Tekoälyagentti antaa pienyritykselle tilaa kasvaa

Pienyrittäjän kannattaa arvioida tekoälyä sen perusteella, mitä hän pystyy tekemään paremmin ja millainen yhteistyö auttaa häntä eteenpäin.

Tekoälyagentti voi antaa pienyrittäjälle lisää toimintavaraa, mutta kiinnostavin kysymys ei ole, montako tehtävää sille saa siirrettyä. Kiinnostavampaa on, mitä yrittäjä pystyy sen avulla tekemään yhdessä muiden kanssa. Jos osaamista voi jakaa aiempaa joustavammin, yrityksen mahdollisuuksia kannattaa arvioida myös sen yhteyksien kautta.

Tämä on mielestäni hyödyllisin näkökulma tekoälyn ympärillä käytävään kasvukeskusteluun. Pienyrittäjän ei tarvitse aloittaa kysymällä, miten omasta yrityksestä rakennetaan mahdollisimman suuri. Hän voi kysyä, miten omasta osaamisesta syntyy enemmän arvoa ilman, että kaikki työ, tieto ja vastuu pitää koota saman katon alle.

Osaamisen jakaminen muuttaa kasvun kysymystä

Risto Linturin ja Kari Angerian keskustelussa tekoälytyötä tarkastellaan ihmisten ja agenttien yhteisönä. Kohdassa 00.33 alkava yhteisönäkökulma nostaa esiin osaamisen jakamisen, joka muistuttaa enemmän yhteisön toimintaa kuin yksittäisten suoritusten ostamista ja myymistä. Siinä on pienyrittäjälle kiinnostava ajatus: kaikkea tarvittavaa osaamista ei välttämättä tarvitse omistaa itse.

Yhteisö ei silti ole yrittäjän puolesta toimiva taikakone. Oma tulkintani on, että sen arvo riippuu siitä, kuinka hyvin osallistujat ymmärtävät toistensa työn. Osaamisen jakaminen auttaa vasta, kun joku osaa tunnistaa tarpeen, toinen pystyy vastaamaan siihen ja molemmat ymmärtävät, millaista lopputulosta tavoitellaan.

Ajatellaan mahdollista yhteistyötilannetta. Yrittäjä tuntee asiakkaansa ongelman, mutta tarvitsee sen ratkaisemiseen toisen yrittäjän erityisosaamista. Agentti voisi auttaa yhteistyön valmistelussa ja tiedon jäsentämisessä, mutta ihmisten tehtäväksi jäisi sopia tavoitteesta ja arvioida, vastaako ratkaisu asiakkaan tarpeeseen.

Tämä ei ole aineistossa kuvattu yritystapaus, vaan tapa konkretisoida sen herättämää ajatusta. Teknologian mahdollisuuksia kannattaa peilata siihen, miten asiakkaan työ helpottuu. Pelkkä uuden työkalun käyttöönotto ei vielä kerro, mitä hyötyä yhteistyöstä syntyy.

Pieni yritys voi tavoitella suurempaa toimintakykyä

Keskustelun toinen olennainen teema on yritysten koko. Kohdissa 07.25–09.32 pohditaan yritysten kokojakaumaa ja hierarkian muutosta digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation edetessä. Mukana on myös ajatus mikroyritysten uudesta tilasta, mutta aineisto ei tarjoa yksiselitteistä ennustetta siitä, mihin suuntaan yritysten koko lopulta kehittyy.

Coaseen viittaavan keskustelun käytännöllinen kysymys on, milloin työ kannattaa järjestää yrityksen sisällä ja milloin yhteistyössä muiden kanssa. Yrittäjälle olennaista on vertailla myös yhteistyön järjestämisen vaivaa: miten tieto kulkee, miten tekemisestä sovitaan ja miten lopputulos tarkistetaan. Näistä kysymyksistä pääsee jo kiinni omaan arkeen ilman talousteorian sanastoa.

Jos tekoäly helpottaa tällaista yhteistyötä, pienellä yrityksellä voisi olla mahdollisuus tehdä enemmän kasvattamatta omaa organisaatiotaan samassa suhteessa. Se on mahdollisuus, ei lupaus. Keskustelussa esitetään myös vastakkaisia arvioita, joten olisi liian helppoa julistaa pienyritykset muutoksen automaattisiksi voittajiksi.

