Intersektionaalinen feminismi | Binga Tupamäki | Neuvottelija 217

Sami Miettisen kanavalla julkaistussa jaksossa käsitellään intersektionaalista feminismiä ja sen kritiikkiä, jota esittää kokoomusnuorten puheenjohtajaehdokas ja lakimies Binga Tupamäki. Jakso tarjoaa katsojille syvällistä pohdintaa intersektionaalisuuden ja kriittisen teorian välisistä suhteista, sekä niiden vaikutuksista nykypäivän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Miettinen aloittaa jakson esittelemällä intersektionaalisen feminismin, mutta tekee sen omalla, henkilökohtaisella tavalla, joka voi herättää katsojissa kiinnostusta ja pohdintaa aiheeseen.

Tupamäki, joka on adoptoitu suomalainen, tuo keskusteluun oman ainutlaatuisen näkökulmansa. Hän suorittaa identiteettitestin, jonka Ivan Puopolo teki aikaisemmin, ja lisää siihen kysymyksen "oletko oikeistolainen pick me girl?". Tämä nostaa esiin kysymyksiä identiteettien monimutkaisuudesta ja siitä, kuinka ne voivat toimia sekä vahvistavina että rajoittavina tekijöinä. Tupamäki kritisoi myös identiteettien käyttöä leimakirveinä, ja tuo esille sen, kuinka pahiksen ja hyviksen identiteetit voivat muokata ihmisten käsityksiä toisistaan. Tämän lisäksi keskustelussa tarkastellaan etnisen identiteetin ongelmallisuutta ja kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi rotu- ja etniskysymyksiin.

Jakson aikana Tupamäki tuo esiin myös englantilaisen filosofian yliopisto-opetuksessa ilmeneviä ongelmia, kuten woke-kulttuurin myötä syntyneitä käytäntöjä, jotka saattavat kummastuttaa suomalaisia. Hän nostaa esiin Blumenbachin luokittelun ongelmat ja kysyy, mitä etninen kiinalaisuus tai suomalaisuus todella tarkoittaa. Tämä johtaa keskusteluun toiseudesta ja siitä, miten se vaikuttaa yhteiskunnallisiin suhteisiin. Samalla Tupamäki viittaa Simone de Beauvoiriin ja Jean-Paul Sartreen, jolloin tarkastellaan naiseuden toiseutta ja sen merkitystä feminismin kontekstissa.

Jakson teemoihin kuuluu myös Tuija Siltamäen kolumni, jossa käsitellään stereotypioiden vaikutusta vasemmistolaiseen ajatteluun. Tupamäki kysyy, mitä intersektionaalinen feminismi tuo mukanaan ja miten se liittyy marxismiin. Hän tarkastelee uhrihierarkiaa ja väistämisvelvollisuutta, sekä sitä, miten Helsingin Sanomien etuoikeuskehä voi vaikuttaa keskusteluun. Tupamäen esittämä ajatus siitä, että "sama vihollinen" tarkoittaa myös ally-ajattelun ongelmallisuutta, avaa uusia näkökulmia siihen, miten erilaiset liittolaisuudet voivat toimia yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kriittinen teoria saa kritiikkiä siitä, että se unohtaa objektiivisuuden ja tieteellisyyden, mikä voi vaikuttaa poliittiseen keskusteluun ja sen suuntaan.

Kokonaisuudessaan jakso tarjoaa syvällistä ja monipuolista keskustelua intersektionaalisen feminismin ja kriittisen teorian teemoista. Katsojat saavat mahdollisuuden pohtia, miten nämä aiheet vaikuttavat yhteiskuntaan ja omiin identiteetteihinsä. Jakso on tärkeä, sillä se avaa keskustelua aiheista, jotka ovat yhä ajankohtaisia ja merkityksellisiä nykypäivän yhteiskunnassa. Miettisen ja Tupamäen välinen keskustelu on sekä informatiivinen että ajankohtainen, ja se tarjoaa katsojille mahdollisuuden syventää ymmärrystään intersektionaalisuuden ja feminismin monimuotoisista suhteista.