EU AI Act selkokielellä: mitä yrityksen on tehtävä nyt

Intro

AI Act eli EU:n tekoälyasetus on Euroopan unionin sääntelykehys tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä käytetään turvallisesti, läpinäkyvästi ja ihmisten perusoikeuksia kunnioittaen. AI Act jakaa tekoälyjärjestelmiä riskitasojen mukaan: osa käyttötavoista kielletään, korkean riskin järjestelmille asetetaan tiukempia vaatimuksia ja moniin käyttötapauksiin tulee läpinäkyvyysvelvoitteita. Asetus tuli voimaan 1.8.2024. Kielletyt käytännöt ja AI-lukutaitovelvoite alkoivat 2.2.2025, yleiskäyttöisten mallien velvoitteet 2.8.2025 ja läpinäkyvyysvelvoitteet sekä viranomaisvalvonta 2.8.2026. Korkean riskin velvoitteet siirtyivät asetuksella (EU) 2026/1744 vuosiin 2027 ja 2028.

Käytännön vinkki: Jos organisaatiosi käyttää tekoälyä rekrytoinnissa, koulutuksessa, työntekijöiden arvioinnissa, luottopäätöksissä, biometrisessä tunnistamisessa tai kriittisessä infrastruktuurissa, selvitä ajoissa, voiko kyse olla korkean riskin AI-järjestelmästä — silloin vaatimuksiin kuuluvat mm. riskienhallinta, dokumentointi, lokitus, datan laatu ja ihmisen valvonta.

The AI Act and AI legislation — a practical test of responsible AI begins for European companies

The AI Act isn't some distant future — it's already underway. The regulation classifies AI systems by risk level: the greater the risk to people, the stricter the requirements. You can use AI boldly, but not carelessly.

1. Introduction: from AI's Wild West to the age of rules

AI has advanced faster than many organizations have been able to build ground rules for it. First came the excitement. Chatbots, image generators, automatic summaries, recruiting tools, customer service bots and decision-making assistants landed on desks at a rapid pace.

Sitten tuli seuraava kysymys: Kuka vastaa, jos tekoäly tekee virheen?

If an AI system discriminates in hiring, makes an incorrect credit decision, misidentifies a person in camera footage or produces misleading content, it's no longer just about technology. It's about people, rights, money, safety and trust.

Tähän tarpeeseen syntyi Euroopan unionin tekoälyasetus, eli AI Act. Se on maailman ensimmäinen laaja, horisontaalinen tekoälylainsäädäntökehys. Sen tavoite on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: tekoälyä saa kehittää ja käyttää, mutta sen pitää tapahtua turvallisesti, läpinäkyvästi ja ihmisten perusoikeuksia kunnioittaen.

Euroopan komission AI Act -sivu kertoo, että AI Act tuli voimaan 1.8.2024 ja sitä sovelletaan vaiheittain: kiellettyjä käytäntöjä koskevat säännöt ja AI-lukutaito alkoivat 2.2.2025, yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat velvoitteet 2.8.2025 ja läpinäkyvyysvelvoitteet sekä viranomaisvalvonta 2.8.2026.[1] Korkean riskin järjestelmiä koskevat velvoitteet siirtyivät myöhemmäksi asetuksella (EU) 2026/1744: liitteen III käyttötapaukset 2.12.2027 ja liitteen I tuotteet 2.8.2028.[12]

AI Act ei siis ole enää kaukainen tulevaisuus. Se on jo käynnissä.

2. What is the AI Act?

The AI Act, the EU's Artificial Intelligence Act, is a European Union regulation that governs the development, placing on the market and use of AI systems in the EU.

The regulation doesn't cover just one industry. It broadly covers the use of AI across sectors: work, education, finance, public services, healthcare, security, infrastructure and consumer services.

Tärkeää on ymmärtää, että AI Act ei kiellä tekoälyä. Se ei myöskään sano, että kaikki AI on vaarallista. Sen logiikka on riskiperusteinen:

• minimal risk → few or no specific obligations

• transparency risk → users must be told that AI is being used

• high risk → strict requirements

• unacceptable risk → use is prohibited

Tämä tekee AI Actista kiinnostavan. Se ei yritä säädellä tekoälyä yhtenä möykkynä, vaan kysyy: mihin tekoälyä käytetään ja millaisia seurauksia käytöllä voi olla?

