Vaalien alla perussuomalaisten suusta on kuulunut puhetta Viron veromallista, mistä on kyse? Voiko se toimia Suomessa? Tiivistettynä kyse on siitä, että yritykseen jätettävät voitot verotetaan 20 % tasaverolla myöhemmin. Osingosta jokaisen pitää maksaa vielä erikseen veroa. Tämä kannustaa yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja pitämään varat yrityksessä, mutta samalla valtio menettää merkittävän osuuden.
Mitä veronsiirto tarkoittaa käytännössä valtion talouteen? Kysyin n. 8 vuotta sitten tästä Viron veromallista yliopistossa vierailevalta luennoitsijalta, joka työskenteli valtiovarainministeriössä, ja hän mainitsi, että se ei toimi Suomessa koska Suomi on paljon suurempi maa kuin Viro. Tilastokeskuksen mukaan yhteisöverojen osuus vuonna 2022 oli 8 056 miljoonaa, jos kuvitellaan että 50 % jaetaan osinkoa ja 50 % investoidaan, niin nopeasti laskettuna meidän pitäisi löytää 4 miljardia jostain, millä paikata valtion budjettia. Tässä on riski. Ehdottaisin että tehtäisiin 5–10 vuoden siirtymä, jossa esim. vuositasolla 10–20 % aina enemmän vapauttaa yhteisöverosta ja maksaa sitten kun osinkokin. Esim. vuonna 2024 yhteisöveron vaikutus olisi 80 % riippuen maksetaanko kaikki voitot osinkona ja vuonna 2025 yhteisönveron vaikutus olisi 60 %. Muutamien vuosien sisällä laajemmista investoinneista voitaisiin saada jo paikkausta 4 miljardin vajeeseen.
Viron veromallin lisäksi yrityksen taserakennetta tulisi muutenkin miettiä uudelleen, koska listaamattomissa yrityksissä vain ne yritykset, joissa on paljon varallisuutta, saavat suuremmat veroedut, joka kannustaa yrityksiä omistamaan kesämökkejä sekä muita liiketoimintaan kuulumattomia eriä. Järkevintä olisi rakentaa kannustinmalli, joka tukisi startup-yrityksiä, joilla ei ole kertynyt varallisuutta yritykseen. Ehkä tuotekehityksen tuottama aineeton omaisuus voisi olla taseessa kaksi kertaa ”arvokkaampi” verottajan silmissä kuin staattisena pysyneen yrityksen mökki Leviltä.