Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa tienataan säännöllisellä kuukausipalkalla kaikkein eniten vähittäis- ja tukkukaupan johtajien ammatissa, jonka ylimmän ryhmän(9 desiilin) ansiot olivat peräti 14 490 euroa kuukaudessa. Seuraavina listalla ovat rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat, työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen johtajat, ylilääkärit, yleislääkärit, terveydenhuollon johtajat ja muut hallinto- ja kaupalliset johtajat. Lääkäreiden ammatit ovat myös korkeapalkkaisia, ja heidän keskipalkkansa vaihtelee erikoistumisalan mukaan. Politiikka- ja suunnittelujohtajat, talousjohtajat, tieto- ja viestintäteknologiajohtajat, yhteiskunnan peruspalvelujen sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat, järjestöjen johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat, henkilöstöjohtajat, mainos- ja tiedotusjohtajat, myynti- ja markkinointijohtajat sekä hankinta- ja jakelujohtajat ovat myös listalla korkeapalkkaisia ammatteja.
Suomessa kokoaikaisten palkansaajien mediaani kuukausipalkka on Tilastokeskuksen Palkkarakenne tutkimuksen mukaan 3 315 €/kk (10.3.2023). Vaikka ylin desiili tienaa Vähittäis- ja tukkukaupan johtajana eniten, ei kyseisessä ammatissa alin desiili (3 170 €/kk) ylitä edes koko suomen mediaanipalkkaa. Jos haluaa ammatin, jossa myös alimmassa desiilissä tienataan hyvin, kannattaa ryhtyä Tieto- ja viestintäteknologain johtajaksi. Näissä tehtävissä työskentelee 2301 johtajaa ja alimmalle desiilille maksetaan 5 705 €/kk. Tässä taulukko yli 10 000 € kuukaudessa tienaavista ammattinimikkeistä:
| Ammattinimike | Lukumäärä | Ylin desiili | Mediaani | Keskiarvo | Alin desiili |
| Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat | 715 | 14 490 | 6 250 | 7 507 | 3 170 |
| Rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat | 1 817 | 13 072 | 8 420 | 8 980 | 5 469 |
| Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen johtajat | 314 | 12 881 | 8 458 | 8 928 | 4 612 |
| Ylilääkärit | 163 | 12 665 | 8 407 | 8 795 | 5 000 |
| Yleislääkärit | 655 | 12 285 | 8 670 | 8 856 | 4 938 |
| Terveydenhuollon johtajat | 282 | 11 901 | 6 732 | 7 222 | 3 770 |
| Muut hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat | 2 600 | 11 500 | 7 027 | 7 657 | 4 115 |
| Lääkärit | 1 469 | 11 239 | 7 280 | 7 657 | 3 484 |
| Liiketoiminta- ja hallintojohtajat | 7 557 | 11 147 | 7 167 | 7 680 | 4 664 |
| Hammaslääkärit | 244 | 10 970 | 6 416 | 6 975 | 3 812 |
| Politiikka- ja suunnittelujohtajat | 1 605 | 10 969 | 7 320 | 7 868 | 5 020 |
| Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat | 2 301 | 10 874 | 7 622 | 8 048 | 5 705 |
| Talousjohtajat | 2 506 | 10 874 | 7 154 | 7 689 | 5 000 |
| Järjestöjen johtajat | 992 | 10 540 | 4 819 | 6 001 | 3 200 |
| Henkilöstöjohtajat | 847 | 10 420 | 7 182 | 7 364 | 4 590 |
| Mainos- ja tiedotusjohtajat | 762 | 10 386 | 6 427 | 6 900 | 3 673 |
| Myynti- ja markkinointijohtajat | 6 229 | 10 349 | 7 060 | 7 454 | 4 873 |
| Hankinta- ja jakelujohtajat | 967 | 10 193 | 6 920 | 7 261 | 4 522 |
| Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajat | 10 609 | 10 187 | 7 020 | 7 391 | 4 943 |
Kyseisessä tutkimuksessa on säännällistä kuukausipalkkaa nauttivia 779 285 työntekijää. Tiedot ovat yritysten ja julkisen sektorin tilastokeskukselle toimittamia. Tarkastelamalla kuvaajaa on ilo nähdä, että erityisasiantuntijoita (260 651 kpl) on paljon enemmän kuin asiantuntijoita (210 136 kpl). Kyseisen aineiston perusteella yli puolet suomalaisista kuukausipalkkalaisista toimii erityisasintuntijan tai asiantuntija tehtävissä, joissa tienataan johtajien jälkeen seuraavaksi eniten.
Kun puhutaan, että palkalla pitää tulla toimeen, herää vain kysymys miksi maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden alin ryhmä on vain 1 855 €/kk kun kyseessä on säännöllinen kuukausipalkka ja voin vain kuvitella että maanviljelijät tekevät raskasta työtä? Olisiko tässä aika muuttaa veropolitiikkaa, joka voisi suosia lähituotantoa ja nostaa huoltovarmuutta?
Koulutuksella on merkitystä tulevaan palkkakehitykseen. On kuitenkin huomioitava se, että missä elämänvaiheessa kukin on. Kotona asuva ilman mitään koulutusta perustellustinkin saa pienempää palkkaa kuin kokeneempi työntekijä. Tähän aiheeseen liittyen on mielenkiintoista katsoa mitä yksi työtunti tuottaa eri toimialalla.
Työtunnin tuottama liikevaihto per toimiala
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto toimialalla yhden tunnin aikaansaama liikevaihto on peräti 731 € per tunti. Toiseksi suurin liikevaihto tunnilta on rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla 412 € / h. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen lukuihin, jossa on vuoden 2021 liikevaihto (488,7 miljardia euroa) jaettuna TOL 2008 tomialaluokituksen mukaan. Henkilöstö on laskettu henkilötyövuoden perusteella, jonka olen jakanut 12 kk ja kuukauden 160 tunnilla. Kuten työntekijöiden kuukausipalkoista niin tästäkin aineistosta voidaan todeta että maatalouden toimialalla on alhaisin liikevaihto per tunti, vain 39 €, vaikka maataloudessa on suhteellisen isoja investointeja sekä kuluja. Tukku- ja vähittäiskaupassa on ymmärrettävää, että työntekijää kohden liikevaihto on iso, kun ostotkin ovat suuret, samoin teollisuudessa on suuret investoinnit ja kalliit materiaalihankinnat tehtyä työtuntia kohden, joka nostaa tuntiliikevaihdon 253 euroon. Hallinto- ja tukipalvelut sisältävät pääasiassa vain ihmisen tuottamaa työtä ilman erillisiä investointeja, jolloin yhden työnetkijän tunnin liikevaihto on 54 €. Voisi kuvitella että asiakasta laskutetaan n. 70 € tuntihinnalla, mutta osa työvoimasta ei tee asiakastyötä, jolloin n. 80 % kyseisen toimialan työntekijöistä tekee 12,8 miljardin liikevaihdon.
lähde: https://stat.fi/tilasto/pra#pastPublications (Palkkarakenne) sekä https://stat.fi/tilasto/yrti (Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto)