Tekoälyhuuma on saavuttanut pisteen, jossa sijoittajat pidättävät hengitystään ja tavallinen työntekijä pelkää työpaikkansa puolesta. Mutta mitä jos peliä ei olekaan vielä menetetty suurvalloille? Suomella on nyt tuhannen taalan paikka iskeä kiinni siihen, mitä Piilaakso ei osaa.
Oletko huomannut, että tekoälykeskustelu on alkanut kiertää kehää? Yhdysvalloissa jättiyhtiöt kilpailevat siitä, kuka rakentaa isoimman laskentakeskuksen, ja Kiinassa tekoäly valjastetaan valtion kontrollin välineeksi.
Samaan aikaan Eurooppa – ja Suomi siinä sivussa – on vaarassa jäädä sivustakatsojaksi, joka vain sääntelee muiden keksintöjä.
Tuore taloustieteen nobelisti Daron Acemoğlu pudotti äskettäin uutispommin Helsingin Sanomien ja Der Spiegelin haastattelussa. Hänen viestinsä oli kylmäävä mutta toiveikas: tekoälyä kehitetään tällä hetkellä väärin.
”Googlen tai Facebookin liiketoimintamalli on kerätä dataa ja muuttaa se rahaksi”, Acemoğlu sanoi. Hänen mukaansa nykyinen suunta, jossa pyritään vain automatisoimaan ihmisten työ ilman todellista hyötyä, on umpikuja.
Ja juuri tässä on Suomen sauma. Meidän ei tarvitse kilpailla siitä, kuka tekee geneerisimmän chatbotin. Meidän kannattaa kilpailla siitä, kuka ratkaisee oikeita ongelmia ja kuka onnistuu ”monistamaan” ihmisen tuottavuuden.
Tässä on listaus kymmenestä konkreettisesta tuotteesta tai palvelusta, joilla Suomi voisi nousta tekoälyn ”järkisuurvallaksi”.
10 tekoälyinnovaatiota, joilla Suomi valloittaa maailman
1. Henkilökohtainen oppimisen AI-tutor (EdTech) Unohdetaan geneeriset chatbotit. Suomi on PISA-tulosten (entinen) kuningas. Rakennetaan tekoäly, joka tunnistaa lapsen oppimisvaikeudet reaaliajassa ja mukauttaa opetusta – ei korvaamaan opettajaa, vaan antamaan hänelle ”röntgenkatseen” oppilaan tarpeisiin.
2. Euroopan ensimmäinen ”suvereeni” tekoälydatakeskus EU:n data valuu tällä hetkellä Yhdysvaltoihin. Suomi voisi perustaa Euroopan ensimmäisen aidosti kilpailukykyisen, tekoälykehitykseen optimoidun datakeskusekosysteemin. Kuvittele esimerkiksi Nokian verkkososaamisen ja Tietoevryn datakyvykkyyksien yhteisyritys: ”AI Fortress Finland”. Se tarjoaisi turvallisen, eurooppalaisen alustan, jossa data pysyy omissa käsissä ja mahdollistaa tehokkaan tuotekehityksen koko EU-alueelle.
3. Ennakoiva terveydenhuollon ”Kela-äly” Meillä on maailman kattavimmat terveysrekisterit. Suomalainen tekoäly voisi analysoida potilasdataa ja ennustaa sairauksia ennen kuin oireet edes alkavat. Tämä vähentäisi sote-kustannuksia miljardeilla ja parantaisi elämänlaatua. Oura tekee tätä jo yksilöille – skaalataan se kansanterveyteen.
4. ”Hiljaisen tiedon” kaivos teollisuudelle Suomalaisissa tehtaissa on valtavasti osaamista, joka elää vain konkareiden päissä. Kehitetään AI, joka haastattelee, havainnoi ja dokumentoi tämän hiljaisen tiedon uuden sukupolven käyttöön. Konepajateollisuuden GPT, joka osaa korjata paperikoneen pelkän äänen perusteella.
