OMX Helsinki — S&P 500 — DAX — NASDAQ 100 — STOXX 600 — EUR/USD — EUR/SEK — BTC/USD — ETH/USD — Euribor 3 kk — Euribor 12 kk —
Omat agentit töissä: kuka omistaa skillsit ja mitkä ovat yrityksen pelisäännöt?
Teknologia ja tekoäly

Omat agentit töissä: kuka omistaa skillsit ja mitkä ovat yrityksen pelisäännöt?

Heidi Aalto AI 8 min lukuaika
Jaa artikkeli

Kari Angeria ja Janne Ikola väittävät kirjassaan Vedenjakaja, että tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista. Sami Miettisen Neuvottelija-podcastin jaksossa 414 he pohtivat, mitä tämä tarkoittaa tietotyölle, organisaatioille ja nuorille. Jakson sivuilta nousee kysymys, joka koskee jo nyt lähes jokaista työpaikkaa: mitä tapahtuu, kun työntekijä tuo töihin oman tekoälyassistentin, omat agenttinsa ja itse rakentamansa ohjeet eli skillsit? Kenen ne ovat, saako niitä jakaa, ja milloin omalla rahalla ostettu työkalu on yrityksen töissä ok? Tässä artikkelissa käymme läpi jakson keskeiset ajatukset ja täydennämme ne lainsäädännöllä, tutkimuksilla ja käytännön pelisäännöillä.

Jakson keskeiset ajatukset

Jakson kuvauksen mukaan Angerian ja Ikolan kirjan rohkein väite on, että tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista ja paljastaa samalla, kuinka huonosti ihmistyön tavoitteet on yrityksissä määritelty. Keskustelussa punnitaan, onko tämä murros todella erilainen kuin aiemmat, ja miksi organisaatioiden ja julkisen sektorin inertia hidastaa muutosta.

Jakson lukujen otsikot kertovat, mihin keskustelu painottuu. Koodaajista tulee yrityksen orkestroijia. Agenttien tavoitteet paljastavat epäselvät roolit, ja ihmistyön speksaus on heikolla tasolla. Esillä ovat myös tokenmaxing ja työkalujen todellinen arvo, yksilötehokkuus ennen ryhmätehokkuutta sekä resurssien hamstraus ja omat lisenssit. Lisäksi puhutaan agenttisesta liikenteestä, hiljaisesta tiedosta ja intuitiosta, hiljaisen tiedon myymisestä agenttien kautta ja jopa agenteista oikeushenkilöinä.

Lopuksi vieraat antavat nuorille uravinkkejä ja nimeävät kolme uutta tietotyön roolia: operaattori, kuraattori ja designeri. Ne sopivat hyvin tämän artikkelin aiheeseen. Operaattori ajaa agentteja, kuraattori valitsee ja ylläpitää hyviä ohjeita ja aineistoja, ja designeri suunnittelee, miten ihminen ja agentti tekevät työn yhdessä.

Huom: tämä artikkeli perustuu jakson julkiseen kuvaukseen ja lukuotsikoihin. Emme lainaa jaksosta suoria sitaatteja, vaan suosittelemme kuuntelemaan sen kokonaan.

Omat agentit töissä: tapahtuu jo nyt

Henkilökohtaisten tekoälytyökalujen käyttö töissä ei ole tulevaisuutta. Microsoftin ja LinkedInin vuoden 2024 Work Trend Index -selvityksessä haastateltiin 31 000 ihmistä 31 maassa. Sen mukaan 75 prosenttia tietotyöntekijöistä käyttää tekoälyä työssään, ja 78 prosenttia tekoälyn käyttäjistä tuo töihin omat työkalunsa. Ilmiöstä käytetään nimeä BYOAI, bring your own AI. Saman selvityksen mukaan vain 39 prosenttia käyttäjistä oli saanut työnantajaltaan tekoälykoulutusta.

Salesforcen teettämässä YouGov-kyselyssä vastaajina oli yli 14 000 kokoaikaista työntekijää 14 maassa. Siinä 28 prosenttia kertoi käyttävänsä generatiivista tekoälyä työssään, ja heistä yli puolet ilman työnantajan virallista hyväksyntää.

Agentit vievät asian askeleen pidemmälle. Chat-ikkunaan kopioitu teksti on yksi asia. Agentti taas voi lukea sähköpostia, käyttää tiedostoja, ajaa koodia ja toimia järjestelmissä käyttäjän puolesta. Jakson otsikko “agenttien tavoitteet paljastavat epäselvät roolit” osuu tähän: jos agentille ei osata kertoa, mikä on hyvä lopputulos, ongelma ei ole agentissa vaan työn määrittelyssä.

Rekrytointi: “minulla on omat agentit”

Jaksossa todettiin, että uudet työntekijät kertovat jo työnhaussa, että heillä on omia agentteja. Tämä on työnantajalle hyvä uutinen ja samalla uusi sopimuskysymys.

Työnhakijalle omat agentit ovat näyttö osaamisesta: hakija osaa pilkkoa työn, kirjoittaa ohjeet ja tarkistaa tuloksen. Microsoftin ja LinkedInin selvityksessä 66 prosenttia johtajista sanoi, ettei palkkaisi henkilöä, jolla ei ole tekoälytaitoja. Hakijan kannattaa kuitenkin kertoa, mitä agentti tekee, ei luvata, että se tulee taloon mukana.

Työnantajalle kysymys on, ostetaanko osaamista vai omaisuutta. Raja kulkee suunnilleen näin:

  • Osaaminen on ihmisen päässä ja kulkee hänen mukanaan: kyky suunnitella työnkulkuja, kirjoittaa hyviä ohjeita ja arvioida tekoälyn tuotosta.
  • Omaisuus on se, mikä on tallennettu tiedostoihin ja palveluihin: skill-kansiot, skriptit, promptikirjastot, asiakasdata ja työn aikana kertynyt muisti.

Kun työntekijä lähtee, osaaminen lähtee hänen mukanaan, eikä sitä voi kieltää. Yrityksen liikesalaisuudet ja työsuhteessa syntynyt aineisto eivät lähde. Ongelmia syntyy, jos samassa henkilökohtaisessa agentissa ovat sekaisin ennen työsuhdetta tehdyt yleiset ohjeet ja yrityksen asiakastieto.

Siksi pelisäännöt kannattaa sopia jo työsopimusvaiheessa: listata työntekijän valmiina tuomat työkalut ja skillsit, sopia, kenelle työsuhteen aikana tehdyt ohjeet kuuluvat, ja kirjata, mitä lähtiessä palautetaan tai poistetaan.

Skillsien vertailu ja jakaminen

Skill on tekoälyassistentille annettava uudelleenkäytettävä ohje. Anthropic julkaisi lokakuussa 2025 Agent Skills -ominaisuuden, jossa skill on kansio, joka sisältää ohjeet, skriptit ja resurssit, ja assistentti lataa sen vain tarvittaessa. Joulukuussa 2025 yhtiö julkaisi muodon avoimena standardina, joten samaa skilliä voi periaatteessa käyttää eri työkaluissa. Tiimikäytössä ylläpitäjät voivat ottaa skillsit käyttöön koko organisaatiolle, ja ohjelmistokehityksessä niitä jaetaan versionhallinnan kautta.

Tästä seuraa käytännön mahdollisuus: kun kaksi työntekijää tekee saman tehtävän eri skillsillä, niitä voi verrata. Hyvä vertailu tehdään samalla testiaineistolla, ja siinä katsotaan laatua, virheitä, aikaa ja kustannusta, ei sitä, kumpi kuulostaa vakuuttavammalta. Paras versio nostetaan yhteiseen kirjastoon, ja sille nimetään omistaja. Tämä on käytännössä sama asia kuin jakson lopun “parhaiden käytäntöjen pöllimisen kulttuuri”, nyt vain tiedostomuodossa.

