Vuosi 2025 yllätti synkistelijät Helsingin pörssin 36 % nousulla. Rahoituksen professori Vesa Puttonen analysoi, miksi ”reunapörssi” on harha ja miksi vuosi 2026 on tekoäly-yhtiöille tilinteon hetki.
Sijoitusmarkkinoilla tunne on usein huono isäntä mutta erinomainen renki – jos sen osaa valjastaa. Kun istuimme alas rahoituksen professorin Vesa Puttosen kanssa tammikuussa 2026, tunnelma oli hyvin erilainen kuin vuotta aiemmin.
Vuosi 2024 muistetaan synkkyydestä. Puhuttiin ”Hesulipörssistä”, pääomien paosta ja Suomen talouden pysyvästä jämähtämisestä. Sitten tapahtui se, mitä markkinoilla usein tapahtuu, kun kaikki kääntyvät samaan suuntaan: heiluri heilahti takaisin. Vuosi 2025 oli ”Härmä-osakkeiden” paluu, ja Helsingin pörssin tuottoindeksi nousi hämmästyttävät 36 prosenttia.
Tämä ei ole vain tilastollinen korjausliike, vaan oppitunti markkinoiden luonteesta, jota meidän on syytä tarkastella syvemmin.
Reunapörssin harha ja globaali todellisuus
Miksi Suomi-osakkeet nousivat, vaikka kotimainen talouskasvu on yhä kiven alla? Puttonen muistuttaa perusasiasta, joka sijoittajilta usein unohtuu kansallisen melankolian keskellä: Helsingin pörssi ei ole sama asia kuin Suomen kansantalous.
”Me olemme tottuneet puhumaan suomalaisista yhtiöistä, mutta kun katsomme lukuja pinnan alta, näemme jotain muuta. Wärtsilä nousi 74 %, Neste 63 % ja Kone 27 %. Nämä ovat globaaleja yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta leijonanosa tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella”, Puttonen analysoi.
Sijoittaja, joka vuonna 2024 uskoi narratiiviin ”kuolevasta Suomesta”, menetti yhden viime vuosikymmenten parhaista ostopaikoista. Tämä on muistutus siitä, että arvostustasot (valuation) lopulta ohjaavat tuottoja enemmän kuin otsikot.
Vuosi 2026: Tekoälyn ”Show Me the Money” -hetki
Jos vuosi 2025 oli Suomen paluu, vuodesta 2026 on tulossa teknologian totuuden hetki. Olemme eläneet investointihuumaa, jossa tekoälyyn on kaadettu satoja miljardeja dollareita. Puttonen nostaa esiin Deutsche Bankin riskianalyysin ja kysyy olennaisen kysymyksen: Missä ovat voitot?
Tekoälyjättien (kuten Nvidia, Microsoft, Meta) arvostuskertoimet ovat korkealla, P/E-lukujen huitelessa 30:n paremmalla puolella. Markkina on hinnoitellut sisään skenaarion, jossa lähes kaikki voittavat.
”Tänä vuonna on alettava lunastaa lupauksia. Ei riitä, että tekoälyä otetaan käyttöön (’high adaptation’), vaan sen on muututtava kassavirraksi (’transformation’). Jos investoinnit ovat 600 miljardin luokkaa, tulosten on kasvettava vastaavasti”, Puttonen toteaa.
Emme ole välttämättä kuplassa, mutta olemme pisteessä, jossa hypen on muututtava liiketoiminnaksi. Jos näin ei käy, teknolasku voi olla raju.
Korkopelin uudet säännöt ja Trumpin varjo
Globaalissa kuvassa Yhdysvaltain politiikka heittää pitkän varjon. Presidentti Trumpin toinen kausi on tuonut mukanaan paineen laskea korkoja, vaikka Yhdysvaltain talous ja inflaatio eivät välttämättä sitä tue.
Puttonen näkee tässä rakenteellisen riskin. Jos keskuspankkia painostetaan laskemaan lyhyitä korkoja liian nopeasti, inflaatio-odotukset voivat karata.
”Markkinat rakastavat koronlaskuja, mutta ne ovat lyhytnäköisiä. Jos inflaatio kiihtyy, pitkät korot nousevat. Se on myrkkyä osakkeiden hinnoittelulle, sillä kaikki tulevaisuuden kassavirrat diskontataan nykyhetkeen juuri näillä koroilla.”
Lisäksi Yhdysvaltain velkaantuminen (yli 100 % BKT:sta) on huolestuttava trendi, jota ei voida ikuisesti sivuuttaa. Se on hidas, kytevä riski, joka ei välttämättä laukea tänä vuonna, mutta se muuttaa sijoitusympäristön pohjavirettä epävakaammaksi.
Sijoittajan pahin vihollinen löytyy peilistä
Lopuksi Puttonen tuo keskustelun takaisin ihmiseen. Miksi me teemme sijoitusvirheitä? Miksi myimme suomalaiset osakkeet pohjalla ja ostamme tekoälyä huipulla?
Syy on vahvistusharha (confirmation bias).
”Meillä on taipumus lukea vain niitä uutisia, jotka tukevat nykyistä näkemystämme. Jos uskomme romahdukseen, luemme vain karhuilua. Jos omistamme Nokiaa, etsimme epätoivoisesti positiivisia signaaleja”, Puttonen kuvailee.
Tämä harha vääristää kykymme nähdä tulevaisuutta. Viisas sijoittaja ymmärtää, että maailma on monimutkainen. Yhtiöt sopeutuvat, oli vallassa kuka tahansa tai oli korkotaso mikä tahansa.
Linda Tulevan loppupäätelmä: Vuosi 2026 ei vaadi sijoittajalta ennustajan lahjoja, vaan hermojen hallintaa. Suurimmat tuotot tehdään usein silloin, kun uskaltaa katsoa massahysterian (oli se sitten pelkoa tai ahneutta) ohi. Ehkä tänä vuonna viisain teko ei olekaan salkun myllääminen, vaan uutisvirran suodattaminen ja luottamus siihen, että laadukkaat yhtiöt löytävät keinot pärjätä.
Linda Tuleva
Tulevaisuustoimittaja & Pääanalyytikko
Innohub linda@innohub.fi
