö-jakso on tunti ja 40 minuuttia, ja se kannattaa kuunnella, jos haluat samalla rauhoittaa rahasuhdettasi ja kirkastaa rakenteen, jolla pidemmän aikavälin tavoite saavutetaan. Mutta sen ydinviesti yrittäjälle mahtuu kolmeen lauseeseen:

1. Säästäminen ja yrittäminen ovat sisaria, eivät vastakohtia. Molemmissa rakennat jotain, joka tuottaa kymmenen vuoden päästä — ei seuraavalla kuukaudella. Maltti on yhteinen valuutta.
2. Henkinen pääoma on nuoren ainoa erityisetu. Älä kuluta sitä lyhyen tähtäimen tavoitteisiin. Käytä se osaamisen, suhteiden ja maineen rakentamiseen niin syvälle kuin saat.
3. Rahan tavoite ei korvaa elämän tavoitetta. Jos rakennat yhtiötä vain exitin perässä, valmistaudu siihen, että exit jättää sinut tyhjäksi paikkaan, jossa olit aikomus saavuttaa täyttymys. Rakenna elämääsi muutakin sisältöä matkan varrella.

Puttonen ei lupaa lukijalleen helppoa polkua. Hän lupaa tylsän polun. Yrittäjälle tämä on hyvä uutinen, koska tylsä polku on toistettavissa, kun taas onnenpotkun perässä juokseminen ei ole.