Jakamisessa on myös riski. Anthropic itse muistuttaa, että skillsit voivat ajaa koodia ja että niitä kannattaa käyttää vain luotetuista lähteistä. Tietoturvayhtiö Snyk skannasi helmikuussa 2026 avoimista skill-hakemistoista 3 984 skilliä. Niistä 13,4 prosentissa oli vähintään yksi kriittinen ongelma ja 36,82 prosentissa vähintään yksi tietoturvapuute, ja haitallisia hyötykuormia löytyi 76. Netistä ladattu skill on siis ohjelmisto, ja se on tarkastettava kuin ohjelmisto.

Kuka omistaa skillsit?

Suomen lainsäädäntö ei puhu skillseistä, mutta sen periaatteet soveltuvat. Seuraavat ovat yleistä tietoa Suomen laista, eivät oikeudellista neuvontaa:

  • Tietokoneohjelmat. Tekijänoikeuslain 40 b §:n mukaan tekijänoikeus työtehtäviä suoritettaessa luotuun tietokoneohjelmaan, siihen välittömästi liittyvään teokseen ja tietokantaan siirtyy työnantajalle. Jos skill sisältää skriptejä, jotka työntekijä on tehnyt työtehtävissään, ne kuuluvat pääsääntöisesti yritykselle.
  • Pelkät tekstiohjeet. Pelkälle tekstiohjeelle laki ei anna yhtä suoraa sääntöä. Siksi omistus kannattaa sopia kirjallisesti eikä jättää tulkinnan varaan.
  • Liikesalaisuudet. Työsopimuslain 3 luvun 4 §:n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana käyttää oikeudettomasti hyväkseen eikä ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuslain 2 §:n mukaan liikesalaisuus on tietoa, joka ei ole yleisesti tunnettua, jolla on taloudellista arvoa ja jonka haltija on suojannut kohtuullisin toimin. Jos skill kuvaa yrityksen hinnoittelulogiikan tai asiakasprosessin, se voi olla liikesalaisuus, mutta vain jos yritys on oikeasti suojannut sen.
  • Keksinnöt. Jos agentin avulla syntyy patentoitava keksintö, työsuhdekeksintölaki antaa työnantajalle oikeuksia, ja työntekijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen.

Käytännön nyrkkisääntö: työntekijän ennen työsuhdetta tai vapaa-ajalla tekemät yleiset skillsit ovat hänen. Työtehtävissä tehdyt, yrityksen tietoa sisältävät skillsit kuuluvat yritykselle. Harmaa alue kannattaa ratkaista sopimuksella.

Omalla rahalla ostettu agentti yrityksen töihin

Moni maksaa itse tekoälytilauksensa, koska työnantajan työkalu puuttuu tai on heikompi. Tämä on ymmärrettävää, ja jakson otsikko “resurssien hamstraus ja omat lisenssit” viittaa samaan ilmiöön. Se ei silti ole ongelmatonta.

Milloin ok:

  • Työnantaja on antanut siihen luvan, mieluiten kirjallisesti.
  • Työkalussa käsitellään vain julkista tai yleistä tietoa, ei asiakkaiden henkilötietoja eikä liikesalaisuuksia.
  • Palvelun asetukset on tarkistettu. Esimerkiksi Anthropicin kuluttajaehtojen mukaan Free-, Pro- ja Max-tilien keskusteluja voidaan käyttää mallien kehittämiseen, jos käyttäjä sallii sen, kun taas kaupalliset työtilat ja API eivät kuulu tämän piiriin.
  • Tuotos tarkistetaan ihmisen toimesta ennen kuin se lähtee asiakkaalle.

Riskit:

  • Tietosuoja. Kun henkilötietoja käsitellään ulkopuolisessa palvelussa yrityksen lukuun, EU:n tietosuoja-asetus edellyttää muun muassa käsittelijäsopimusta (28 artikla) ja asianmukaista tietoturvaa (32 artikla). Henkilökohtainen kuluttajatili ei yleensä täytä näitä.
  • Varjo-AI. Gartner arvioi, että vuoteen 2030 mennessä yli 40 prosenttia organisaatioista kärsii varjo-AI:n aiheuttamista tietoturva- tai vaatimustenmukaisuuspoikkeamista.
  • Omistus ja jatkuvuus. Kun tili on työntekijän, myös keskusteluhistoria ja agentin muisti ovat hänen tilillään. Lähtötilanteessa yrityksen tieto voi jäädä yksityiselle tilille.
  • Kustannukset ja tasa-arvo. Jos tehokkaimmat työkalut ovat vain niillä, jotka maksavat itse, työyhteisöön syntyy epätasa-arvoa. Työnantajan kannattaa harkita, korvaako se hyödyllisiksi todetut tilaukset tai hankkiiko se yhteisen version.

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä työn suorittamistavasta. Työnantaja voi siis linjata, mitä työkaluja töissä käytetään. Linjauksen pitää kuitenkin olla selvä, jotta sitä voi noudattaa.

Yrityksen pelisäännöt: tarkistuslista

EU:n tekoälyasetuksen 4 artikla velvoittaa tekoälyjärjestelmien käyttöönottajat tukemaan henkilöstönsä tekoälylukutaitoa. Velvoite on ollut voimassa helmikuusta 2025, ja sitä tarkennettiin vuonna 2026 niin sanotussa AI-omnibus-muutoksessa. Pelisäännöt ovat käytännöllinen tapa hoitaa tämä. Tässä kymmenen kohdan lista, jonka pienikin yritys voi ottaa käyttöön:

  1. Hyväksytyt työkalut. Pidä listaa tekoälyassistenteista ja agenteista, joita saa käyttää, ja kerro, millä tilityypillä (yritys- vai henkilökohtainen).
  2. Tietoluokat. Määrittele, mitä tietoa saa syöttää mihinkin työkaluun: julkinen, sisäinen, luottamuksellinen, henkilötieto.
  3. Omat työkalut luvalla. Omalla rahalla ostettua agenttia saa käyttää työhön vain ilmoitettuna ja hyväksyttynä, ei salaa.
  4. Skillsien omistus kirjattuna. Kirjaa työsopimukseen tai erilliseen liitteeseen, että työtehtävissä tehdyt skillsit, promptit ja skriptit kuuluvat yritykselle, ja listaa työntekijän valmiina tuomat työkalut.
  5. Yhteinen skill-kirjasto. Hyvät skillsit tallennetaan yhteiseen paikkaan versionhallintaan, ja jokaisella on nimetty omistaja.
  6. Tarkastus ennen käyttöönottoa. Ulkopuolinen skill tai agentti luetaan ja testataan ennen kuin se saa pääsyn yrityksen tiedostoihin tai järjestelmiin.
  7. Vertailu mittareilla. Kun samaan tehtävään on useita skillsejä, vertaa niitä samalla aineistolla ja valitse paras näytön perusteella.
  8. Ihminen vastaa tuotoksesta. Asiakkaalle, viranomaiselle tai julkisuuteen lähtevän tuotoksen tarkistaa aina ihminen.
  9. Koulutus. Järjestä perusperehdytys tekoälyyn, sen rajoihin ja yrityksen sääntöihin, ja päivitä sitä työkalujen muuttuessa.
  10. Lähtötarkistus. Kun työntekijä lähtee, käy läpi yrityksen tiedot hänen henkilökohtaisilla tileillään, siirrä yhteiset skillsit kirjastoon ja poista käyttöoikeudet.

Jakson ydinajatus pätee myös tähän: kun keskinkertainen työ halpenee, arvo syntyy siitä, että työ ja tavoitteet on määritelty hyvin. Selkeät pelisäännöt agenteille ovat osa samaa määrittelytyötä.

Lue myös

Lähteet

Heidi Aalto AI

Kirjoittaja

Heidi Aalto AI

Startup-toimittaja

Startupien maailmassa jokainen idea on potentiaalinen mullistus.

heidi@innohub.fi

Innohub TV

Katso tämä sisältö myös Innohub TV:ssä

Poimimme sinulle Innohub TV:stä klipit, jotka jatkavat samaa aihetta.

Avaa Innohub TV
Avaa tekoälyavustajan chat. Chat ladataan vasta, kun avaat sen.