The same technology can be harmless in one situation and very risky in another. AI that suggests blog headlines is not the same as AI that assesses a job applicant's suitability or creditworthiness.

3. Why did the EU want its own AI regulation?

AI regulation has two major goals that may seem contradictory but aren't necessarily.

Ensimmäinen on innovaatio. Eurooppa haluaa, että tekoälyä kehitetään ja käytetään. Yritykset tarvitsevat uusia työkaluja, julkinen sektori parempia palveluja ja kansalaiset hyödyllisiä sovelluksia.

Toinen on luottamus. Jos ihmiset eivät luota tekoälyyn, he eivät halua käyttää sitä. Jos yritykset eivät tiedä sääntöjä, ne voivat joko ottaa liian suuria riskejä tai jättää hyödylliset ratkaisut tekemättä.

Euroopan komission tekoälypolitiikan sivu kuvaa EU:n lähestymistapaa kahden sanan kautta: excellence and trust — huippuosaaminen ja luottamus. EU haluaa vahvistaa kilpailukykyä ja teknologista omavaraisuutta, mutta samalla varmistaa, että tekoäly on ihmiskeskeistä ja luotettavaa.[2]

Tässä on AI Actin poliittinen ydin. Eurooppa yrittää rakentaa markkinaa, jossa tekoälyyn voi luottaa. Se ei ole vain juridinen tavoite. Se on myös liiketoiminnallinen tavoite. Luottamus voi olla kilpailuetu.

4. Risk-based thinking: the core of the AI Act

The most important idea in the AI Act is its risk-based approach. Not all AI systems are treated the same way. The obligations depend on how much risk a system can pose to people, society or fundamental rights.

Put simply, the AI Act divides AI use into four categories:

4.1 Unacceptable risk

Certain AI practices are banned outright because they are considered incompatible with EU values and fundamental rights.

4.2 High risk

AI may be used, but only in line with strict requirements. This applies, for example, to many systems used in situations that affect people's opportunities, rights or safety.

4.3 Transparency risk or limited risk

In certain situations, people must be told that they are interacting with AI or that content has been generated by AI.

4.4 Minimal risk

Most everyday AI use falls under lighter regulation. For example, drafting text, brainstorming or internal productivity use isn't automatically a high-risk activity.

This risk model is practical, but it requires a new kind of thinking from organizations. It's no longer enough to ask: “Do we use AI?”

Pitää kysyä: ”Mihin käytämme tekoälyä, keihin se vaikuttaa ja mitä vahinkoa virhe voisi aiheuttaa?”

5. Prohibited AI practices: what you can't do

The strictest part of the AI Act concerns prohibited AI practices. These are uses the EU considers so risky that they aren't allowed.

AI Actin artikla 5 kertoo, että kiellettyjä tekoälykäytäntöjä koskeva artikla tuli sovellettavaksi 2.2.2025.[3]

Prohibited practices include, for example, using AI to manipulate or exploit people in ways that can cause significant harm. The regulation also targets certain forms of social scoring and other uses that are especially problematic from a fundamental rights perspective.

In practice, this means an organization has to be able to recognize when an AI solution enters territory where people's behavior is steered, evaluated or restricted in ways that may be unfair, discriminatory or opaque. This doesn't only apply to big tech companies — a smaller company can also end up in a risk area if it uses AI, for example, to evaluate the behavior of employees, customers or users in ways that have real consequences.

Tässä kohtaa AI Act pakottaa kysymään epämukavan mutta tärkeän kysymyksen: Auttaako tekoäly ihmistä — vai alkaako se ohjata ihmistä tavalla, jota ihminen ei ymmärrä tai voi vastustaa?

6. High-risk AI systems: where the obligations get tougher

From a practical standpoint, high-risk AI systems may be the most important part of the AI Act. They aren't banned, but they are subject to strict requirements. A high-risk system can arise, for example, when AI is used:

• in recruiting

• in evaluating employees

• in access to education or assessing students

• in assessing creditworthiness

• in critical infrastructure

• in law enforcement

• in migration and border control

• in the administration of justice

• in biometric identification or categorization

• in certain healthcare or safety use cases

Euroopan komission AI Act -palvelupisteen UKK huomauttaa, että jos AI-agentti luokitellaan korkean riskin AI-järjestelmäksi, siihen sovelletaan lisävaatimuksia, joiden tarkoitus on varmistaa järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus sen käyttötarkoituksessa. Näiden soveltaminen alkaa liitteen III käyttötapauksissa 2.12.2027 ja liitteen I tuotteissa 2.8.2028; asetus (EU) 2026/1744 pidensi alkuperäistä 2.8.2026:n määräaikaa.[12] Lisäksi jos agentti on tarkoitettu vuorovaikutukseen luonnollisten henkilöiden kanssa tai sisällön tuottamiseen, myös läpinäkyvyyssäännöt voivat tulla sovellettaviksi.[4]

Tässä on olennainen viesti yrityksille: Korkea riski ei määräydy sen mukaan, onko teknologia hienoa tai monimutkaista. Se määräytyy käyttötarkoituksen ja vaikutusten mukaan.

Even a simple AI tool can be a high-risk system if it's used in a situation that affects a person's rights, opportunities or safety.

7. What is required of high-risk systems?

7.1 Risk management

The organization has to identify, assess and manage the system's risks throughout its lifecycle. That doesn't just mean a risk list at the start — it means an ongoing process. What could go wrong? Whom does it affect? How is the risk detected? What happens if the system behaves incorrectly?

7.2 Data governance and data quality

An AI system is only as good as its data. In high-risk systems, the data has to be fit for purpose, high quality and well governed. Particular attention must be paid to biases, gaps and whether the data could lead to discriminatory outcomes.

7.3 Technical documentation

The system must have adequate documentation: what it does, what it's used for, what data it was developed with, what its limitations are and how it's monitored. Documentation isn't just for the authorities — it's also the organization's own safety net.

7.4 Logging

High-risk systems must generate logs so that their use and operation can be traced. Logs matter if you later need to find out why the system made a particular recommendation or decision.

EUR-Lexin AI Act -tekstissä todetaan muun muassa, että korkean riskin AI-järjestelmien tarjoajien on pidettävä automaattisesti syntyneitä lokitietoja hallussaan tarkoituksenmukaisen ajan, vähintään kuusi kuukautta, ellei muu EU- tai kansallinen lainsäädäntö toisin määrää.[5]

7.5 Human oversight

A high-risk AI system must not be a black box that operates without understandable human control.

AI Actin artikla 14 sanoo, että ihmisen valvonnan tavoitteena on estää tai minimoida terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin kohdistuvia riskejä, joita korkean riskin AI-järjestelmän käyttö voi aiheuttaa.[6]

“A human oversees it” must not mean someone clicking an approve button without understanding what the system did. The person providing oversight needs the competence, the authority and a real opportunity to intervene.

7.6 Accuracy, robustness and cybersecurity

The system must work reliably in real-world conditions too. It has to withstand errors, anomalies and misuse attempts better than an ordinary experimental tool.

Tässä AI Act muistuttaa yrityksiä yhdestä perusasiasta: Jos tekoäly vaikuttaa ihmisten elämään, sitä ei voi kohdella beta-versiona.

8. Transparency obligations: when do people need to be told about AI?

Not all AI Act obligations relate to high-risk systems. In many situations, the key requirement is transparency. People must know if they are interacting with AI, or if content has been generated by AI in certain situations covered by the regulation.

Euroopan komission läpinäkyvyysvelvoitteiden UKK kertoo, että AI Actin artikla 50 asettaa läpinäkyvyysvelvoitteita tiettyjen AI-järjestelmien tarjoajille ja käyttöönottajille, mukaan lukien generatiiviset ja vuorovaikutteiset AI-järjestelmät sekä deepfake-sisällöt. Velvoitteiden tarkoitus on vähentää harhaanjohtamisen, impersonoinnin ja disinformaation riskejä sekä vahvistaa luottamusta informaatioympäristöön.[7]

In practice, this can mean, for example:

• a chatbot must disclose that it is AI if that isn't obvious

• content generated or edited with AI may require labeling

• transparency is especially important for deepfake content

• users must understand when they are dealing with a machine rather than a person

Tämä ei ole vain juridinen yksityiskohta. Se on luottamuskysymys. Jos asiakas huomaa jälkikäteen puhuneensa tekoälyn kanssa, vaikka luuli puhuvansa ihmiselle, luottamus voi särkyä nopeasti.

9. General-purpose AI models (GPAI): why are ChatGPT-style models a question of their own?

AI Actissa on oma sääntelykerroksensa yleiskäyttöisille tekoälymalleille. Näitä kutsutaan usein GPAI-malleiksi, englanniksi general-purpose AI models.

These are models that can be used for many different purposes. They aren't systems built for just one application. The same general-purpose model can end up in customer service, coding, content production, analytics, teaching, decision support or as part of a high-risk application.

AI Actin aikataulussa yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat velvoitteet alkoivat soveltua 2.8.2025.[1]

From a company's point of view, this means two things. First, model providers have obligations of their own. Second, an organization using the model can't assume that responsibility disappears because “we're just using an off-the-shelf tool.”

Jos yleiskäyttöinen malli liitetään osaksi rekrytointia, luottopäätöksiä, työntekijäarviointia tai muuta korkean riskin käyttötapaa, kokonaisuus pitää arvioida käyttötarkoituksen perusteella. Teknologia voi olla sama. Riskitaso muuttuu käyttökohteen mukaan.

10. The AI Act timeline: what already applies and what comes next?

August 1, 2024 — the AI Act entered into force

The regulation entered into force on August 1, 2024. That started the transition period.

February 2, 2025 — prohibited practices and AI literacy

Kiellettyjä tekoälykäytäntöjä koskevat säännöt sekä AI-lukutaitoa koskevat velvoitteet alkoivat soveltua.[1]

August 2, 2025 — general-purpose AI models

The obligations for GPAI models began to apply.

August 2, 2026 — transparency and oversight

Läpinäkyvyysvelvoitteet tulevat sovellettavaksi. Tästä päivästä alkaen AI-toimisto ja jäsenvaltioiden viranomaiset vastaavat asetuksen täytäntöönpanosta, valvonnasta ja sen noudattamisen varmistamisesta.[1]

December 2026 — a new prohibited practice

Digital Omnibus -asetuksella lisätty yhdeksäs kielletty käytäntö tulee voimaan.[1]

December 2, 2027 — high-risk use cases (Annex III)

Herkkien alojen korkean riskin käyttötapaukset — muun muassa rekrytointi, koulutus, luottopäätökset ja biometriikka — tulevat sovellettavaksi. Alkuperäinen määräpäivä oli 2.8.2026, ja siirtymäaikaa pidennettiin asetuksella (EU) 2026/1744.[1][12]

August 2, 2028 — high-risk products (Annex I)

Säänneltyihin tuotteisiin sisältyvät korkean riskin AI-järjestelmät saivat pisimmän siirtymäajan. Euroopan komission standardointisivu kuvaa standardointiin ja soveltamisaikatauluihin liittyviä jatkovaiheita korkean riskin järjestelmien osalta.[8][12]

Aikataulu muuttui kesken soveltamisen. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 8.7.2026 asetuksen (EU) 2026/1744, joka muuttaa AI Actia ja siirtää korkean riskin velvoitteiden soveltamista. Jos olet lukenut AI Actin aikataulusta aiemmin, korkean riskin päivämäärät ovat todennäköisesti vanhentuneet.[9][12]

Yrityksen ei silti kannata jäädä odottamaan. Jos organisaatiossa on mahdollisesti korkean riskin AI-käyttöä, valmistelu kannattaa aloittaa nyt — pidennetty siirtymäaika on lisäaikaa valmistautua, ei syy jättää asiaa.

11. AI literacy: a small article, a big change

AI literacy is one of the most interesting parts of the AI Act, because at first glance it looks like a soft obligation. In reality, it can change organizations' day-to-day work a lot.

AI literacy means that providers and deployers of AI systems must ensure that the people using AI have sufficient competence relative to the context of use. That doesn't mean everyone has to know how to code. It means people need to understand, for example, what AI is suited for, where its limits are, what risks its use involves, how to evaluate its answers, when a human needs to step in, what data can be given to AI, when sources need to be checked and what the organization's own rules say.

AI Actin artikla 4 koskee AI-lukutaitoa ja on ollut sovellettavana 2.2.2025 alkaen. Se velvoittaa tarjoajia ja käyttöönottajia toteuttamaan toimenpiteitä riittävän AI-lukutaidon varmistamiseksi, huomioiden muun muassa teknisen osaamisen, kokemuksen, koulutuksen ja käyttökontekstin.

Tämä on iso viesti johdolle. AI-koulutus ei ole enää vain ”kiva lisä”. Se on osa vastuullista tekoälyn käyttöönottoa.

12. What does the AI Act mean for companies in practice?

For a company, the AI Act doesn't primarily mean that the legal department reads the regulation and writes a memo. It means mapping how AI is used.

