Miten paljon ansaitsevat Suomen suurimpien yritysten toimitusjohtajat?
Seuraavassa artikkelissa käsitellään Suomen 50 suurimman yrityksen toimitusjohtajien ansiotuloja ja pääomatuloja vuodelta 2023. Mukana on 37 yritystä, joiden toimitusjohtajan ansiotiedot löytyivät HS:n Verokoneesta. Puuttuvat 13 CEO:ta ovat todennäköisesti kaikki sellaisia jotka maksavat verot ulkomaille ja näin heitä ei löytynyt HS-verokoneesta. Aineistoa on analysoitu Power BI -työkalulla, jossa tiedot on jaoteltu toimialoittain ja liikevaihtoluokittain. Mukana ovat myös suhteelliset mittarit, kuten ansiotulo suhteessa liikevaihtoon ja nettotulokseen. Listaan on valittu sellaiset toimitusjohtajat jotka oli vuonna kyseisen 2023 yrityksen palveluksessa.
Toimialakohtaisessa vertailussa teknologia on selkeässä johdossa. Ensimmäisessä dashboard-näkymässä tarkastellaan toimitusjohtajien keskimääräisiä ja mediaanituloja eri toimialoilla. Teknologia-ala nousee selvästi kärkeen: keskiarvo 4,5 miljoonaa euroa ja mediaani 3,3 miljoonaa euroa. Suurten lukujen taustalla on Supercellin toimitusjohtajan poikkeuksellisen korkea palkka, mutta ilman sitäkin ala säilyttää kärkipaikan (ks. Kuva2).
Teollisuus sijoittuu toiseksi keskiarvolla 2,4 miljoonaa euroa ja mediaanilla 1,8 miljoonaa. Kolmantena tulee logistiikka-alan yrityksiä, joiden keskiansio yltää 1,4 miljoonaan euroon, vaikka toimialan nettotulos oli jopa negatiivinen. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, heijastavatko palkat todellista yritysmenestystä vai onko kyseessä enemmän asemaan sidottu korvaus?
Liikevaihtoon suhteutettu ansiotulo – pieni voi maksaa paljon Ensimmäisessä dashboard-näkymässä näkyy, että teknologiayritykset maksavat toimitusjohtajilleen keskimäärin 0,221 % liikevaihdosta, mikä on selvästi enemmän kuin muilla aloilla. Toiseksi sijoittuu logistiikka 0,067 %:lla. Pienemmissä yrityksissä, joiden liikevaihto on alle 2 miljardia euroa, toimitusjohtajien ansiot voivat nousta jopa 0,080 %:iin liikevaihdosta, kun taas yli 10 miljardin liikevaihtoa tekevät yritykset maksavat vain 0,020 %.
Suhteellisesti pienet yritykset siis maksavat enemmän, vaikka euromääräisesti ne jäävät jälkeen. Tämä viittaa siihen, että yrityksen koko ei yksin määrittele palkkatasoa.
Miten Supercell vaikuttaa kokonaisuuteen? Toinen dashboard-näkymä on ilman Supercelliä ja poistaa Supercellin vaikutuksen tuloksista. Teknologia-alan keskiarvo laskee, huomattavasti, mutta ilman Supercelliä teknologia on edelleen korkeimpien ansiotulojen toimiala. Palkkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta laskee teknologia-alalla ilman Supercelliä noin puoleen (0,109 %), mutta pysyy silti toimialojen ykkösenä.
Toimialakohtaiset erot liikevaihdossa ja tuloksessa alla näkyvässä dashboard:ssa verrataan myös eri toimialojen keskiarvo- ja mediaaniliikevaihtoja vuosina 2023 ja 2024 sekä nettotuloksia vuodelta 2023. Liikevaihdon keskiarvo pysyi koko aineistossa samana (5 565 M€), mutta mediaani laski selvästi (3 570 M€ → 2 989 M€). Tämä viittaa siihen, että keskikokoiset yritykset ovat pienentyneet, ja kasvu keskittyy harvoihin suuryrityksiin.
Toimialoittain tarkasteltuna kasvu näkyy lähes yksinomaan finanssialalla, jonka selittää korkotason nousu. Muilla aloilla liikevaihdot pysyivät joko samana tai laskivat. Mediaanin mukaan suurimmat yritykset löytyvät juuri finanssisektorilta, kun taas energia-alan liikevaihdot ovat suuret vain keskiarvolla mitattuna – mikä viittaa alan jakauman epätasaisuuteen.
Yrityskohtainen tarkastelu – mistä tulot syntyvät? Taulukossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti 37 toimitusjohtajan ansiotuloja, pääomatuloja, liikevaihtoja ja nettotuloksia sekä taustatietoja, kuten nimeä, syntymävuotta ja maakuntaa. Tarkempi katsaus osoittaa, että eniten suhteessa liikevaihtoon maksoi Supercell (0,444 %), jota seuraavat TietoEVRY (0,111 %), Elisa (0,107 %), Metso (0,088 %) ja Finnair (0,082 %). Finnairin kohdalla on erityisen mielenkiintoista, että yhtiö teki 440 miljoonaa euroa tappiota vuonna 2023, mutta silti toimitusjohtajan palkka oli poikkeuksellisen korkea suhteessa liikevaihtoon.
Vastaavasti esimerkiksi UPM-Kymmenen toimitusjohtaja sai toiseksi eniten ansiotuloja yli 5,2 miljoonaa euroa, mutta tämä vastasi vain keskiarvoa ansiotulo per liikevaihto suhteessa. Nokian toimitusjohtaja taas sai 4,8 miljoonaa euroa – kolmanneksi eniten koko listalla – mutta tämä oli alle toimitusjohtajien mediaaniansion suhteessa yhtiön liikevaihtoon. Tämä on ymmärrettävää, koska Nokian liikevaihto oli toiseksi eniten.
Tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, kuinka harvalla toimitusjohtajalla on merkittäviä pääomatuloja – vaikka yritykset olisivat suuria ja tuottavia. Mediaani pääomatulo on vain hieman yli 38 000 euroa, mikä kertoo, että toimitusjohtajat saavat tuloistaan lähes kaiken ansiotuloina. Tämä herättää kysymyksen, miksi omistajuuteen perustuva palkitseminen on Suomessa poikkeuksellisen vähäistä.
Myös alueellinen keskittyminen on merkittävä havainto: peräti 95 % toimitusjohtajista toimii Uudellamaalla. Tämä herättää kysymyksen alueellisen taloudellisen keskittymisen vaikutuksista – niin osaajien kuin johtamisenkin näkökulmasta. Ikäjakauma toimitusjohtajien osalta painottuu 1960–70-lukujen syntyneisiin, keskiarvon ollessa noin 54 vuotta. On hyvin ymmärrettävää, että 50 suurimman yrityksen johdossa ei ole suoraan koulupenkiltä tulleita, mutta olisi hienoa jos tässäkin joukossa 1980-luvulla syntyneitä olisi enemmän kuin 8 prosenttia.
Yhteenveto ja pohdintaa
Tämä analyysi piirtää monipuolisen kuvan toimitusjohtajien ansiotuloista Suomessa. Teknologia-ala nousee sekä suhteellisesti että euromääräisesti kärkeen – myös ilman Supercellin vaikutusta. Toimitusjohtajien palkat eivät aina heijasta yrityksen taloudellista menestystä. Tämä näkyy erityisesti Finnairin tapauksessa, jossa palkat pysyvät korkeina huolimatta satojen miljoonien eurojen tappiosta.
Pääomatulojen vähäisyys on yksi keskeisimmistä havainnoista. Mediaani pääomatulo on vain 38 000 euroa, mikä viittaa siihen, että suomalainen toimitusjohtajapalkitseminen perustuu yhä vahvasti kuukausiansioihin eikä pitkäjänteiseen omistajuuteen. Tämä herättää kysymyksen, pitäisikö palkitsemisen rakenteita uudistaa siten, että toimitusjohtajat hyötyisivät enemmän yrityksen pitkäaikaisesta menestyksestä? Pitäisikö palkitseminen sitoa tiiviimmin omistajuuteen ja tuloksellisuuteen? Olisiko meillä enemmän kasvuyrityksiä, jos johtoa palkittaisiin pitkäjänteisestä arvonluonnista eikä vain vuosiansioista?
Yritysjohdon alueellinen keskittyminen on myös huomionarvoista: 95 % toimitusjohtajista toimii Uudellamaalla. Tämä kertoo paitsi pääkaupunkiseudun vahvasta asemasta, myös mahdollisesta haasteesta osaamisen ja johtajuuden alueellisessa jakautumisessa. Lisäksi johtajien keski-ikä – noin 54 vuotta.
Liikevaihdon mediaanin lasku viestii keskikokoisten yritysten asemien heikkenemisestä. Samaan aikaan suurimmat yritykset kasvavat, mikä voi entisestään keskittää taloudellista valtaa. Tämä kehitys tulisi huomioida myös kansallisessa elinkeinopolitiikassa.
Tämä analyysi tarjoaa pohjan jatkokeskustelulle – ei vain siitä, paljonko toimitusjohtajat ansaitsevat, vaan miksi ja miten heidän palkitsemisensa voitaisiin rakentaa kestävämmäksi. Jos toimitusjohtajien omistajuutta ja tulosperusteista palkitsemista lisättäisiin, voisi se paitsi houkutella lisää osaajia, myös luoda kannustimia yritysten pitkän aikavälin kasvuun. Verotuksella on myös iso tekijä kannustimena. Onko oikein että verottaja ottaa puolet pois vaikka euromääräiset tulot ovat suuria? Mitä jos kaikki yli 5 miljardin liikevaihtoa tekevät yritykset maksaisivat samanlaista ansio- ja pääomatuloa toimitusjohtajalle kuin Supercell? Voisiko se samalla vauhdittaa koko yhteiskunnan vaurastumista?
Tiivis yhteenveto: 5 nostoa
- Teknologia johtaa palkkatasossa – Myös ilman Supercelliä teknologia-ala maksaa toimitusjohtajilleen parhaiten suhteessa ja absoluuttisesti.
- Pieni voi maksaa paljon – Pienempien yritysten toimitusjohtajat saavat usein suurempia ansiotuloja suhteessa liikevaihtoon kuin suuryrityksissä.
- Nettotulos ei säätele palkkaa – Tappiolliset yritykset, kuten Finnair, maksavat silti korkeita ansiotuloja.
- Pääomatuloja vain harvalla – Mediaani pääomatulo on vaatimaton (38 000 €), mikä kertoo vähäisestä omistajuudesta.
- Johtajat keskittävät Uudellemaalle – 95 % toimitusjohtajista toimii Uudellamaalla, ja keski-ikä on noin 54 vuotta.
Lähteet: https://www.talouselama.fi/te500 ja https://verokone.hs.fi/