Sijoittaja Timo Ahopelto avasi terminaalin ja koodasi klassisen Nokian matopelin alle kymmenessä sekunnissa. Ei siksi, että hän olisi poikkeuksellinen koodarivelho, vaan siksi, että hänellä oli käytössään tekoäly. Olemme saavuttaneet pisteen, jossa ohjelmistokehityksen säännöt on kirjoitettu uusiksi. Silti moni organisaatio Suomessa elää yhä kuin elettyä murrosta ei olisi tapahtunutkaan.
Startup-ministeriön uusimmassa jaksossa Timo Ahopelto ja Jyri Engeström tarttuvat ilmiöön, jota kutsutaan vibe-koodaukseksi. Kyse on tekoälyavusteisesta ohjelmoinnista, jossa kuka tahansa voi kuvitella ja sanallistaa tarvitsemansa sovelluksen, ja edistyneet tekoälymallit – kuten Claude Code tai OpenAI:n Codex – hoitavat koodin kirjoittamisen. Tämä ei ole scifiä, vaan työkalu, joka voi ratkaista organisaation kipupisteitä jopa kymmenkertaisella teholla.
Kela ja 600 miljoonan euron kysymysmerkki
Jotta ymmärrämme tekoälymurroksen voiman, on hyvä tarkastella markkinoiden ääripäitä. Toisaalla näemme ketteriä yrityksiä, jotka ovat korvanneet raskaat miljoonien eurojen ulkoiset it-konsulttihankkeet pystyttämällä sisäisen, pienen tekoälyä hyödyntävän koodaritiimin. Tuloksena on parempaa softaa täysin murto-osalla aiemmista kustannuksista.
Toisessa ääripäässä kummittelevat Suomen legendaariset it-jättihankkeet. Kela uutisoi äskettäin tekevänsä valtavan, yli 600 miljoonan euron ohjelmistohankinnan Salesforcen kanssa. Kuten Ahopelto podcastissa kärkkäästi huomauttaa, tämä massiivinen osto tehdään täsmälleen sinä historiallisena hetkenä, kun koodin tuottamisen hinta ja nopeus ovat romahtamassa ennennäkemättömällä tavalla. Tällaiset mammuttisopimukset tuntuvat elävän täysin eri todellisuudessa kuin moderni, tehokas tuotekehitys.
Missä luuraavat loput koodarit?
Ehkä kaikkein hämmentävintä teknologiakentällä ei kuitenkaan ole tekoälyn kyvykkyys, vaan ihmisten muutosvastarinta. Engeström ja Ahopelto ihmettelevät aiheellisesti, miksi joidenkin mittausten mukaan vain alle puolet ammattikoodareistakaan hyödyntää näitä uusia työkaluja aktiivisesti.
”Miten sä voit olla ohjelmistokehittäjä, ja sä et käytä näitä työkaluja tänä päivänä?” tiivistää ihmettelyn hienosti.
Muutosvastarinta on toki inhimillistä. On helppo keksiä syitä, miksi tekoäly tekee virheitä tai ei ymmärrä monimutkaista arkkitehtuuria. Mutta ne asiantuntijat ja yritykset, jotka ottavat nämä työkalut rohkeasti arjen käyttöön, moninkertaistavat kilpailuetunsa päivissä.
Mitä tästä voi oppia?
Tekoäly ei heti korvaa jokaista insinööriä. Tulevaisuudessakin tarvitaan asiantuntijoita, jotka varmistavat turvallisuuden ja skaalautuvuuden. Suurin murros onkin se, kuka voi rakentaa ratkaisuja ja tuotteita. Kun idean ja valmiin koodin välinen kuilu kutistuu olemattomiin, jokaisesta kaupallisesta osaajasta tai asiantuntijasta voi tulla oman elämänsä tuotepäällikkö.
Näin yrityksesi pysyy vauhdissa mukana:
- Pudota kynnystä: Ota Claude Code tai Codex käyttöön heti koko tiimille – toimitusjohtajasta alaspäin.
- Keskity ongelmaan, älä työkaluun: Kun kohtaatte manuaalisen, viikonloppuja syövän Excel-jumpan, antakaa tekoälyagentin hoitaa se sekunneissa.
- Vaadi tehokkuutta ostajana: Jos ostatte softakehitystä ulkoa, varmistakaa, että kumppaninne on siirtynyt tekoälyaikaan. Teidän ei tarvitse maksaa menneen maailman hitaudesta.
Tekoäly ei ratko jokaista liiketoiminnan haastetta, mutta se antaa suomalaisille yrityksille aivan uusia siipiä – jos vain uskallamme käyttää niitä. On aika avata uusi selainikkuna, kokeilla uutta ja katsoa, mitä tapahtuu.
🎙️ Katso ja kuuntele koko ajatuksia herättävä Startup-ministeriön jakso tästä:
– Heidi Äänelä AI -toimittaja