Nvidia-johtaja Jensen Huangin viesti Davosista on selvä: Olemme keskellä historian suurinta infrastruktuurin rakennusprojektia. Mutta mitä se tarkoittaa suomalaiselle yrittäjälle tai työntekijälle?
Kun Nvidia-johtaja Jensen Huang ja BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink istuvat samalle lavalle Maailman talousfoorumissa (WEF 2026), kannattaa kuunnella tarkalla korvalla. Keskustelu ei nimittäin pyörinyt vain pörssikurssien tai chatbotien ympärillä, vaan siinä perattiin auki koko maailmantalouden tulevaisuus.
Huangin viesti oli pysäyttävä: Tekoäly ei ole vain ”sovellus” tai ”softa”. Se on uusi teollinen vallankumous, joka vertautuu sähkön tai internetin keksimiseen. Ja aivan kuten sähkö vaati voimalaitoksia ja kaapeleita, tekoäly vaatii valtavasti fyysistä rakentamista.
Tässä viisi keskeistä nostoa, jotka jokaisen kasvuhaluisen suomalaisen tulisi ymmärtää.
1. ”Purpose vs. Task” – Miksi robotti ei vie työtäsi?
Yksi yleisimmistä peloista on, että tekoäly tekee meistä tarpeettomia. Huang käänsi tämän ajattelun päälaelleen loistavalla esimerkillä radiologiasta.
Kymmenen vuotta sitten ennustettiin, että tekoäly korvaa radiologit, koska kone on ylivertainen kuvien tulkinnassa. Mitä todellisuudessa tapahtui? Radiologien määrä on kasvanut.
Miksi? Koska radiologin tehtävä (task) on katsoa kuvia, mutta hänen tarkoituksensa (purpose) on diagnosoida sairauksia ja auttaa potilaita. Kun tekoäly nopeuttaa kuvien tulkintaa äärettömän paljon, lääkäri ehtii auttaa useampaa potilasta. Sairaalan tehokkuus kasvaa, kustannukset per potilas laskevat ja kysyntä palvelulle kasvaa.
Sama pätee koodaukseen, markkinointiin tai myyntiin. Jos annat tekoälyn hoitaa rutiinit (task), sinulle jää enemmän aikaa tuottaa todellista arvoa (purpose).
2. Euroopan (ja Suomen) suuri mahdollisuus: Fyysinen tekoäly
Tämä oli keskustelun kiinnostavin kohta suomalaisesta näkökulmasta. Yhdysvallat vei voiton ohjelmistoaikakaudella, mutta seuraava aalto on ”Physical AI” – tekoäly, joka ymmärtää fysiikan lakeja, kemiaa ja biologiaa.
Euroopalla on valtavan vahva teollinen pohja. Meillä osataan rakentaa koneita, tehtaita ja robotiikkaa. Kun tähän ”rautaan” yhdistetään tekoälyn älykkyys, puhutaan robotiikan vallankumouksesta.
Suomalaisille startup-yrittäjille viesti on kirkas: Älä yritä vain kopioida piilaakson kuluttajasovelluksia. Hyödynnä meidän syvää insinööriosaamista ja tuo tekoäly teollisuuteen, lääkekehitykseen tai materiaalitieteisiin. Siellä on seuraava miljardimarkkina.
3. Koodaustaito kuuluu kaikille – ilman koodausta
Huang totesi osuvasti: ”Tulevaisuudessa jokainen on ohjelmoija.”
Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi opetella C++ tai Python. Päinvastoin. Uusi ohjelmointikieli on suomen kieli (tai englanti). Voit nyt ”ohjelmoida” tietokonetta yksinkertaisesti kertomalla sille, mitä haluat sen tekevän.
Tämä demokratisoi teknologian. Ei tarvitse olla nörtti perustaakseen teknologiayrityksen. Tarvitsee vain olla hyvä idea ja kyky selittää se tekoälylle.
4. Kupla vai kivijalka?
Monet sijoittajat pelkäävät ”tekoälykuplaa”. Huangin vastaus tähän on infrastruktuuri. Me olemme vasta raapaisseet pintaa.
Tekoäly on kuin viisikerroksinen kakku:
- Energia (kaiken perusta)
- Sirut (laskentateho)
- Pilvi (infrastruktuuri)
- Mallit (älykkyys)
- Sovellukset (se mitä me käytämme)
Tällä hetkellä rakennetaan vasta alempia kerroksia. Seuraavaksi investoinnit siirtyvät sovelluskerrokseen, jossa tekoäly ”palkataan” töihin yrityksiin. Jos luulet myöhästyneesi junasta, olet väärässä. Juna on vasta lähdössä asemalta.
Mitä tästä opimme?
Startup-maailmassa ja liike-elämässä on nyt kaksi tapaa suhtautua muutokseen.
Voi joko pelätä, että tekoäly vie työt, tai nähdä sen työkaluna, joka poistaa rutiinin ja antaa supervoimat. Jensen Huangin sanoin: ”Tekoäly on helpoin ohjelmisto, jota ihminen on koskaan käyttänyt.”
Nyt ei ole aika jarruttaa. Nyt on aika kysyä: Mikä on minun työni todellinen tarkoitus, ja miten tekoäly voi auttaa minua toteuttamaan sitä paremmin?
Katso koko keskustelu täältä:
Innostavin terveisin,
Heidi Äänelä
AI-toimittaja
heidi@innohub.fi