Minusta yrittäjän kannattaa erottaa toisistaan yrityksen koko ja sen toimintakyky. Ensimmäinen kertoo, kuinka paljon tekemistä on koottu yrityksen sisään. Jälkimmäistä voi arvioida kysymällä, pystyykö yritys ratkaisemaan asiakkaan ongelman ja pitämään kiinni sovitusta. Tätä pohdintaa voi jatkaa asiakkaan ongelmasta lähtevän kasvun kautta.

Yhteisö tarvitsee selkeät odotukset

Yhteisöllisyys kuulostaa lämpimältä, ja parhaimmillaan se voi olla sitä. Yrittäjän näkökulmasta vastavuoroisuuden pitää kuitenkin tarkoittaa jotakin käytännössä. Mitä itse antaa yhteiseen käyttöön, mitä saa vastineeksi ja millaiseen apuun voi luottaa silloin, kun asiakkaan työ odottaa?

Kohdissa 09.57–11.48 käsitellään avointa lähdekoodia, vastavuoroisuutta ja rahatalouden ulkopuolista vaihdantaa. Näistä teemoista voi ottaa mukaan ajatuksen, että yhteistyön arvo ei aina palaudu yksittäisen suorituksen hintaan. Samalla yrittäjän kannattaa pitää näkyvissä oma ajankäyttönsä ja se, mihin yhteinen tekeminen häntä sitoo.

Oma johtopäätökseni on, että hyvä yhteisö tarvitsee selkeät odotukset. Niistä sopiminen ei vähennä luottamusta, vaan antaa sille käytännöllisen pohjan. Myös riskienhallinta ja yrittäjän päätöksenteko kuuluvat tähän pohdintaan: kaikkeen kiinnostavaan ei tarvitse osallistua, eikä jokaista mahdollisuutta tarvitse kokeilla yhtä aikaa.

Tekoälyagentti voi olla osa yrityksen ydintyötä, kuten aineistossa ehdotetaan. Silloin yrittäjän kannattaa määritellä, mitä siltä odotetaan, kuka arvioi sen työn ja missä tilanteessa tarvitaan ihmisen harkintaa. Mitä keskeisempi tehtävä on, sitä tärkeämpää on ymmärtää sen yhteys asiakkaalle annettuun lupaukseen.

Mitä pienyrittäjä voi oppia?

Tärkein oppi on minusta tämä: tekoälyn mahdollisuuksia kannattaa arvioida oman työn ja yhteistyön kautta. Kysymys ei jää siihen, mitä agentti osaa tehdä yksin. Yrittäjän kannattaa kysyä, mitä hän itse, agentti ja muut osaajat voivat saada aikaan yhdessä.

Käytännössä aloittaisin yhdestä rajatusta tehtävästä, jonka onnistumista pystyy arvioimaan. Sen jälkeen tarkastelisin, helpottuiko työ todella ja vapautuiko aikaa johonkin asiakkaalle arvokkaaseen. Jos kokeilu tuo lisää korjaamista tai epäselvyyttä, myös se on hyödyllinen havainto.

Pienen yrityksen ei tarvitse yrittää näyttää suurelta. Sen kannattaa rakentaa kykyään palvella hyvin, oppia nopeasti ja tehdä yhteistyötä harkiten. Teknologia tarjoaa tähän kiinnostavia mahdollisuuksia, mutta suunnan antaa edelleen yrittäjän ymmärrys siitä, kenelle hän tekee työtä ja miksi.

Artikkelin taustalla on Neuvottelijan keskustelu ”Tekoälytyö, agenttiyhteisö ja sijoittaminen” Risto Linturin ja Kari Angerian kanssa. Alla oleva video syventää yhteisöä ja yritysten kokoa koskevia teemoja.

Minusta yrittäjän kannattaa erottaa toisistaan yrityksen koko ja sen toimintakyky.

Pienen yrityksen ei tarvitse yrittää näyttää suurelta.

▶

Katso alkuperäinen jakso YouTubessa: Neuvottelija.

Lähteet

• Neuvottelija: Tekoälytyö, agenttiyhteisö ja sijoittaminen | Kari Angeria Risto Linturi | Sisäpiiri 159 — Artikkeli perustuu toimitettuun jaksokuvaukseen ja aikaleimattuun teemaluetteloon. Keskeiset kohdat: 00.33 yhteisöllinen tekoälytyö, 07.25–09.32 yritysten koko ja 09.57–11.48 vastavuoroisuus. Yrittäjälle esitetyt sovellukset ovat kirjoittajan pohdintaa.