Grönroos ja Salminen: Mita? maahanmuutto maksaa?

Väestö vaihtuu vauhdilla, ja sen kustannukset ovat järkyttävät. 16-vuotiaissa suomalainen kantaväestö on jo vähemmistönä monella alueella pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä noin kolmasosa Espoon alle 16-vuotiaista on ulkomaalaistaustaisia, kun vielä 90-luvulla luku oli minimaalinen. Tämä on tietoisen, aktiivisen politiikan tulosta. Suomen Perustan luennossa pureudutaan aiheeseen tutkimus- ja tilastoaineiston kautta sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Suomen Perustan maahanmuuttotutkija Samuli Salminen esittelee kuntakohtaisia ja valtakunnallisia tilastoja maahanmuuton vaikutuksista. Esityksessä käsitellään muun muassa Espoon ja pääkaupunkiseudun kehitystä, väestörakenteen nopeaa muutosta sekä maahanmuuttajataustaisten keskittymistä kaupunkien vuokra-asuntoihin. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yliedustus kaupungin vuokra-asuntojen asukkaissa on noin kaksinkertainen verrattuna ulkomaalaisten osuuteen koko väestöstä. Näissä kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla on jo monta aluetta, missä näissä kaupungin vuokra-asunnoissa asukkaat ovat enemmistönä ulkomaalaistaustaisia. Lisäksi tarkastellaan julkisen talouden näkökulmasta sitä, miten tulonsiirrot, työllisyysasteet ja verotulot jakautuvat eri väestöryhmien välillä. Esityksessä tuodaan esiin myös laajempia elinkaarivaikutuksia, joita tutkimuksen mukaan maahanmuutolla voi olla julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Samalla keskustellaan siitä, miten väestönkasvu ja muuttoliike vaikuttavat kuntien talouteen, palveluiden rahoitukseen ja verorasitukseen. Toisessa puheenvuorossa Suomen Perustan toiminnanjohtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos siirtää näkökulman taloudesta yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Esillä ovat muun muassa koulut, päiväkodit, hoiva-ala, taksiala sekä turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Puheenvuorossa käsitellään myös sosiaalisen luottamuksen muutosta monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa sekä sitä, miten arjen kokemukset ja tilastot kohtaavat. Lisäksi keskustellaan työperäisestä maahanmuutosta, elinkeinoelämän roolista ja poliittisista kannustimista maahanmuuttopolitiikan taustalla. Esityksessä tuodaan esiin myös näkemyksiä siitä, miksi maahanmuuttoa edistetään eri tahojen toimesta ja millaisia intressejä ilmiöön liittyy. Lopuksi hahmotellaan vaihtoehtoisia linjauksia maahanmuuttopolitiikkaan – kuten tulorajoja ja humanitaarisen maahanmuuton rajaamista – sekä pohditaan, millaisia vaikutuksia erilaisilla politiikkavalinnoilla olisi Suomen tulevaisuuteen. Perussuomalaisten kiihdytysajot Helsingissä 9.5.2026.