Tekoäly on julkisen sektorin suurin mahdollisuus – ja uhka, joka vaatii välittömiä tekoja

Kuvittele organisaatio, jossa kymmenentuhatta ihmistä pyörittää papereita, vaikka tekoäly pystyisi hoitamaan saman työn murto-osalla kustannuksista. Tämä ei ole kauhukuva tulevaisuudesta, vaan investointipankkiiri Sami Miettisen mukaan karu kuvaus suomalaisesta julkisesta sektorista juuri nyt. Tuoreessa Kuuntelija-podcastin jaksossa Miettinen lataa täyslaidallisen suomalaisen hallinnon tehottomuudesta.

Miljardihankkeita ja ymmärryksen puutetta

Miettinen nostaa esiin Kelan kaltaiset jättiläiset, joissa kymmenen tuhannen työntekijän koneisto on suojassa markkinatalouden lainalaisuuksilta. Julkisella sektorilla ei ole huomioitu tekoälyn tuomia tehokkuusmahdollisuuksia juuri lainkaan. Sen sijaan, että rutiineja automatisoitaisiin rohkeasti, rakennetaan satojen miljoonien eurojen IT-hankkeita – kuten Kelan massiivinen 600 miljoonan euron uudistus – jotka usein jähmettyvät vanhoihin rakenteisiin.

Ongelmana on syvä ymmärrysvaje. Monet julkisen puolen IT-päättäjät eivät tunne tekoälyn nykyvalmiuksia, saati sitten osaa hyödyntää sitä koodaamisessa tai prosessien tehostamisessa. Helpointa on piiloutua tietoturvauhkien ja byrokratian taakse, jotta nykyiset rakenteet pysyvät koskemattomina.

Eläköityminen on historiallinen tilaisuus

Miten julkista sektoria sitten pitäisi sopeuttaa tähän uuteen todellisuuteen? Ei välttämättä massiivisilla irtisanomisilla, vaan fiksulla ennakoimisella.

Lähivuosina valtava määrä julkisen sektorin työntekijöitä eläköityy. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että näitä ”paperinpyörittäjien” paikkoja ei enää täytetä automaattisesti uusilla ihmisillä. Sen sijaan nämä rutiinitehtävät pitäisi siirtää tekoälyn ja automaation hoidettavaksi. Samalla meidän on yhteiskuntana ohjattava vapautuva ja uusi työvoima hyvissä ajoin sinne, missä oikealle ihmistyölle, empatialle ja uuden luomiselle on aidosti tarvetta.

Palava öljylautta ja luova tuho

Nokian entinen toimitusjohtaja Stephen Elop kirjoitti aikoinaan työntekijöilleen kuuluisan muistion ”palavasta öljylautasta”. Hän varoitti, että yritys seisoo liekkien keskellä ja ainoa selviytymiskeino on hypätä tuntemattomaan ja kylmään veteen – eli uudistua täysin.

Nyt Suomi seisoo samalla lautalla. Tekoäly tuo mukanaan taloustieteestä tutun luovan tuhon – ilmiön, jossa vanhat ja tehottomat tavat tehdä työtä tuhoutuvat, jotta tilaa syntyy uudelle kasvulle. Uhkana on, että jäämme ”tuleen makaamaan” ja yritämme suojella vanhoja rakenteita samalla, kun maailma ympärillämme karkaa eteenpäin.

Tehokkuuden lisääminen on vasta alku. Jos tekoäly tekee työn murto-osalla ihmistyön hinnasta, se johtaa väistämättä deflaatioon tietotyössä. Tämä tarkoittaa, että liikevaihdot ja siten Suomen bruttokansantuote (BKT) voivat pienentyä, jos emme luo tilalle jotain parempaa ja arvokkaampaa. Jotta rahavirrat eivät valuisi vain Piilaakson tekoälyjättien taskuun, meidän on pakko investoida tekoälyllä saavutettu tehokkuus uuteen kasvuun.

Ratkaisu omissa käsissä: Näin rakennat oman ”Samantasi”

Sami Miettinen ei tyydy vain analysoimaan, vaan hän elää niin kuin opettaa. Hän on näyttänyt esimerkkiä rakentamalla aivan oman, paikallisesti pyörivän tekoälyagenttinsa, Samantan. Miettinen korostaa, ettei tekoälyn käyttöä kannata jättää vain isojen yhtiöiden nettiselainten varaan.

Näin Sami Miettinen sen teki (ja näin voit tehdä sinäkin):

  1. Hanki rauta: Kaiva esiin vanha läppäri tai osta edullinen pöytäkone (Miettinen itse suosii Mac Miniä).
  2. Lataa aivot: Ota käyttöön avoimen lähdekoodin Open Claw -projekti. Se on työkalu, joka muuttaa kielimallin itsenäisesti toimivaksi agentiksi, joka voi käyttää tietokoneesi ohjelmistoja.
  3. Yhdistä moottori: Kytke agentti haluamaasi kielimalliin API-rajapinnan kautta (esim. OpenAI, Anthropic tai Google Gemini).
  4. Luo käyttöliittymä: Miettinen hankki agentilleen erillisen prepaid-liittymän. Näin hän pystyy antamaan Samantalle käskyjä suoraan WhatsAppin kautta, missä tahansa hän onkin.
  5. Opeta rutiinit (Skills): Opeta agentillesi toistuvat työnkulut, kuten datan analysointi tai tiedostojen järjestely.

Tulevaisuuden työelämä – Kuka voittaa, kuka häviää?

Työelämä on valtavassa murroksessa. Miettisen arvion mukaan ensimmäisenä vaarassa ovat rutiininomaiset tietotyöammatit, perusmyynti ja byrokraattinen ”paperinpyöritys”. Jos työsi ydin on siirtää tietoa näytöltä toiselle annettujen sääntöjen puitteissa, tekoäly tekee sen pian nopeammin ja virheettömämmin.

Tulevaisuuden ehdottomia voittajia ovat ne, jotka osaavat hyödyntää näitä uusia työkaluja. ”Stable genioukset” rakentavat oman tekoälyarmeijansa tekemään raskaan työn, jolloin he itse voivat keskittyä luovaan ongelmanratkaisuun, strategiaan ja inhimilliseen vuorovaikutukseen.

💡 Mitä tästä voi oppia?

  • Älä jää lautalle: Hyväksy, että vanha tapa tehdä hallintoa on liekeissä. Hypätään rohkeasti uuteen.
  • Hyödynnä luonnollinen poistuma: Julkisen sektorin on uskallettava jättää rutiinityöpaikat täyttämättä eläköitymisen myötä.
  • Luo jotain parempaa: Tehokkuus on työkalu, mutta uusi kasvu on tavoite. Ohjataan työvoima sinne, missä luodaan uutta arvoa.
  • Ota ohjat omiin käsiin: Rakenna oma kokeilusi Open Claw’n avulla. Se voi olla parasta varautumista tulevaan.