Suomi istuu kultakaivoksen päällä: meillä on maailmanluokan insinöörejä ja huippututkimusta. Silti liian moni keksintö jää yliopiston hyllylle, kun pitäisi valloittaa maailma. Miten tiede muutetaan liiketoiminnaksi? Vastaus löytyy aggressiivisemmasta kaupallistamisesta, Israelin ja USA:n opeista – sekä omasta, usein unohdetusta hintaedustamme.
Kirjoittanut: Heidi Äänelä
Suomi on insinöörikansa, joka rakastaa teknologiaa. Meillä on intohimoa ratkaista vaikeita ongelmia ja T&K-panostuksemme ovat kansainvälistä kärkeä. Paperilla kaikki näyttää loistavalta.
Mutta kun katsotaan kaupallistamisen lukuja – eli sitä, kuinka monesta tutkimuksesta syntyy kansainvälinen kasvuyritys – meillä on peiliin katsomisen paikka.
Kärsimme klassisesta innovaatioparadoksista: tiede on huippuluokkaa, mutta ”laboratoriosta markkinoille” -putki on tukossa. Tuore raportti yliopistokeksintöjen kaupallistamisesta paljastaa, että olemme jääneet jumiin byrokratiaan ja varovaisuuteen, kun verrokkimaat painavat ohi.
Jotta Suomesta tulee Deep Techin suurvalta, meidän on muutettava asennettamme tieteen myymiseen.
Israelin ja USA:n resepti: Aggressiivisuus ja selkeys
Jos haluamme oppia kaupallistamista, katse on käännettävä länteen ja etelään.
Yhdysvalloissa Bayh-Dole -laki loi pohjan sille, että yliopistotutkimus valuu vauhdilla yrityksiin. Siellä säännöt ovat selkeät, ja kulttuuri kannustaa riskinottoon. Tiede nähdään raaka-aineena, joka jalostuu arvokkaaksi vasta yrityksissä.
Vielä kiinnostavampi verrokki on Israel. Siellä teknologiansiirto on aggressiivista ja tuloshakuista. Yliopistojen TTO:t (Technology Transfer Offices) eivät ole portinvartijoita, vaan myyntitykkejä. Israelissa ymmärretään, että patentti pöytälaatikossa on arvoton.
Suomessa olemme liian pitkään vääntäneet prosenteista ja omistusoikeuksista, kun pitäisi keskittyä kakun kasvattamiseen. Kuten Startup-ministeriö -podcastissa usein todetaan: Momentum on kaikki kaikessa. Liike pitää luoda tyhjästä, ja hidas hallinto on varmin tapa tappaa se.
Norjan varoittava esimerkki: Mukavuuden kirous
Miksi naapurimme Norja on tässä yhteydessä hyvä varoittava esimerkki? Koska siellä on liian mukavaa.
Öljyrahastot ja vakaa talous ovat luoneet tilanteen, jossa ”pakko” innovoida puuttuu. Suomella ei ole öljyä, mutta meillä on jotain parempaa: nälkä.
Meidän ei pidä tavoitella norjalaista vakautta, vaan yrittäjämäistä riskinottoa. Jos Suomi haluaa säilyttää hyvinvointivaltionsa, meidän on pakko luoda uutta korkean arvonlisän vientiteollisuutta. Deep Tech – syvälliseen tieteelliseen tutkimukseen perustuva teknologia – on paras mahdollisuutemme tähän.
Suomen vaiettu valtti: Kustannustehokkuus on meidän etumme
Suomella on yksi valttikortti, josta puhutaan aivan liian vähän, mutta jonka kansainväliset sijoittajat ovat jo huomanneet.
Vaikka valitamme usein verotuksesta, Suomi on globaalisti katsottuna poikkeuksellisen kustannustehokas paikka tehdä vaativaa syväteknologian kehitystyötä.
Piilaaksossa tai Lontoossa yhden huippuinsinöörin palkkaaminen ja toimitilojen ylläpito maksaa moninkertaisesti verrattuna Suomeen. Deep Tech -yritykselle, jossa tuotekehitys vie vuosia ennen ensimmäistäkään euroa myyntituloja, tämä on elintärkeää.
Suomessa startupin ”runway” (kassa) riittää samalla sijoitussummalla huomattavasti pidemmälle kuin Yhdysvalloissa. Meillä saa maailmanluokan osaamista kilpailukykyiseen hintaan. Tämä ei tarkoita halpatyövoimaa, vaan sitä, että täällä pääoma on tehokkaampaa. Tämä on viesti, jota meidän pitäisi rummuttaa sijoittajille ja Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) kaltaisille toimijoille paljon nykyistä kovempaa.
Iceye, Silo AI ja Turun malli – kun teoria kohtaa käytännön
Meillä on jo todisteita siitä, että tiede osataan kaupallistaa, kun asenne on oikea.
Iceye loi avaruusbisneksen tyhjästä, puhtaalla tahdolla ja teknisellä ylivoimalla. Se ei jäänyt odottelemaan lupia, vaan rakensi satelliitit ja haki asiakkaat maailmalta.
Silo AI ja sen yhteistyö esimerkiksi Turun yliopiston kanssa osoittaa, miten akateeminen huippuosaaminen paketoidaan kaupalliseksi tuotteeksi. Tutkimus ei jää paperille, vaan se valjastetaan ratkaisemaan yritysten ongelmia.
EU:n sisämarkkinat – voisiko Eurooppa olla uusi USA?
Yksi iso pullonkaula on kuitenkin markkina. Yhdysvaltalainen startup pääsee heti kiinni satojen miljoonien ihmisten yhtenäiseen markkinaan, kun taas eurooppalainen törmää 27 eri maan rajoihin.
Voisiko EU:n sisämarkkinoita vahvistaa nimenomaan Deep Techin näkökulmasta?
Jos Eurooppa haluaa kilpailla USA:n ja Kiinan kanssa, meidän on luotava ”teknologinen Schengen” – alue, jossa tieteeseen pohjautuva innovaatio skaalautuu kitkatta Helsingistä Lissaboniin. Suomi voisi olla tässä aloitteentekijä: tehdään Euroopasta maailman paras alusta skaalata keksintöjä.
Mitä tästä voi oppia?
Tiede ei muutu rahaksi itsestään. Siihen tarvitaan rakenteita, asennetta ja myyntityötä.
- Kaupallistaminen keskiöön: Otetaan mallia Israelin ja USA:n aggressiivisuudesta – tutkimus on raaka-aine, ei lopputuote.
- Hyödynnetään hintaetumme: Lopetetaan vaatimattomuus ja myydään Suomea paikkana, jossa Deep Tech -euro tuottaa enemmän tuloksia (pidempi runway).
- Vältetään Norjan ansa: Pidetään nälkä ja kunnianhimo korkealla, mukavuus on innovaation vihollinen.
- Markkina kuntoon: Ajetaan EU:hun yhtenäisempää Deep Tech -markkinaa, jotta skaalautuminen on mahdollista.
Suomella on kaikki palikat kohdallaan. Nyt ne on vain järjestettävä uudelleen siten, että tiede alkaa tuottaa muutakin kuin sitaatteja – nimittäin maailmanluokan liiketoimintaa.
Tutustu Geminin syvätutkimus raporttiin: