Onko ADHD-diagnoosi kehäpäätelmä? | Liisa Keltikangas-Järvinen | Neuvottelija Sisäpiiri 150

Miksi yhä useampi aikuinen ja nuori määrittelee itsensä ADHD:n tai autismikirjon kautta? Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kyseenalaistaa itsediagnostiikan hyödyn ja kutsuu ADHD-diagnoosia kehäpäätelmäksi, joka ei muuta ihmistä miksikään. Keskustelussa pohditaan, heikentääkö diagnoosien laajeneminen oikeasti autismista ja ADHD:sta kärsivien asemaa ja kaventaako se käsitystä normaalista sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Nuorisopsykiatrien mukaan nuoret rakentavat identiteettiään yhä useammin lääketieteellisten häiriöiden termein. Lopuksi kuullaan, mitä keskittymisen ja pitkäjänteisyyden ongelmille voi tutkimusten mukaan tehdä koulussa ja työpaikalla ilman diagnoosia. 00:00 Aiheena itsediagnosoitu autismi ja ADHD-kirjolla olo 00:35 Miksi ADHD jäi pois uudesta kirjasta 01:01 Mitä hyötyä diagnoosista on ihmiselle 01:32 ADHD-diagnoosi kehäpäätelmänä 02:25 Asperger-elitismi ja kunniamerkin tavoittelu 03:13 Lisääkö diagnoosien yleistyminen suvaitsevaisuutta 03:36 Normaalin vuorovaikutuksen ikkuna kapenee 04:27 Käsitteen laajeneminen heikentää vakavasti kärsivien asemaa 05:46 Nuoret rakentavat identiteettiä lääketieteen termein 06:42 Piirteiden kaivelu rekrytoinnissa ja stereotypiat 07:18 Mitä keskittymisongelmille voi tehdä koulussa ja töissä 08:27 Kiitokset ja ohjaus pääjaksoon