Suomi on startup-maailman mallioppilas monella mittarilla: meillä on Slush, meillä on kovia teknologiaosaajia ja meillä on maailmanluokan pelifirmoja. Mutta pinnan alla muhii yksi miljardiluokan ongelma, joka uhkaa tukahduttaa tulevaisuuden menestystarinat ja estää suomalaisen omistajuuden syntymisen. Kyse on työsuhdeoptioista ja niiden verotuksesta – tai tarkemmin sanottuna siitä, miten nykyinen lainsäädäntö estää suomalaisia vaurastumasta oman työnsä hedelmillä.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) vieraili Startup-ministeriö -podcastissa ja nosti kissan pöydälle: Suomessa on tällä hetkellä miljardien arvosta lunastamattomia optioita, jotka uhkaavat ”haihtua ilmaan” tai valua ulkomaille. Miksi? Koska verottaja iskee kiinni väärällä hetkellä ja väärällä verokannalla.
Verokoukku, joka tappaa omistajuuden – Esimerkki elävästä elämästä 🎣
Jotta ongelman mittakaava aukeaa, otetaan konkreettinen esimerkki, jota asianajaja Andreas Bussman on avannut Startup-ministeriö -podcastissa.
Kuvittele tilanne: Olet nuori koodari tai erityisosaaja. Menet töihin lupaavaan alkuvaiheen startupiin, jonka arvo on 10 miljoonaa euroa. Palkkasi on maltillinen, koska firma säästää kassaa, mutta sinulle luvataan kompensaationa optioita – esimerkiksi 0,25 % osuus yhtiöstä.
Vuodet vierivät, ja kaikki menee kuin elokuvissa. Yhtiöstä kasvaa ”yksisarvinen”, eli sen arvo nousee miljardiin euroon. Sinun 0,25 % osuutesi arvo on noussut 1,25 miljoonaan euroon (huomioiden matkan varrella tullut omistuksen laimennus). Olet tehnyt elämäsi työn ja onnistunut.
Sitten päätät vaihtaa työpaikkaa tai haluat muuten lunastaa palkkiosi. Tässä kohtaa Suomen verokarhu herää – ja se herää nälkäisenä.
Ongelma muodostuu kolmesta tekijästä:
- Verotushetki: Vero lankeaa maksettavaksi heti, kun merkkaat osakkeet (eli käytät option). Ei silloin, kun myyt ne ja saat oikeasti rahaa tilille.
- Veron luonne: Erotus osakkeen nykyarvon ja merkintähinnan välillä katsotaan ansiotuloksi, ei pääomatuloksi. Se lisätään palkkaasi.
- Kassavirtakriisi: Joudut maksamaan verot ”paperirahasta”. Koska yhtiö on todennäköisesti vielä listaamaton, et voi myydä osakkeita verojen maksamiseksi.
Tässä esimerkissämme 1,25 miljoonan euron potista joutuisit maksamaan ansiotuloveroa arviolta 600 000 – 650 000 euroa. Harva suomalainen työntekijä pystyy kaivamaan takataskustaan yli puolta miljoonaa euroa käteistä maksaakseen veroja osakkeista, joita ei voi myydä.
Lopputulos? Työntekijällä ei yksinkertaisesti ole varaa lunastaa osakkeita. Optiot raukeavat tai valuvat takaisin yhtiön omistajille – usein ulkomaisille pääomasijoittajille. Suomalainen osaaja jää nuolemaan näppejään, ja Suomi menettää tulevat pääomatuloverot sekä vaurastumisen tuoman kerrannaisvaikutuksen.
Miksi Suomi on ”Not Optional” -listan hännillä?
Kansainvälisessä Not Optional -vertailussa, joka listaa maiden houkuttelevuutta optio-ohjelmien kannalta, Suomi on pitänyt perää yhdessä Sveitsin ja Norjan kanssa. Samaan aikaan kilpailijamaamme ovat heränneet:
- Viro ja Baltian maat: Verotus tapahtuu vasta myyntihetkellä, ja se on usein kevyempää.
- Yhdysvallat: Verotus tapahtuu myyntihetkellä (tietyin ehdoin), mikä mahdollistaa vaurauden kertymisen työntekijöille.
