Jouluna on tapana puhua rauhasta. Teknologiassa vuosi 2025 puhui pääomasta – ja aika kovalla äänellä. Tesi kirjaa, että suomalaiset deep tech -yhtiöt ovat keränneet vuonna 2025 jo 1 594 miljoonaa euroa ennen vuodenvaihdetta, ja että summa on noin 170 prosenttia enemmän kuin koko vuoden 2024 edellinen ennätys. Kun samaan aikaan “Pohjoismainen teknologia- ja innovaatiokatsaus 2025” nojaa juuri tähän kehityskaareen ja sen kuvaajaan, viesti on selvä: Pohjolassa ei eletä enää yhtä yhteistä start-up-satua, vaan kahta erilaista teollista käsikirjoitusta.
Suomen käsikirjoituksessa sankari ei ole enää “yksi yritys”, vaan deep tech, eli syväteknologia: laitteisto, tiede, IP ja pitkä rakentaminen, jossa arvo syntyy hitaasti – ja siksi kestää. Tesin johtopäätös on armottoman rehellinen: ennätysvuotta vetävät muutamat hyvin suuret kierrokset, samalla kun alle 20 miljoonan euron pienempien kierrosten määrä on jopa hieman laskemassa. Rahoitus kasautuu huipulle: jättikierrokset lihottavat kokonaislukua, mutta pienet ja keskikokoiset kasvukierrokset jäävät laihoiksi.
Juuri siinä piilee vuoden 2025 menestyksen riski. Jos ekosysteemi elää vain jättikierrosten rytmissä, syntyy sankareita – mutta ei syntyviä sukupolvia. “Hiljainen keskikaista” on se, jossa yleensä rakennetaan seuraava aalto: Series A–B -vaiheen rahoitus, kansainvälistyminen, myynnin skaalautuminen, tuotannon ensimmäiset kivut. Kun pienempien kierrosten virta ehtyy, myös tulevien menestystarinoiden putki kapenee. Tesin data sanoo tämän kohteliaasti. Markkina sanoo sen tylysti: ilman toimivaa keskikaistaa ennätysvuosi jää ilotulitukseksi.
Ruotsin käsikirjoitus taas muistutti, että vihreä teollistaminen ei ole trendi vaan tuotannon fysiikkaa. Northvoltin tarina alkoi kriisinä, jatkui Yhdysvaltain Chapter 11 -menettelyllä marraskuussa 2024 ja päätyi konkurssihakemukseen Ruotsissa maaliskuussa 2025. Northvolt+1 Pohjoismainen katsaus kuvaa sen vaikutuksen sijoittajapsykologiaan suoraan: shokkiaaltoja, varovaisuutta ja kvartaalikohtaista pudotusta riskipääomassa. Kaikki tämä, vaikka Ruotsin ekosysteemi keräsi raportin mukaan silti 2,4 miljardia euroa vuonna 2024.
Northvoltin jälkiopetus on epämukava mutta hyödyllinen: riskipääoma rakastaa nopeaa skaalausta, mutta raskas teollisuus ei välitä sijoittajan kalenterista. Raportti tiivistää ristiriidan: monimutkaiset toimitusketjut, hidas saannon optimointi ja operatiivinen ylilyönti kaatoivat kunnianhimon, joka rakennettiin kuin digiyhtiö. Jos Pohjola haluaa tehdä vihreän teollisuuden murroksen todeksi, se tarvitsee vähemmän “PowerPoint-teollisuutta” ja enemmän tylsää tekemistä: projektinhallintaa, osaavaa tuotantojohtoa, realistista vaiheistusta.
Silti tarina ei ole pelkkä varoitus. Ruotsissa Stegra – entinen H2 Green Steel – osoittaa, että uskottava kysyntä ja sopimuspohja voivat pitää pääoman liikkeessä myös silloin, kun teollinen ilmapiiri on kylmä. Stegra+1 Suomessa vastaava realismi näkyy vedyssä: haave “vetyä vientiin” on monessa hankkeessa muuttunut käytännöllisemmäksi “vetyä kotimaiseen teolliseen käyttöön” -ajatteluksi, ja samalla kansainväliset odotukset ovat leikkautuneet, kun energian hinta ja tukien hitaus tulevat vastaan. Vihreä siirtymä etenee, mutta se etenee insinöörien eikä iskulauseiden ehdoilla.
Ja sitten on kolmas vuoden 2025 punainen lanka: turvallisuus ja teknologinen omavaraisuus. Dual-use ei ole enää sivuhuomio vaan monelle yhtiölle markkina, ja se muuttaa myös rahan luonnetta. Tässä Suomi on poikkeuksellisen hyvin asemoitunut: kvantti, avaruus, materiaalit, energia – juuri ne alat, joissa kilpailu käydään laadulla eikä pelkällä kasvumittarilla. Tesin kuvaaja ja luvut kertovat, että sijoittajausko on jo täällä.
Siksi vuoden 2026 lupaus ei ole “toivottavasti tulee lisää rahaa”. Vuoden 2026 lupaus on, että raha muuttuu kasvuksi. Se tarkoittaa yhtä aikaa kahta asiaa: keskikaistan rahoituksen vahvistamista ja teollisten hankkeiden toteutuskuria. Muutoin pääoma tekee sen, minkä se aina tekee – siirtyy sinne, missä toteutuskyky on vahvin.
Joulun sanoma on yllättävän sopiva myös innovaatiotalouteen: luottamus rakennetaan teoilla, ei toiveilla. Vuonna 2025 Suomi sai poikkeuksellisen vahvan luottamuslauseen syväteknologialle. Vuonna 2026 sen on muututtava uusiksi tuotteiksi, uusiksi tehtaiksi, uusiksi markkinoiksi – ja kyllä, myös uusiksi rahoituskierroksiksi, mielellään paljon ja kaikissa kokoluokissa, ei vain jättimäisinä otsikoina.
Hyvää joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2026 – ja olkoon se vuosi, jolloin rahoituskierroksia tulee niin, että korvissa soi, mutta myös niin, että koko ekosysteemi vahvistuu, ei vain sen näkyvin huippu.
Emilia Päätoivo
päätoimittaja
emilia.paatoivo@innohub.fi
