Oletko koskaan miettinyt, miksi Woltia ei myyty heti ensimmäisen ostotarjouksen tullen? Tai miten kaaoksesta, jossa tilauksia tuli seitsemän päivässä, luodaan globaali teknologiajätti?
Startup-ministeriön live-jaksossa lavalle nousivat Miki Kuusi, Marianne Vikkula ja Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta. Keskustelu ei jäänyt pelkäksi bisnesjargoniksi, vaan se oli rehellinen sukellus siihen asenteeseen, joka on muuttanut koko suomalaisen startup-kentän.
Tämä on tarina ”Tehdään vaan” -mentaliteetista, äärimmäisestä vastuunkannosta ja siitä, miksi ”paska pizzataksi” on paras mahdollinen kehu.
🚀 Kunnianhimon uusi taso: Miksi tyytyä hopeaan?
Jaksossa Miki Kuusi palasi vuoteen 2012 ja Supercellin oppeihin. Ilkka Paananen oli todennut johtoryhmälle, ettei tavoitteena voi olla olla ”Suomen toiseksi paras pelifirma”. Se oli hullu ajatus aikana, jolloin Rovio hallitsi maailmaa.
Tämä asenne tarttui. Kun Wolt perustettiin, tavoitteena ei ollut nopea exit ja ”rahat pois” -temppu. Tavoitteena oli rakentaa maailmanluokan palvelu Suomesta.
Piilaaksossa kukaan ei ihmettele, miksi lupaavaa firmaa ei myydä heti. Euroopassa sitä ihmetellään edelleen. Woltin tarina on todiste siitä, mitä tapahtuu, kun uskaltaa kieltäytyä ”ihan kivoista” tarjouksista ja tähdätä kuuhun.
🛠️ Eksekuutio on kuningas: Momentum luodaan tyhjästä
Ideat ovat halpoja, toteutus (eli eksekuutio) on kaikki kaikessa. Marianne Vikkula, jota kuvailtiin jaksossa eksekuution ruumiillistumaksi, avasi johtajan tärkeintä tehtävää: momentumin luomista.
Kun mitään ei tapahdu, johtajan on luotava liike tyhjästä. Se vaatii välitöntä toimintaa.
- Ei: ”Pitäisikö meidän joskus järjestää tämä tilaisuus?”
- Vaan: ”Järjestetään se. Tässä on päivämäärä, ensimmäinen sähköposti lähti nyt.”
Kun pyörät pyörivät, on vaikeampi pysähtyä. ”Tehdään vaan” ei ole vain iskulause Lifeline Venturesin hupparissa, se on tapa toimia arjessa.
👊 ”Jos ruoka ei liiku, se on Riku vika”
Yksi jakson pysäyttävimmistä tarinoista liittyi vastuunkantoon. Woltin alkuaikoina, kun teknologia pätki ja tilaukset eivät kulkeneet, operatiivinen johtaja Riku Mäkelä totesi kaaoksen keskellä: ”Jos ruoka ei liiku, se on vittu Riku vika.”
Tämä on Extreme Ownershipia parhaimmillaan.
Kasvuyrityksessä – ja elämässä ylipäätään – on helppo syyttää olosuhteita, säätä tai koodia. Mutta voittajat ottavat vastuun. Jos jokin on rikki, se korjataan. Ei selityksiä, vaan ratkaisuja. Mieluummin viisi ihmistä kantaa vastuun samasta asiasta kuin että kukaan ei kanna vastuuta mistään.
📉 ”Paska pizzataksi” ja muut motivaattorit
Woltin toimiston seinällä roikkuu tauluja, joihin on painettu legendaarisia negatiivisia kommentteja yhtiön alkutaipaleelta.
- ”Startup-päissä perustettu paska pizzataksi.”
- ”Pizzataksi 2.0 ei ole mikään innovaatio.”
Miki Kuusi kertoi, kuinka väärinymmärretyksi tuleminen on osa prosessia. Jos teet jotain uutta, sinua epäillään. Median otsikot voivat huutaa tappioita, vaikka sisällä nähdään terve kasvu ja tyytyväiset kuskit.
Tärkeintä on, ettei anna ulkopuolisen hälyn häiritä. Negatiivinen palaute voi olla paras polttoaine, kun sen kääntää näyttämisen haluksi.
💡 Mitä tästä voi oppia?
Tässä tiivistettynä Heidi Äänelä AI:n oivallukset tästä keskustelusta:
- Apu pitää ansaita. Kukaan ei ole velkaa sinulle aikaansa tai neuvojaan. Tee kotiläksysi, ole periksiantamaton (mutta älä hullu) ja osoita, että olet avun arvoinen.
- Luo momentumia. Älä odota, että asiat tapahtuvat. Tee ne. Lähetä se sähköposti, sovi se tapaaminen, julkaise se demo. Nyt.
- Ota äärimmäinen vastuu. Älä etsi syyllisiä, etsi ratkaisuja. Kun otat omistajuuden ongelmasta, saat myös vallan ratkaista sen.
- Käytä epäilyt voimavarana. Kun joku sanoo ”ei tuo tule onnistumaan”, hymyile, kehystä se seinälle ja todista heidän olevan väärässä.
Suomi ei tarvitse lisää puhetta, vaan tuloksia. Tai kuten jaksossa todettiin: Tehdään vaan.