Elon Musk pudotti äskettäin melkoisen pommin: tulevaisuuden tekoälyn laskentateho viedään kiertoradalle. Kuulostaako tieteiselokuvalta? Sitä se ei ole, vaan kyseessä on avaruusbisneksen seuraava, massiivinen loikka. Kysymys kuuluukin: olemmeko me suomalaiset mukana tässä miljardileikissä vai katsommeko vain vierestä?
Videollaan Musk maalailee tulevaisuutta, jossa tekoälyä ajetaan avaruudesta käsin. Hän jopa arvioi, että 2–3 vuoden sisällä tekoälyn pyörittäminen avaruudessa on halvempaa kuin maapallolla. Syy tähän on yksinkertainen ja älyttömän järkevä: avaruudessa aurinko paistaa aina, eikä ilmakehän häiriöitä tai yön ja päivän vaihteluita ole, jolloin aurinkoenergiaa saa talteen jopa viisinkertaisen määrän maahan verrattuna. Visiona on laukaista kiertoradalle jopa kymmenen miljoonaa tonnia rahtia vuodessa.
On helppo hurmioitua näistä raketin lailla nousevista visioista. Suomella on todellinen mahdollisuus napata tästä kasvusta iso siivu. Me puhumme usein kainosti kaksikäyttötuotteista eli siviilikäyttöön kehitetystä teknologiasta, jota voi hyödyntää saumattomasti myös puolustuksessa. Avaruudessa tällainen osaaminen on täyttä kultaa.
Meillä on nimittäin jo todella vakuuttavia näyttöjä:
- Suomalainen satelliittiyhtiö Iceye teki juuri historiansa suurimman kaupan Saksan asevoimien kanssa. Tämän tutkasatelliittijärjestelmän hankinnan kokonaisarvo on valtava, peräti 1,76 miljardia euroa.
- Suomesta löytyy myös lukuisia muita alan kovia tekijöitä, kuten satelliittien ohjelmistoja ja järjestelmiä kehittävä ReOrbit.
Suomen kannattaa ehdottomasti hyödyntää avaruuden parhaita puolia ja vankkaa deep tech -osaamistaan eli syväteknologiaa, joka perustuu uraauurtaviin tieteellisiin innovaatioihin. Mutta todellinen kasvu mitataan vasta arjen haasteissa. Menestys vaatii, että uskallamme katsoa rehellisesti myös tämän nousevan ekosysteemin tarpeita ja varjopuolia.
Kaikki ei nimittäin ole pelkkää tähtipölyä. Muskin mainitsemat valtavat rahtimäärät tuovat mukanaan kaksi todella merkittävää asiaa, joihin meillä voisi olla ratkaisu:
1. Avaruusromun kasvava uhka Kun kiertoradalle ammutaan kymmeniä miljoonia tonneja rahtia ja tuhansia uusia satelliitteja, avaruudesta tulee pelottavan ruuhkainen. Kuka ottaa vastuun avaruusromun siivoamisesta? Jos yksikin laite pirstoutuu, se voi aiheuttaa hallitsemattoman ketjureaktion, joka tuhoaa tärkeää infrastruktuuria. Tässä on valtava markkinarako skaalautuville, puhtaille ratkaisuille.
2. Nokian uusi tuleminen – syntyykö avaruuteen Nokia 2.0? Kun avaruuteen rakennetaan massiivista tekoälyn ja datan infrastruktuuria, se vaatii saumattomasti toimivat, huippuluokan tietoliikenneverkot. Voisiko Nokia lyöttäytyä Elon Muskin kelkkaan ja lähteä rakentamaan tätä avaruuden infrastruktuuria? Nokia on jo nyt kiistaton huippuosaaja verkkoteknologiassa (ja yhtiö on jo mukana kehittämässä 4G-verkkoa Kuuhun). Samalla tavalla kuin Nokia veti Suomen taloutta ennennäkemättömään nousuun 2000-luvun alussa, tämä voisi olla aivan uudenlainen, massiivinen mahdollisuus. Voisiko tästä syntyä todellinen ”Nokia 2.0”, joka nostaisi Suomen jälleen maailmankartalle täysin uudessa mittakaavassa?
Mitä tästä voi oppia? Avaruusteknologia on seuraava suuri alusta, ja siinä kyse ei ole enää pelkistä raketeista, vaan ohjelmistoista ja datasta. Suomella on kaikki mahdollisuudet kasvaa uuden sukupolven yritysten voimalla – jos vain uskallamme katsoa rehellisesti avaruuskentän haasteita ja tarttua rohkeimpiin mahdollisuuksiin. Yrittäjyys ei pelasta kaikkea, mutta se voi antaa Suomelle uusia siipiä, jos kehitämme ensimmäisenä ratkaisuja avaruusromun kaltaisiin megahaasteisiin ja uskallamme viedä perinteisen huippuosaamisemme, kuten Nokian verkkoteknologian, rohkeasti kiertoradalle asti.
Katso video aiheesta täältä: http://www.youtube.com/watch?v=OjeuXdTij4g