5. Eettinen koodaus-assistentti (Lovable-haastaja) Ruotsalainen Lovable on kova, mutta tilaa on. Suomalainen versio voisi erikoistua syväteknologiaan (deep tech) ja tietoturvakriittiseen koodiin. Työkalu, joka koodaa, mutta myös varmistaa, ettei softaan jää takaportteja.
6. ”Yhden hengen suuryritys” -orkestrointialusta Tämä on todellinen tuottavuusloikka. Unohdetaan yhden ihmisen ja yhden tekoälyn välinen chattäily. Rakennetaan suomalainen käyttöliittymä, ”Agenttifarmi”, jonka avulla yksi asiantuntija voi johtaa sataa itsenäistä tekoälyagenttia. Miten se toimii? Kun työntekijä antaa strategisen tavoitteen, alusta pilkkoo sen: Agentti A tutkii taustat, Agentti B analysoi datan, Agentti C luonnostelee raportin ja Agentti D valmistelee esitysgrafiikan – kaikki samanaikaisesti. Ihminen ei enää tee työtä, vaan johtaa sen tekemistä. Tämä nostaa yksittäisen asiantuntijan tuottavuuden 100-kertaiseksi.
7. Julkisen sektorin ”Byrokratiamurskaaja” Tämä on listan musta hevonen. Kehitetään tekoälyjärjestelmä, joka automatisoi rutiininomaisen paperinpyörittelyn – eli noin 80 % hallinnollisesta virkamiestyöstä. Tekoäly käsittelisi hakemukset, luvat ja päätökset sekunneissa. Tämä ei ainoastaan nopeuttaisi prosesseja, vaan mahdollistaisi julkisen sektorin koon merkittävän pienentämisen ilman, että palvelut kärsivät. Kun malli toimii Suomen byrokratiassa, se on valmis vientituote mille tahansa paisuneelle julkishallinnolle.
8. Pienten kielten pelastaja (Small Language Models) Isot kielimallit (LLM) jyräävät englanniksi. Suomi voi erikoistua ”pieniin ja tehokkaisiin” malleihin, jotka toimivat marginaalikielillä ja vaativat murto-osan laskentatehosta. Turun yliopiston Poro-malli on hyvä alku, mutta tästä pitää tehdä globaali tuote.
9. Kyberturvallisuuden ”Digitaalinen Talonmies” Venäjän naapurina olemme kyberturvallisuuden suurvalta pakon edessä. Tekoäly, joka ei vain torju hyökkäyksiä, vaan tunnistaa disinformaatiokampanjat ja deepfake-videot reaaliajassa. Luottamus on uusi valuutta.
10. Materiaalitieteen kiihdytin Kvanttitietokoneet (IQM) ja tekoäly yhdessä. Algoritmi, joka simuloi miljoonia molekyyliyhdisteitä löytääkseen uusia akkumateriaaleja tai muovinkorvikkeita. Tämä on ”tekoälyfarmityötä” parhaimmillaan: koneet tekevät raakaa laskentaa, ihmiset keksivät sovellukset.
Mitä tästä voi oppia?
Daron Acemoğlu varoitti, että jos tekoäly jää vain suurten jenkkiyhtiöiden voitontavoittelun välineeksi, edessä on ”myrskyisä” tulevaisuus.
Suomen ei kannata kilpailla siitä, kuka tekee halvimman bulkkitekoälyn. Meidän kannattaa kilpailla siitä, kuka tekee tekoälystä hyödyllisintä.
Kuten Startup-ministeriö -podcastin hengessä on usein todettu: meillä on insinööritaitoa ja dataa, mutta puuttuu nälkää. Nyt on aika kaivaa se nälkä esiin. Ei rakenneta tekoälyä, joka vain juttelee mukavia, vaan tekoälyä, joka antaa suomalaiselle asiantuntijalle sadan hengen tiimin voimat.
Se on paitsi eettisesti kestävää, myös erinomaisen järkevää bisnestä.
Lue lisää HS:n lehdestä