Vasemmisto tulistuu kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukennuksista – koko keskustelu eduskunnassa

Perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite Suomen kansalaisuuden ehtojen tiukentumisesta on toteutumassa hallituksen ja sisäministeri Rantasen (ps.) tuotua ensimmäisen erän sitä koskevia lakimuutoksia eduskuntaan. Eduskunta keskusteli toista kertaa kansalaisuuslaista ja erityisesti sen asumisajan pidennyksestä. Suomi nostaa kansalaisuuden saamiseksi vaaditun asumisajan nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Muutos on linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa, sillä Norjassa, Tanskassa ja Islannissa vaadittu asumisaika on jo Suomen nykyistä pidempi. Myös Ruotsissa on selvityksessä asumisajan pidentäminen kahdeksaan vuoteen. Oppositio ja erityisesti sen vasemmistopuolueet kritisoivat lakimuutosta tulisesti eduskunnan täysistunnossa 28.6.2024, väittäen muutoksen vähentävän Suomen houkuttelevuutta työperäiselle maahanmuutolle ja viestivän, ''ettei heitä haluta Suomeen''. Tosiasiallisesti työperäisen ja tuottavan maahanmuuton kannalta merkityksellisempää ovat aivan muut tekijät, kuten verotus, työn ja perhe-elämän yhdistäminen sekä palvelut. Kansalaisuutta ei nykyisinkään voi hakea kuin vasta jo useita vuosia maassa asuttuaan. Kansalaisuuden myöntäminen löperöin perustein on huono keino houkutella maahanmuuttajia, sillä kansalaisuus on yksi arvokkaimmista ja vaikeammin peruutettavista eduista, jonka valtiona voimme ulkomaalaiselle tarjota, ja siksi kriteerien tulee olla tiukat. Kansalaisuutta on liki mahdoton jälkikäteen poistaa, vaikka sen saanut syyllistyisikin vakaviin rikoksiin. Kansalaisuuden saanutta ei myöskään voida karkottaa ja hänellä on aina oikeus palata Suomeen. Suomen kansalaisuuden ei tule olla halpaa jakotavaraa. Se on ansaittava.