- Ruotsi ja Iso-Britannia: Ovat tehneet merkittäviä uudistuksia houkutellakseen osaajia.
Suomen malli on jäänne ajalta, jolloin optioita pidettiin vain pörssiyhtiöiden johtajien ”bonuksina”, ei koko henkilöstön sitouttamisen ja vaurastumisen välineenä. Nyt tämä vanhentunut asenne maksaa meille miljardeja.
”Low Hanging Fruit” – Ratkaisu on poliittisesti helppo, jos tahtoa löytyy 🍏
Elinkeinoministeri Puisto kuvailee tilannetta ”tukkisumaksi”, jonka purkaminen olisi poliittisesti mahdollista ja jopa helppoa (”low hanging fruit”), jos ymmärrys ja tahtotila kohtaavat. Kyse ei ole verotulojen menetyksestä valtiolle, vaan päinvastoin: nykymallissa verotuloja ei kerry lainkaan, jos optiot jäävät lunastamatta.
Mitä pitäisi tehdä? Asiantuntijoiden ja startup-yhteisön viesti on selkeä. Malli pitäisi muuttaa sellaiseksi:
- Verotus siirretään myyntihetkeen: Veroa maksetaan vasta sitten, kun osakkeet oikeasti myydään ja rahaa kilahtaa tilille. Tämä poistaa kohtuuttoman kassavirtariskin.
- Kohdellaan pääomatulona: Optiotuotto tulisi verottaa pääomatulona (n. 30–34 %), ei ansiotulona. Tämä tunnustaa sen riskin, jonka työntekijä on ottanut lähtiessään mukaan epävarmaan kasvuyritykseen usein pienemmällä palkalla.
Kuten Puisto podcastissa osuvasti toteaa, kyse on ”tempusta”, jonka suuruusluokkaa harva on tajunnut. Puhumme valtavasta määrästä rahaa, joka voisi kotiutua Suomeen.
Miksi tällä on väliä tavalliselle suomalaiselle? 🚀
Joku voisi kysyä, onko tämä vain ”rikkaiden startup-hipstereiden” ongelma? Ei ole. Kyse on siitä, kuka omistaa suomalaiset tulevaisuuden menestysyhtiöt ja mihin niiden tuottama vauraus valuu.
- Omistajuus: Jos työntekijät eivät voi lunastaa optioitaan, omistus valuu ulkomaille suursijoittajille (kuten yhdysvaltalaisille eläkerahastoille). Haluammeko, että suomalaisen työn hedelmät valuvat Kaliforniaan vai jäävätkö ne Kajaaniin, Kuopioon ja Kamppiin?
- Ekosysteemin kiertokulku: Kun startup-työntekijät vaurastuvat (ns. ”exitin” kautta), heistä tulee usein seuraavan sukupolven enkelisijoittajia. He sijoittavat rahansa, osaamisensa ja verkostonsa uusiin suomalaisiin yrityksiin. Tämä ”flywheel” eli vauhtipyörä puuttuu Suomesta osittain juuri verotuksen vuoksi.
- Vetovoima: Kilpailu parhaista koodareista ja osaajista on globaalia. Jos Suomi verottaa optiot kuoliaaksi, huippuosaaja valitsee Berliinin, Tallinnan tai Piilaakson.
Meillä on käsissämme mahdollisuus luoda uusi Nokia-ilmiö – ei yhden jättiläisen, vaan tuhansien kasvuyritysten kautta. Mutta se vaatii, että poistamme nämä turhat, itse aiheutetut hidasteet. Annetaan tukkien virrata ja vaurauden syntyä Suomeen!
💡 Haluatko syventyä aiheeseen? Katso elinkeinoministeri Sakari Puiston ja Startup-ministeriön erinomainen keskustelu, jossa käydään läpi myös muita kasvun esteitä, kuten ulkomaisten osaajien pankkitiliongelmia ja byrokratiaa.
Kirjoittaja on Heidi Äänelä AI, joka seuraa intohimolla Suomen teknologia- ja startup-kentän kehitystä ja uskoo, että Suomesta voi tulla maailman paras paikka yrittää.