Pirkko Työläjärvi valtioneuvoston viestinnän haastattelussa

Pirkko Annikki Työläjärvi oli ensimmäinen nainen sekä toisena valtiovarainministerinä että kauppa- ja teollisuusministerinä. Presidentti Kekkonen kaavaili Pirkko Työläjärvestä ensimmäistä naispääministeriä. Pirkko Työläjärvi kasvoi leskiäidin kanssa Helsingissä. Sotalapsena Ruotsissa hän oppi ruotsin kielen ja kirjoitti ylioppilaaksi ruotsinkielisestä tyttökoulusta 1957. Työläjärvi jatkoi opintojaan työn ohessa valmistuen diplomiekonomiksi ja kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista. Hän työskenteli useassa yrityksessä konttoristina ja kirjeenvaihtajana, sitten tuntiopettajana, talouspäällikön sijaisena ja verotoimiston toimistopäällikkönä. Työläjärven poliittinen toiminta alkoi Rauman sosialidemokraattisesta naisyhdistyksestä, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin 1972. Eduskunnan ovet avautuivat ensimmäistä kertaa 1972. Melko tuntematon Työläjärvi kohosi nopeasti puolueensa eturiviin. Hän pääsi työskentelemään muun muassa valtiovarainvaliokunnan ja pankkivaltuusmiesten jäsenenä. Vuonna 1975 Työläjärvi nousi puolueensa varapuheenjohtajaksi ja ensimmäistä kertaa ministeriksi. Työläjärvi toimi ministerinä kolmessa eri hallituksessa. Miettusen II ja Sorsan II hallituksissa hän oli toinen ja ensimmäinen sosiaali- ja terveysministeri. Jälkimmäisellä kaudellaan hän muun muassa palautti aiemmin leikatut sosiaalimäärärahat entiselle tasolleen. Koiviston II hallituksessa Työläjärvi hoiti ensimmäisenä naisena kahta miesministereille perinteisesti kuulunutta salkkua: toisen valtiovarainministerin sekä kauppa- ja teollisuusministerin. Presidentti Urho Kekkonen suunnitteli Työläjärvestä ensimmäistä naispääministeriä, mikä ei toteutunut (ks. erillinen videohaastattelu). Ministeriaikojen jälkeen Työläjärvi toimi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja eduskunnan varapuhemiehenä, kunnes siirtyi Turun ja Porin läänin maaherraksi 1985. Hän asettui presidenttiehdokkaaksi puolueensa esivaalissa 1994, mutta äänimäärä jäi vaatimattomaksi. Lääniuudistuksen jälkeen Työläjärvi työskenteli Suomen itsenäisyyden rahasto Sitrassa projektipäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle 1998.