Ensimmäinen tehtävä on selvittää: Missä me käytämme tekoälyä jo nyt?

In many organizations, the answer is surprising. AI can be found in HR tools, marketing platforms, customer service, CRM systems, analytics, document processing, security tools, production processes, recruiting systems, employee performance evaluation, content production and internal chatbot solutions.

The second task is to classify the use cases by risk. The third task is to build a governance model. In practice, this can mean an AI register, risk classification, designated owners, approval processes, privacy and security assessments, procurement criteria, staff training, guidelines for using generative AI, documentation of high-risk systems, logging and defining human oversight.

Euroopan komission AI Pact -sivu kannustaa organisaatioita valmistautumaan AI Actin toimeenpanoon etukäteen. AI Pact on vapaaehtoinen aloite, jonka tarkoitus on tukea organisaatioita suunnittelemaan AI Actin vaatimusten käyttöönottoa.[10]

Tässä on hyvä käytännön periaate: Älä aloita pykälistä. Aloita käyttötapauksista. Kun tiedät, missä AI:ta käytetään, voit arvioida, mitä sääntöjä sovelletaan.

13. Startups and the AI Act: a drag or a competitive advantage?

In the startup world, regulation often stirs mixed feelings. On the one hand, regulation can feel like a drag. A small team doesn't have unlimited lawyers, compliance experts or documentation resources. On the other hand, the AI Act can also be a competitive advantage.

If a startup builds an AI product from the start that is transparent, documented, secure and risk-aware, it can be in a stronger position, especially in enterprise sales. B2B customers will increasingly ask: What data is the system based on? How are risks managed? Can the system discriminate? How does human oversight work? Is the system a high-risk use case? How are logging and documentation handled? How has the AI Act been taken into account?

For a startup, that may sound heavy. But it can also set a serious player apart from an experimental project.

Especially if a startup operates in HR, education, finance, health, security or the public sector, the AI Act can't be left for later.

Hyvä nyrkkisääntö startupille: Jos tuotteesi vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin, oikeuksiin tai turvallisuuteen, rakenna compliance mukaan jo tuotekehityksen alkuvaiheessa. Se on halvempaa kuin korjata kaikki jälkikäteen.

14. A practical checklist for organizations

14.1 Take an AI inventory

List all AI systems and tools that use AI. Ask: Where is AI used? Who uses it? For what purpose? Is the use internal or external? Does it affect customers, employees or citizens?

14.2 Classify use cases by risk

Assess whether the use falls under prohibited practices, high-risk systems, transparency obligations or minimal-risk use.

14.3 Take a close look at high-risk areas

If you use AI in recruiting, employee evaluation, educational admissions, student assessment, credit decisions, insurance or financing decisions, biometric identification, critical infrastructure, security, healthcare or to support decisions by public authorities, look into it especially carefully.

14.4 Assign responsibilities

Who owns the AI risks? At a minimum, you need business ownership, technical ownership, data protection ownership, security ownership, legal review, user training and leadership oversight.

14.5 Build documentation

For high-risk systems, documentation isn't a voluntary extra. Document: intended purpose, data sources, risks, testing, human oversight, logging, vendors, updates, incidents and user instructions.

14.6 Train your staff

AI literacy needs to be proportionate to the role. The marketing team needs different training than HR, legal, IT or customer service.

14.7 Update your procurement criteria

When you buy an AI tool, ask the vendor: Does the system fall under the AI Act? What is its intended purpose? Has a risk assessment been done? What documentation is available? How is data processed? How does logging work? How is human oversight designed? How can the system be audited?

14.8 Create an approval process for high-risk use

No one should roll out a high-risk AI system on their own as an experiment. You need a clear gate before deployment.

14.9 Keep up as the rules are clarified

AI Actin käytännön soveltaminen tarkentuu ohjeiden, standardien ja viranomaistulkintojen kautta. Euroopan komission standardointisivu kertoo, että harmonisoituja standardeja kehitetään muun muassa korkean riskin AI-järjestelmien vaatimuksiin. Kun standardit valmistuvat ja ne julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, ne voivat antaa vaatimustenmukaisuuden olettaman.[11]

Tämä tarkoittaa käytännössä: AI Act ei ole vain yksi laki. Se on kehittyvä sääntely- ja standardointiekosysteemi.

15. Common misconceptions about the AI Act

Misconception 1: “The AI Act only applies to big tech companies”

It doesn't. It can also apply to ordinary companies if they use AI systems for purposes covered by the regulation.

Misconception 2: “If we use an off-the-shelf tool, the vendor is responsible”

Not necessarily. The vendor may have obligations, but the deployer may also have obligations of its own. The intended purpose in particular makes a big difference.

Misconception 3: “Generative AI is always high-risk AI”

It isn't. Using a chatbot for brainstorming isn't automatically a high-risk activity. But the same technology can become part of a high-risk use if it's used, for example, to evaluate job candidates.

Misconception 4: “AI literacy means technical training”

Not only that. AI literacy is also the ability to assess risks, understand limits, verify information and use AI responsibly.

Misconception 5: “Regulation kills innovation”

Bad regulation can slow things down. But clear ground rules can also increase trust and speed up adoption. Enterprise customers don't want to buy a black box that could cause legal or reputational harm.

Misconception 6: “We can deal with this later”

A dangerous idea. If AI is already part of recruiting, employee evaluation, customer classification or decision support, it pays to do a risk assessment right away.

16. Conclusions: responsible AI isn't paperwork — it's building trust

The AI Act is changing how AI is adopted in Europe. It doesn't mean AI development stops. It means AI can no longer be rolled out on enthusiasm alone if its impact on people is significant.

These are the key takeaways:

• AI Act on jo voimassa. Asetus tuli voimaan 1.8.2024. Osa velvoitteista, kuten kielletyt käytännöt ja AI-lukutaito, on ollut sovellettavana 2.2.2025 alkaen. GPAI-malleja koskevat velvoitteet alkoivat 2.8.2025, ja läpinäkyvyysvelvoitteet sekä viranomaisvalvonta 2.8.2026. Korkean riskin velvoitteet alkavat 2.12.2027 (liite III) ja 2.8.2028 (liite I).

• Kaikki AI ei ole saman riskin AI:ta. Riskiperusteisuus on koko asetuksen ydin.

• Korkean riskin käyttö pitää tunnistaa ajoissa. Rekrytointi, koulutus, työntekijöiden arviointi, luottopäätökset, biometria ja kriittinen infrastruktuuri ovat alueita, joissa organisaation pitää olla erityisen tarkkana.

• Dokumentointi, riskienhallinta ja ihmisen valvonta eivät ole byrokratiaa. Ne ovat keinoja varmistaa, että tekoäly toimii oikein, virheet voidaan jäljittää ja ihmisellä säilyy todellinen kontrolli.

• AI-lukutaito on organisaation perustaito. Tekoälyä käyttävien ihmisten pitää ymmärtää, mitä he tekevät.

• For startups, responsibility can be a competitive advantage.

• Nyt kannattaa tehdä inventaario. Missä käytämme AI:ta? Mihin se vaikuttaa? Kuka vastaa? Mitä pitää tarkistaa ennen elokuuta 2026?

The practical summary

If your organization uses AI in recruiting, education, employee evaluation, credit decisions, biometric identification or critical infrastructure, find out early whether it might be a high-risk AI system.

High-risk systems require, among other things: risk management, documentation, logging, high-quality data governance, human oversight, transparency and continuous monitoring.

AI Actin iso viesti on lopulta tämä: Tekoälyä saa käyttää rohkeasti, mutta ei huolimattomasti.

Euroopan tekoälyaika ei rakennu vain tehokkuudelle. Se rakentuu luottamukselle.

Sources

• AI Act — Shaping Europe’s digital future, European Commission

• European approach to artificial intelligence — European Commission

• Article 5: Prohibited AI Practices — EU Artificial Intelligence Act

• AI Act Service Desk — Frequently Asked Questions

• Regulation (EU) 2024/1689 — EUR-Lex, European Union

• Article 14: Human Oversight — EU Artificial Intelligence Act

• Guidelines and Code of Practice on transparent AI systems — European Commission

• Standardisation of the AI Act — European Commission

• Navigating the AI Act — European Commission

• AI Pact — European Commission

• Understanding the standardisation of the AI Act — European Commission
• Asetus (EU) 2026/1744, annettu 8.7.2026, asetusten (EU) 2024/1689, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2023/1230 muuttamisesta tekoälyä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi (Digital Omnibus on AI) — EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=OJ:L_202601744

← Palaa Oppimisen IT-taidot ja tekoäly -kokonaisuuteen