Tuntuuko, että Suomen talouskasvu on polkenut paikallaan jo liian kauan? Et ole yksin. Cofounderi-podcastin tuoreessa jaksossa muutosjohtamisen ammattilainen ja yritysvalmentaja Joshua Morrees lataa suorat sanat siitä, miksi Suomi junnaa paikoillaan ja miten suunta vihdoin käännetään. Tämä jakso on pakkokuunneltavaa jokaiselle yrittäjälle, johtajalle ja sijoittajalle, joka haluaa ymmärtää, miten oikeat huipputiimit rakennetaan. Pelkkä selviytyminen ei enää riitä – otetaan selvää, miten saamme Suomen koneen jälleen käyntiin!
Kunnianhimoa ei saa katkaista
Suomi on välillä kuin lahjakas nuori jalkapalloilija, jota pyydetään pelaamaan tahallaan huonommin, jotta muille ei tule paha mieli. Tämä kärjistetty mutta oivaltava vertaus kuultiin Morreesin suusta, kun hän kuvasi yhteiskuntamme taipumusta tasapäistämiseen [24:18].
Jos joku on huippulahjakas, häntä ei aina kannusteta lentämään, vaan hänet valjastetaan vetämään muita perässään. Tämä on omiaan tuhoamaan huippuosaamisen. Meidän pitää uskaltaa antaa tilaa niille, jotka haluavat aidosti rakentaa seuraavan Woltin, Supercellin tai muun globaalin menestystarinan.
Startup-maailmassa ja erityisesti nopeasti skaalautuvissa scaleup-vaiheen yrityksissä tämä asenne on elinehto. Tavoitteen pitää olla alansa paras koko maailmassa, ei vain korttelin paras. Jos tähtäät kuuhun, päädyt huonoimmassakin tapauksessa kiertoradalle.
USA innovoi, Kiina plagioi ja EU reguloi
Morrees nostaa Suomen ja Euroopan kasvun pullonkaulaksi kolme K:ta: kasvattavuus, ketteryys ja kansainvälisyys. Näistä erityisesti ketteryyden puute on helmasyntimme.
Hän tiivistää globaalin kilpailuasetelman oivaltavasti osuvaan letkautukseen: ”Yhdysvallat innovoi, kiinalaiset plagioi ja sitten eurooppalaiset reguloi” [27:48].
Kun muu maailma painaa kaasua, meillä viilataan pilkkua. Esimerkiksi teknologian ja tekoälyn murroksessa emme voi odottaa, että meillä on valmis, A:sta Ö:hön hiottu raportti ennen kuin uskallamme kokeilla mitään uutta. Startup-kentällä puhutaan usein pivotoinnista – eli liiketoimintasuunnan nopeasta muuttamisesta lennosta, kun huomataan, ettei alkuperäinen idea ota tuulta alleen. Tätä samaa kokeilukulttuurin rohkeutta tarvitaan nyt koko yhteiskunnan tasolla.
Toimarin yksinäisyys ja psykologinen turvallisuus
Kasvuyrityksen rakentaminen ei ole soolopeliä. Morrees muistuttaa, että toimitusjohtajan rooli voi silti olla maailman yksinäisin ammatti [02:25]. Kaikki ne ristiriidat ja umpikujat, joita kukaan muu ei organisaatiossa pysty ratkaisemaan, valuvat lopulta toimarin pöydälle.
Tässä korostuu hallituksen ja johtoryhmän rooli. Parhaat hallitukset toimivat huipputiimin lailla: ne eivät vain kyttää riskikartoituksia ja Exceleitä, vaan kysyvät aidosti, miten voivat auttaa toimitusjohtajaa onnistumaan.
Myöskään psykologinen turvallisuus ei tarkoita pelkkiä kivoja säkkituoleja ja ilmaisia limppareita toimistolla. Se on sitä, että rima ja vaatimustaso on viritetty äärimmäisen korkealle, mutta samaan aikaan ilmapiiri sallii vaikeidenkin asioiden käsittelyn avoimesti ja rakentavasti.
Mitä tästä voi oppia?
➔ Lopeta loputon suunnittelu: Tekemistä vaille valmis on monen suomalaisen hankkeen perätila. Uskalla kokeilla, ota riskejä ja opi epäonnistumisista nopeasti. ➔ Rakenna psykologista turvallisuutta: Aseta tavoitteet pilviin, mutta varmista, että tiimilläsi on turvallinen tila suoriutua ja kohdata arjen vaikeat hetket yhdessä. ➔ Nosta rimaa: Älä tyydy piirimestaruuteen. Ruoki lahjakkuutta ja innostusta riippumatta siitä, onko kyse koodaamisesta, myynnistä tai muutosjohtamisesta.
Meillä on Suomessa valtavasti osaamista ja uuden sukupolven nälkää. Nyt tarvitaan vain se ratkaiseva askel: siirrytään pohtimisesta tekemiseen.
🎙️🚀📈 Katso koko jakso tästä: Tällä videolla Joshua Morrees ja Cofounderi-tiimi purkavat atomeiksi sen, miten huipputiimit syntyvät ja miten suomalainen kasvumoottori saadaan oikeasti käyntiin. Luvassa tiukkaa asiaa muutosjohtamisesta, skaalaamisesta ja tekoälyn hyödyntämisestä!