Vuosi 2025 oli tekoälyn kuherruskuukausi. Ihastelimme kollektiivisesti sitä, kuinka kielimalli taittoi suomea ja teki sähköpostien luonnostelusta siedettävää. Mutta kun me taputtelimme itseämme selkään onnistuneesta digiloikasta, maailmalla tapahtui jotain, mikä uhkaa hyydyttää Suomen kilpailukyvyn pahemmin kuin 90-luvun pankkikriisi.
Kun pörssitiedotteita lukee Piilaaksosta Tukholmaan, viesti on selvä: Chatbot-aikakausi on ohi. Nyt on agenttien aika.
Tämä ei ole semantiikkaa, vaan fundamentaalinen muutos tavassa tehdä rahaa. Siinä missä suomalainen johtaja lähettää henkilöstönsä kurssille opettelemaan ”promptaamista”, edelläkävijäyritykset – kuten McKinseyn ja Klarnan kaltaiset jätit – ovat siirtäneet kokonaisia liiketoimintaprosesseja autonomisille tekoälyagenteille. Nämä digitaaliset työntekijät eivät odota kysymyksiä tai keskustelukumppania. Ne koodaavat, varaavat, analysoivat ja raportoivat itsenäisesti. Business Insiderin raportoima ”agentic AI” -murros tarkoittaa, että tekoäly ei ole enää tukiäly, vaan tulosvastuullinen kollega.
Suomessa keskustelu junnaa yhä hämmästyttävän vanhanaikaisissa uomissa. Me väittelemme etätöiden pelisäännöistä ja työperäisen maahanmuuton byrokratiasta, vaikka todellinen tuottavuusloikka – tai sen menettäminen – tapahtuu aivan muualla. Olemme vaarassa muuttua Euroopan ulkomuseoksi, jossa koodataan käsin ja jonotetaan puhelimessa, samalla kun kilpailijat ovat automatisoineet ydinliiketoimintansa.
On aika myöntää, että perinteinen suomalainen ”pilotointikulttuuri” on tullut tiensä päähän. Suomi on pilottihankkeiden hautausmaa: teemme kymmeniä kokeiluja, jotka eivät koskaan skaalaudu tuotantoon asti. Vuonna 2026 tämä varovaisuus on myrkkyä. Globaalit kilpailijat eivät pilotoi, ne ulkoistavat. Jos suomalainen ohjelmistotalo myy yhä ”juniori-tason” käsityötä tuntilaskutuksella, se on pian historiaa. Cisco ja Amazon eivät ole vähentäneet entry-level-tehtäviä säästääkseen, vaan koska kone tekee työn laadukkaammin ja ilman univelkaa.
Tämä on kylmää kyytiä koulutusjärjestelmällemme. Mihin sijoittuvat ne vastavalmistuneet, joiden aiempi ”oppityö” on nyt sekunneissa valmistuvaa bulkkia?
Emme voi tuudittautua siihen, että meillä on vakaa yhteiskunta ja hyvä insinööriosaaminen. Eurooppalainen nälkä on kateissa, kuten Woltin Miki Kuusi on osuvasti huomauttanut. Jos emme uskalla ottaa riskiä ja integroida autonomista teknologiaa suoraan ydinprosesseihin – siis sinne, missä virheet sattuvat ja muutos pelottaa – jäämme katselemaan kilpailijoiden perävaloja.
Hyvinvointiyhteiskunta ei säily sillä, että suojelemme vanhoja työnkuvia tekohengittämällä. Se säilyy vain, jos olemme niitä, jotka rakentavat uudet, tuottavammat työkalut. Nyt ei ole aika himmailla. On aika päästää irti ratista ja antaa teknologian ajaa niillä suorilla, joilla ihminen on vain hidaste.
Emilia Päätoivo
päätoimittaja
emilia@innohub.fi
Kolme asiaa, jotka jokaisen johtoryhmän on tehtävä vuonna 2026
Jos yrityksenne strategia nojaa edelleen siihen, että ”henkilöstö käyttää tekoälyä apuna”, olette jo myöhässä. Tässä kolme korjausliikettä, jotka on tehtävä heti:
- Lopettakaa promptaus, aloittakaa orkestrointi Siirtykää yksittäisistä ChatGPT-lisensseistä agenttiarkkitehtuuriin. Tavoite ei ole, että työntekijä keskustelee tekoälyn kanssa, vaan että tekoäly suorittaa tehtävän alusta loppuun. Jokaisen yksikön vetäjän on nimettävä yksi prosessi, joka siirretään täysin autonomiselle agentille Q1:n aikana.
- Määritelkää juniorityö uudelleen Harjoittelijat ja juniorit eivät voi enää oppia tekemällä rutiineja, koska rutiineja ei ole. Luo ”kisällimalli 2.0”, jossa juniorit eivät tee Excel-taulukoita, vaan opettelevat valvomaan ja korjaamaan agenttien työtä. Jos ette muuta tätä nyt, teillä ei ole senioriosaajia vuonna 2030.
- Tappakaa zombie-pilotit Käykää läpi kaikki käynnissä olevat tekoälykokeilut. Jos hanke ei ole siirtymässä tuotantoon ja vaikuttamassa suoraan viivan alle (tulos tai kulut) seuraavan 3 kuukauden aikana, lopettakaa se. Resurssit on siirrettävä ”kiva tietää” -kokeiluista ”pakko olla” -infrastruktuuriin.