Kategoria: Johtaminen, kasvu ja bisneksen kehittäminen
Sijoitus äänestyksessä: 47
Tutkittua tietoa ja puntaroitua puhetta. Tiedekulman tube tarjoaa toimitettuja tiedeklippejä ja keskusteluohjelmia Helsingin yliopiston olohuoneesta. Videoita saa käyttää opetustarkoituksiin.
Welcome to Think Corner’s YouTube channel. The channel offers edited science clips and talks from the living room of the University of Helsinki.
Julkaistu: 9.4.2026
Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa kriittinen fyysinen infrastruktuuri.
Tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju, epäorgaanisen materiaalikemian professori Mikko Ritala ja teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta keskustelivat helmikuussa Tiedekulmassa siitä, mikä on mahdollistanut nykyisen teknologisen muutoksen ja minkälaisille keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle se perustuu.
Katso Mitä on tekoälyn takana? -keskustelu Tiedekulman Youtubessa: https://youtu.be/ISOEeAK5cMk?si=5uYct695yu82QSTI
Kuuntele keskustelu yleisimmissä podcast-sovelluksissa. Löydät sen nimellä Tiedekulma podcast.

16.4.2026
Kivet ja kalliot ovat ikkuna menneisyyteen. Missä Suomessa on ollut tulivuoria? Millaisia ovat jääkauden jäljet? Mistä tarkkasilmäinen löytää fossiileja? Tiedekulmassa pohditaan, mitä kalliot voivat luonnossa kulkijalle kertoa ja lähdetään tutkijoiden kanssa matkalle jopa miljardien vuosien taakse. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina on kaksi geologia Helsingin yliopistosta: tutkimuskoordinaattori Elina Lehtonen ja...

16.4.2026
Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja...

16.4.2026
? Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Loputtomiin ihmiselämää ei voi venyttää, mutta lääketiede kehittyy jatkuvasti ja nykynuori viettää satavuotissynttäreitään todennäköisesti paremmassa kunnossa kuin vanhempansa. ? Ikääntymisbiologian professori Pekka Katajisto ja tutkijatohtori Antti Lindfors Helsingin yliopistosta sekä kirjailija & filosofian tohtori Tiina Raevaara keskustelivat kuolemattomuuden tavoittelusta ja...

16.4.2026
Maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen nopeasti, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Milloin olemme tilanteessa, jolloin ilmastonmuokkaukseen olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit? Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat...

16.4.2026
Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: 00:00 Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta 08:23 Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen...

16.4.2026
Nykyisen teknologisen kehityksen taustalta löytyy datakeskuksia, energiaa, tehokkaita mikrosiruja ja maametalleja. Kuluttajille näkyvien tekoälysovellusten ja internetin toiminnan mahdollistaa kriittinen fyysinen infrastruktuuri. Minkälaiselle teknologiselle kehitykselle, keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle digitaalinen maailma perustuu? Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan? Millaista on valtioiden digitaalinen kilpailu ja mihin se voi johtaa? Keskustelemassa...

16.4.2026
Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville. Superrikkaat puolestaan yrittävät ostaa ikuista nuoruutta palkkaamalla tutkijoita ja turvautumalla kyseenalaisiin menetelmiin. Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Mikä kaikki oikeasti vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla...

16.4.2026
?? Sodista käytetään usein erilaisia kiertoilmauksia, joilla eri toimijat oikeuttavat omaa toimintaansa ja antavat ymmärtää, että sota olisi helposti hallittavissa. Sota on kuitenkin monimutkainen ilmiö, jota on vaikea hallita, ennakoida ja lopettaa. ?? Tutkijat Ilmari Käihkö, Risto Marjomaa ja Katri Pynnöniemi keskustelivat Tiedekulmassa 18.11.2025 sodan luonteesta ja siitä, miksi sota...

16.4.2026
Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta? Tiedon valoa vuoden pimeimpään aikaan tarjoilevat psykiatrian professori Tiina Paunio, etnologian yliopistonlehtori Anna Rauhala ja...

16.4.2026
Miten suomalainen hyvinvointivaltio on tullut nykyiseen muotoonsa? Mikä sitä tällä hetkellä haastaa ja mitä pitäisi korjata? Miltä hyvinvointivaltio näyttää vuonna 2040? Hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto), johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja julkistalouden professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT). Juontajana...

16.4.2026
? Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden valtavista maanalaisista rihmastoista. ? Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen keskustelivat Tiedekulmassa 21.10.2025 sienten ihmeellisestä maailmasta ja siitä, mikä...

16.4.2026
Ihmiskaupparikollisuuden tutkinnasta on paljastunut merkittäviä puutteita. Mistä ne johtuvat ja miten niitä voisi korjata? Miten rikosprosessissa hankitaan näyttöä, joka kestää oikeudessa? Aiheesta keskustelevat Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander, valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori, työelämäprofessori Venla Roth, erikoissyyttäjä Mikko Sipilä ja asianajaja Tuomas Sunnari. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien toimittaja, kirjailija...

16.4.2026
Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston...

16.4.2026
Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin kuolee noin viisi ihmistä. Millainen on Suomen...

16.4.2026
Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston...

16.4.2026
Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita? Jari Hanskan kanssa sienten...

16.4.2026
? Koirat ymmärtävät ihmisten puhetta paremmin kuin olemme uskoneet. Ne myös oppivat sanoja samalla tavalla kuin pienet lapset. ? Väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira keskustelivat Tiedekulmassa 23.9.2025 koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista. ? Katso Ymmärrätkö koiraasi? -keskustelu Tiedekulman kanavalla: https://youtu.be/5iKxSPfvPDY ? Kuuntele...

16.4.2026
Terveys ei ole vain yksityisasia, vaan esimerkiksi perhe- ja koulutustausta, sosioekonominen asema ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat voimakkaasti yksilöiden terveyteen. Miten eriarvoisuus näkyy suomalaisten terveydessä ja elintavoissa? Millainen yhteys esimerkiksi lihavuudella tai suun terveydellä on sosiaalisen eriarvoisuuteen? Lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukkaa haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä...

16.4.2026
Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen...

16.4.2026
Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä...